Filminor Oy

Yhtiön nimet: 
Filminor Oy
Elokuvaosakeyhtiö Filminor (entinen nimi)
Toimiala: 
Elokuvaohjelmien levittäminen, Elokuvaohjelmien valmistaminen
Maa:
Suomi (FI)
Perustettu:
1962
Lakannut:
2006
Yrityshistoria:

Elokuvaosakeyhtiö Filminorin perustivat vuonna 1962 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta sekä teekkarit Risto Jarva ja Juhani Kolehmainen ja Ylioppilasteatterin johtaja Jaakko Pakkasvirta. Näkyvin henkilö yhtiössä oli Risto Jarva (1934-1977), yhtiön pääosakas vuodesta 1968 ja toimitusjohtaja 1965-70. Yhtiön nimi vaihtui Filminor Oy:ksi vuonna 1980. Keskisuuriin valmistamoihin lukeutunut yhtiö tuotti vuosina 1962-99 kokonaan tai osittain 31 näytelmäelokuvaa sekä myös tilaus- ja vapaa-aiheisia lyhytelokuvia. Yhtiön toiminta päättyi konkurssiin 1997.

Elokuvaosakeyhtiö Filminorin perustivat vuonna 1962 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan 90-vuotisen olemassaolon juhlistamiseksi ylioppilaskunta sekä teekkarit Risto Jarva ja Juhani Kolehmainen yhdessä Ylioppilasteatterin johtajan Jaakko Pakkasvirran kanssa. Yhtiön 30 osakkeesta puolet kuului ylioppilaskunnalle, loput 15 oli jaettu tasan Jarvan, Kolehmaisen ja Pakkasvirran kesken. Vuonna 1968 ylioppilaskunta myi omistamistaan osakkeista kuusi kappaletta Risto Jarvalle, kolme Jaakko Pakkasvirralle sekä yhden Lasse (Lauri) Naukkariselle ja yhden Antti Peipolle, säilyttäen omistuksessaan vain neljä osaketta. Samana vuonna Juhani Kolehmainen myi kaikki osakkeensa Risto Jarvalle, jonka jälkeen Jarvan hallussa oli 16 osaketta eli yli puolet koko osakekannasta. Vuonna 1970 Pakkasvirta puolestaan myi kaikki osakkeensa Jarvalle, ja hänen yhteistyönsä Filminorin kanssa päättyi. Jarvan kuoltua liikenneonnettomuudessa 1977 hänen osakkeensa siirtyivät hänen leskelleen Hilkka Jarvalle. Yhtiön myöhempiä pienosakkaita olivat Matti Kuortti, Timo Linnasalo, Erkki Peltomaa, Orvokki Taivalsaari, Peter von Bagh ja Heikki Takkinen.

Filminorin ensimmäinen toimitusjohtaja 1962 oli Juhani Kolehmainen, hänen jälkeensä 1963 jonkin aikaa Jaakko Pakkasvirta ja sitten ekonomi Erik Wiik 1964-65. Vuodesta 1965 vuoteen 1970 yhtiön toimitusjohtajana oli virallisestikin hankkeen varsinainen sielu Risto Jarva. Jarvan tultua 1970 valituksi taiteilijaprofessoriksi häntä seurasi toimitusjohtajana Kullervo Kukkasjärvi. Jarva kuoli tapaturmaisesti 1977 ja Kukkasjärvi oman käden kautta 1983. Yhtiön nimi vaihtui Filminor Oy:ksi vuonna 1980. Vuonna 1985 hallituksen puheenjohtajaksi tuli Timo Linnasalo, ja vuodesta 1991 yhtiön toimitusjohtajana oli Heikki Takkinen, joka oli jo toiminut Filminorin tuotantopäällikkönä vuodesta 1984.

Risto Jarva oli yhtiön pääohjaaja kuolemaansa saakka - hän ohjasi vuosina 1962-77 kaikkiaan yksitoista näytelmäelokuvaa, joista ensimmäisen – Yö vai päivä – Jaakko Pakkasvirran ja toisen – X-Paroni (1964) – Pakkasvirran sekä Spede (Pertti) Pasasen kanssa. Jarvan omia ohjaustöitä olivat mm. moninkertaisesti palkitut Työmiehen päiväkirja (1967), Ruusujen aika (1969), Yhden miehen sota (1974), Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ja Jäniksen vuosi (1977). Jaakko Pakkasvirta ohjasi poleemiset elokuvat Vihreä leski (1968) ja Kesäkapina (1970).

Risto Jarvan kuoleman jälkeen Filminorissa työskenteli näytelmäelokuvan ohjaajina eri yhteyksissä kaikkiaan yksitoista ohjaajaa. Heitä olivat mm. Jarvan luottokuvaaja Antti Peippo (Ihmemies 1979), Timo Linnasalo (mm. Aurinkotuuli 1980 ja Päivää, herra Kivi 1984), Matti Kuortti (kaksi Kiljusen herrasväki -elokuvaa 1981, 1990), Jaakko Pyhälä (mm. Armon aika 1999), Ville Mäkelä (Lain ulkopuolella 1987), Olli Soinio (kaksi Kuutamosonaatti-elokuvaa 1988, 1991), Matti Ijäs (Räpsy ja Dolly 1990), Tuomas Sallinen (Routasydän 1993) ja Raimo O Niemi (TomasViimeinen kesä 1992) ja Mikko Piela (Viimeiset liiviläiset 1995).

Yhtiö tuotti myös muutamia kymmeniä sekä tilauspohjaisia että vapaa-aiheisia lyhytelokuvia. Jarvan ohjaamia olivat mm. Kitka (1963), Asuminen ja luontoKaupungissa on tulevaisuus (1967), Nainen ja yhteiskunta (1968) ja Luonnon talous (1971). Jaakko Pakkasvirran ohjaama oli Eläköön nuoruus (1969). Filminorin myöhempää tuotantoa olivat mm. Antti Lindqvistin draamadokumentti Mateli (1993) sekä fiktiiviset lyhytelokuvat Yösydän (1993, ohjaus Heikki Kujanpään) ja Paulie (1996, ohjaus Juha Wuolijoen).

Filminorin toiminta päättyi vararikkoon 23.7.1997. Yhtiö poistettiin rekisteristä vuonna 2006.

Kari Uusitalo
11.5.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Sakari Toiviainen: Risto Jarva. Helsinki: SEA, VPK 1983.

Kari Uusitalo: Suomen Hollywood on kuollut Kotimaisen elokuvan ahdinkovuodet 1956-1963. Helsinki: SES 1981.

Kari Uusitalo: Umpikuja? Suomalaisen elokuvan vaikeat vuodet 1964-1969. Helsinki: SES 1984.

Suomen kansallisfilmografia 7-12. Helsinki: Edita 1998-2005.