Einar Rinne

Etunimet: 
Vilho Einar
Muut nimet: 
Einari Rinne (muu)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
31.01.1890
Syntymäpaikka: 
Asikkala
Kuolinaika: 
31.03.1933
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Teatterissa Einar Rinteen erikoisalaa olivat luonnetehtävät keskeisissä suomalaisissa klassikoissa (Nummisuutarit, Tukkijoella, Pohjalaisia ja Anna-Liisa) ja myös ulkomaisissa näytelmissä (Erik XIV , Danton ja Oopperapalo). Rinne näytteli 1920-luvulla kymmenkunnassa mykkäelokuvassa, mm. Noidan kirot (1927) ja Lumisten metsien mies (1928).

Einar Rinne syntyi 1890 Asikkalassa kauppiasperheeseen. Hänen nuorempia veljiään olivat niin ikään näyttelijät Jalmari Rinne (1893–1985) ja Joel Rinne (1897–1981). Einar Rinne opiskeli Tampereen kauppakoulussa ja -opistossa ja toimi viitisen vuotta liikealalla. Näyttelijänuran hän aloitti 1916 Tampereen Teatterissa. Hän oli kiinnitettynä Viipurin näyttämölle 1917–21, Suomen Kansallisteatteriin 1921–23, Tampereen Teatteriin 1923–28 ja Kansan Näyttämölle 1928–33.

Vaikka Rinteen teatteriura kesti vain runsaat puolitoista vuosikymmentä, hän ehti näytellä harvinaisen monissa teatteriproduktioissa, sellaisissa kotimaisissa kuin Aleksis Kiven Nummisuutarit, Teuvo Pakkalan Tukkijoella, Artturi Järviluoman Pohjalaisia ja Minna Canthin Anna-Liisa. Keskeiset roolit hänellä oli sellaisissa ulkomaalaislähtöisissä näytelmissä kuin August Strindbergin Eerik XIV, Romain Rollandin Dantonja Georg Kaiserin Oopperapalo.

Einar Rinteen ensimmäinen elokuva oli Teuvo Puron ohjaama Anna-Liisa (1922), jossa hän näytteli Anna-Liisan (Helmi Lindelöf) nuoruudenrakastettua Mikkoa. Vuonna 1923 Rinne näytteli Erkki Karun ohjaamassa Koskenlaskijan morsiamessa Paloniemen isännän pojan osaa ja Carl Fagerin ohjauksessa Rautakylän vanha parooni paroni Gustaf Drakenhjelmiä.

Einar Rinteen roolisuoritus Koskenlaskijan morsiamessa sai aikalaiskriitikolta kehuja: ”Einari Rinne kilpakosijana esitti osansa niinikään hyvin.” Jalmari Lahdensuon ohjaamassa elokuvassa Pohjalaisia (1925) Einar Rinne esitti pahoinpitelystä vangittua Antti Hankaa; teatterissa hän oli esittänyt Pohjalaisten Jussia.

Teuvo Puron ohjaamassa Väinö Katajan kirjoittaman Lappiin sijoittuvan romaanin filmatisoinnissa Noidan kirot (1927) Einar Rinne esitti miespääosaa, Utuniemen isäntää Simoa, jonka morsianta ja myöhempää vaimoa näytteli Heidi Blåfield-Korhonen. Ensimmäisessä kotimaisessa urheiluaiheisessa elokuvassa, Uuno Eskolan ohjaamassa ja myös hänen novelliinsa perustuvassa Lumisten metsien miehessä (1929) Einar Rinne esitti urheiluvalmentaja Reimaa, jolla on ratkaiseva osuus päähenkilö Jussi Raitojan kilpailumenestykseen. Elokuvasta on säilynyt n. 60 metrin pituinen katkelma.

Kalle Kaarnan ohjaamassa, osittain Lappiin sijoittuvassa kolmiodraamassa Työn sankarilaulussa (1929) Einar Rinne esitti Olli Järvelää, joka kilpailee Juhani Raudan (Urho Somersalmi) kanssa Margit von Stenhjelmin (Kaisa Leppänen) rakkaudesta. Hieman hämärästi aikalaiskriitikko kirjoitti: ”Einar Rinne taas luo epäkiitollisesta osastaan luonnekuvan, joka katsojasta ei ole niinkään vastenmielinen.” Elokuva on tuhoutunut.

Einar Rinteen nekrologissa sanotaan: ”Suoraviivaisissa, jämerissä luonnekuvauksissa pääsi hänen näyttelijäntaitonsa luontevimmin oikeuksiinsa.” Tämä piti paikkansa niin näytelmissä kuin elokuvissakin. Ensimmäisessä teatterimatrikkelissa (1930) Rinne mainitsee myös kuusi elokuvaansa.

Einar Rinne oli 1920–23 naimisissa näyttelijä Eine Laineen (1892–1970) kanssa. Heidän tyttärensä oli näyttelijä Eila Rinne (sittemmin Eila Kahra; 1920–91). Einar Rinne kuoli angiinamyrkytykseen 43-vuotiaana 1933 Helsingissä – samaan tautiin kuin Heidi Blåfield 1931.

Kalevi Koukkunen
7.10.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Einar Rinne. Kuolinilmoitus. Uusi Suomi 2.4.1933.

Einar Rinne. Nekrologi. Helsingin Sanomat 1.4.1933.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas [1930], 261–262.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.