Sulevi Peltola

Etunimet: 
Sulevi Antero
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
07.12.1946
Syntymäpaikka: 
Viljakkala
Palkinnot: 

Parhaan miespääosan Jussi-palkinto 2003 elokuvasta Haaveiden kehä.
Humanismin käsi -palkinto 2003 rooleista elokuvissa Haaveiden kehä, Mies vailla
menneisyyttä ja Kahlekuningas.
Parhaan miessivuosan Jussi-palkinto 2006 roolista elokuvassa Paha maa.

Biografia

Näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, opettaja

Suomalaisen surumielisyyden ruumiillistumaksi luonnehdittu Sulevi Peltola on esittänyt vuodesta 1968 filmirooleja, joista huomattavimmat Matti Ijäksen ohjaamissa elokuvissa ja tv-tuotannoissa. Hän on ohjannut Yleisradiolle muun muassa tv-sarjat Pankkiherroja (1993) ja Enkelten siipi (1993). Sulevi Peltola on luonut huomattavan näyttelijäuran Kom-teatterissa (1971-80) ja Televisioteatterissa (1981-89).

Sulevi Antero Peltola syntyi 1946 Viljakkalassa kirvesmies Antti Peltolan ja Toini Peltolan perheeseen. Käytyään ylioppilaaksi ja Suomen Teatterikoulun 1965-68 hän toimi Yleisradiossa muun muassa Mikko Niskasen ja Rauni Mollbergin assistenttina 1968-71. Peltola oli perustamassa Kom-teatteria, jossa loi huomattavan näyttämöuran (1971-80). Hän on työskennellyt näyttelijänä Televisioteatterissa (1981-89) ja vuodesta 1989 näyttelijä-ohjaajana YLE:n TV-viihteessä. Peltola on opettanut Suomen Teatterikoulussa, Teatterikorkeakoulussa ja Taideteollisessa Korkeakoulussa. Hänen sisarensa on ohjaaja-kirjailija Sirkku Peltola (s. 1960) ja tytär näyttelijä Suvi-Sini Peltola (s.1978).

Suomalaisen surumielisyyden ruumiillistumaksi luonnehdittu Sulevi Peltola on esittänyt vuodesta 1968 filmirooleja, joista huomattavimmat Matti Ijäksen ohjaamissa elokuvissa ja tv-tuotannoissa. Hänen merkittävimpiä näyttelijäsuorituksiaan on miespääosa-Jussilla palkittu Haaveiden kehän (2002) nyrkkeilyvalmentaja PK. Peltola on näytellyt Matti Ijäksen ohjaamissa tv-elokuvissa muun muassa Katsastuksen (1988) Ööviniä, poliisi Torisevaa komediassa Pala valkoista marmoria (1998) ja Kolmen suudelman (2006) historianopettaja Jaakko Sakkasen pääosaa. "Ijäksellä Peltola kääntyy usein juuri jonkinlaiseksi suomalaisen miehen kokokuvaksi ja tilinpäätökseksi, hiljaisuudellaan paljon puhuvaksi, humalan kautta uhoa ja verbaliikkaa löytäväksi ihmiseksi, jonka elämään ei välttämättä aina lopultakaan löydy rauhallisia uomia", toteaa Peter von Bagh teoksessaan Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja (Otava 2005). "Nämä yhteiset 30 vuotta ovat olleet äärettömän arvokasta sekä työ- että siviilipuolella. Matti edustaa suomalaisessa komediassa juuri sitä mitä eniten arvostan eli ihmisen ymmärtämistä. Siitä se naurukin syntyy", Sulevi Peltola kertoi haastattelussa vuonna 2007.

Sulevi Peltola on ohjannut Yleisradiolle muun muassa tv-sarjat Enkelten siipi (1993) ja Pankkiherroja (1993). Hänen ohjaamiin ja käsikirjoittamiin tv-elokuviin kuuluu muun muassa Kallion kuningas (1997). Kirjailija Juhani Peltosen luomaa urheilusankari Elmoa Sulevi Peltola esitti radiossa ja tv-elokuvassa Muistoja Elmosta (1981).

Sulevi Peltola sai sivuosa-Jussin koskettavasta pölynimurikauppias Hurskaisen roolisuorituksesta Aku Louhimiehen ohjaamassa draamassa Paha maa (2005). Vaienneessa kylässä (1997) hän esittää pappia, Kahlekuninkaassa (2002) isoisää, Skavabölen pojissa (2009) taikuri Kinnusta ja köyhää Preeti Leppästä elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (2009) ja Täällä Pohjantähden alla II (2010). "Sulevi Peltola on suomalaisen surumielisyyden ruumiillistuma, poispotkittujen, sorrettujen ja pudonneiden tulkki", totesi Hannu Harju Helsingin Sanomissa vuonna 2002. "Hyvän tarinan lähtökohta on usein tavalla tai toisella syrjään jäänyt tai jätetty ihminen. Se näkyy jo Kalevalassa ja suomalaisessa kansanrunoudessa, jotka kuvaavat balladinomaisesti surullisia kohtaloita. Ne rakentuvat myös sille, että yksilö joutuu pyristelemään valtaa vastaan", Sulevi Peltola kertoi haastattelussa vuonna 2002.

Sulevi Peltolan tunnetuimpiin sivuosiin kuuluvat Aki Kaurismäen ohjaamien elokuvien Kauas pilvet karkaavat (1996) työnvälitys Nelian mies Ronkainen ja Mies vailla menneisyyttä (2002) työvoimatoimiston johtaja. Hänen koomisia elokuvaroolejaan ovat muun muassa Kuningasjätkän (1998) Jorma Puukko ja poliisikonstaapeli Mauri Kildenstam Jari Tervon romaaniin perustuvassa filmatisoinnissa Rikos & Rakkaus (1999). "En ensinnäkään yhdistä huumoria nauruun lainkaan. Nuorempana kuvittelin, että huumorilla on jotain tekemistä verbalistiikan kanssa, mutta vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että huumori on elämänkokemuksen tajuamista syvimmillään ja traagisine ominaisuuksineen. En ole koskaan ajatellut itseäni koomikoksi, enkä ole työhöni sillä tavalla suhtautunutkaan. Kun ihmistuntemus kasvaa, alkaa ymmärtää ihmistä ja myös omia heikkouksiaan. Sen jälkeen on kykenevä tekemään komiikkaa - vasta silloin osaa nähdä itsessään todellisia piirteitä. Komediassa on kysymys siitä, että tekijä ja katsoja löytävät persoonistaan jotain todellista, jonka myös joutuu tunnustamaan itselleen. Komiikka on rakkauden asia. Komediantaju kertoo kyvystä ymmärtää ja rakastaa ihmistä. Vaikka ei itseään niin rakastaisikaan, sitä hahmoaan täytyy", Sulevi Peltola kertoi haastattelussa vuonna 2007.

Sisko Rytkönen
9.5.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 707.

Tuomas Marjamäki: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijät 2007-1907. Helsinki: Edita 2007, 123-24.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Toimittaneet Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 339.

Hannu Harju: "Elämän kolhimien puhemies". Helsingin Sanomat 15.10.2002.

http://www.imdb.com/name/nm0671329/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 8.5.2014.