Heikki Heino

Etunimet: 
Heikki Matias
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
29.10.1926
Syntymäpaikka: 
Tampere
Kuolinaika: 
23.09.2003

Biografia

Näyttelijä

Heikki Heino oli 1945–61 näyttelijänä teattereissa, kunnes hänet kiinnitettiin Radioteatteriin, jonka kantavia voimia hän oli 30 vuotta. Heinon sävykäs ääni sopikin hyvin radioilmaisuun. Vuodesta 1952 Heino esiintyi parissakymmenessä elokuvassa, miespääosissa mm. elokuvissa Kulkurin tyttö (1952) ja Lumikki ja 7 jätkää (1953).

Heikki Heino syntyi leipuriperheeseen 1926 Tampereella. Hän opiskeli Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kesäkurssilla 1946 ja Tampereen yliopiston Draamastudion kesäkurssilla 1974. Laulua hän opiskeli mm. Heikki Teittisen ja Paul Hansenin johdolla. Heino oli kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatteriin 1945–47, Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin 1952–61 ja Radioteatteriin 1961–91.

Heikki Heinon näyttämörooleja olivat mm. lehtori Einola (Toivo Pekkasen Sisarukset), Liliom (Ferenc Molnárin samannimisessä näytelmässä), Alvaro Mangiacavallo (Tennessee Williamsin Tatuoitu ruusu) ja Kariluoto, Lehto ja Lahtinen (Väinö Linnan Tuntematon sotilas). Lisäksi hänellä oli lauluosia sekä teatterissa että Suomen Kansallisoopperassa (Tuntemattoman sotilaan Lahtinen, Iloisen lesken Danilo).

Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin suurmenestyksessä, musikaalissa Annie mestariampuja, jota esitettiin kaudella 1957–58, nimiosassa oli Liisa Tuomi ja Heikki Heino Frank Butlerin roolissa.

Radioteatterissa Heikki Heino näytteli 30 vuoden mittaan satoja rooleja; hänen äänensä olikin ”radiofoninen”. Vanhempi kuuntelijapolvi muistaa radiosta 1960-luvulta erityisesti saksalaisten Rolf ja Alexandra Beckerin kirjoittaman huumoripitoisen jännityssarjan Dickie Dick Dickens, jossa Heikki Heino esitti nimiosaa.

Elokuvaosia Heinolla oli parikymmentä, Kari Uusitalon osuvan luonnehdinnan mukaan rehdin totisia viihdefilmien sankariosia, myös lauluosia. Heikki Heinon ensimmäinen elokuvarooli – miespääosa – ylioppilas Lauri Vaarana oli elokuvassa Kulkurin tyttö (1952). Se oli sekä Heikki Heinon että naispääosaa näyttelevän Tea Istan esikoisfilmi. Nuoret näyttelijät todettiin ”kaikkine puutteineen lupaaviksi tulokkaiksi”.

Salskea Heino sai esittääkseen sotilasrooleja: Miljonäärimonnissa (1953) hän oli kapteeni Mänty, Kasarmin tyttäressä (1954) korpraali Olavi Torkko, nimeämätön vänrikki Tuntemattomassa sotilaassa (1955) ja kapteeni Kärki Vääpelin kauhussa (1957).

Elokuvassa Kaunis Kaarina (1955) Heikki Heino näytteli yhtä keskeisistä miesrooleista, Kustaata, Gustaf Ekholmia. 1500-luvulle sijoittuvassa elokuvassa Risti ja liekki Heino esitti Henrikki Jaakonpoikaa. Niin ikään historiallisessa elokuvassa ”1918” (1957) hän näytteli komendantti Palstaa. Kaikissa näissä kolmessa elokuvassa naispääosassa oli Anneli Sauli.

Valentin Vaalan ohjaamassa Nummisuutareiden kolmannessa filmatisoinnissa (1957) Heikki Heino näytteli suutariperheen kasvattityttären Jaanan sulhasta, nuorta seppää Kristoa. Elokuvan aikaisemmissa, Erkki Karun ja Wilho Ilmarin ohjaamissa versioissa osassa olivat olleet Jaakko Korhonen (1923) ja Vilho Ruuskanen (1938).

Elokuvassa Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958) Heikki Heino on merkonomi Timo Sahala, joka lemmittynsä (Leena Pulkkinen) kanssa esittää dueton ”Jos maailma näin kaunis aina meille olla vois – –”. Välillä Sahalakin pistäytyy tukkimetsässä, ja vielä elokuvassa Oho, sanoi Eemeli (1960) Heikki Heino esittää tukkilaista sankariroolissa.

Heikki Heino esiintyi myös monissa varhaisissa tv-näytelmissä ja -sarjoissa. Tuulikki Ijäksen romaaniin pohjautuvassa Mainos-TV:n tuottamassa tv-näytelmässä Katsokaa tuomaria (1969) Heino esitti lautamiestä. Kustantaja mainosti teosta intohimoisen paljastavaksi kuvaukseksi suomalaisesta naistuomarista. Toini Vuoriston kirjoittamassa, henkilögallerialtaan harvinaisen laajassa tv-sarjassa Naapurilähiö (Mainos-TV, 1971–75) Heino esitti Reiska Rajalaa. Heikki Heino oli selostajana tai kertojana monissa lyhytelokuvissa.

Heikki Heino kuoli 76-vuotiaana 2003.

Kalevi Koukkunen
30.5.2016

Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Suomen kansallisfilmografia 8. Helsinki: Edita 1999.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Ilona Tainio. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu. Helsinki: Tammi 1983, 157.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ja Tammi 1993, 151.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 163.

Kari Uusitalo: ”Kotimaiset elämäkerrat”. Teoksessa Olli Tuomola ym. (toim.) Elokuvakirja (Mitä missä milloin -sarja). Helsinki: Otava 1972, 474.

Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava 1997, 451.