Veikko Linna

Etunimet: 
Veikko Adolf
Muut nimet: 
Veikko Lindgren (oikea nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
13.01.1901
Syntymäpaikka: 
Joroinen
Kuolinaika: 
24.08.1970

Biografia

Näyttelijä, järjestäjä, teatterinjohtaja

Veikko Linna esitti valkokankaalla noin 120 sivuosaa vuosina 1938-70. Hän näytteli usein jämeriä isäntiä, ministereitä ja muita arvovaltaisia miehiä. Linna esiintyi useilla Suomen näyttämöillä, joista pisimpään Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa 1946-65.

Veikko Adolf Linna (alunperin Lindgren) syntyi 1901 Joroisissa puuseppä Frans Lindgrenin ja Matilda Hannulan perheeseen. Henry Carlssonin balettikoulun (1915-17) jälkeen hän työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Turun Työväen Teatterissa 1919-22 ja 1925-27, Hämeenlinnan Työväen Näyttämöllä 1922-25, Bror Niskan kiertueella 1928, Viipurin Työväen Teatterissa 1929-33 ja Viipurin Kaupuginteatterissa 1933-36. Linna toimi johtajana Varkauden Työväen Teatterissa 1936-39 ja Kuusankosken Kansannäyttämöllä 1939-42 sekä näyttelijä-järjestäjänä Suomen Filmiteollisuudessa 1942-46. Hän esiintyi Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa 1946-65 ja 1960-luvun loppupuolella Helsingin Kaupunginteatterissa. Luonnenäyttelijä Linnan huomattaviin näyttämörooleihin lukeutuvat muun muassa Pohjalaisia-näytelmän vallesmanni, Nummisuutarien kanttori ja Etiennen isä. Hän solmi avioliiton 1949 tarpeistonhoitaja-näyttelijä Katri Jaakkolan kanssa. Taiteilijapariskunnan tytär Marjatta Linna (s. 1948) ryhtyi myös näyttelijäksi.

Veikko Linna näytteli vuosina 1938-70 noin 120 elokuvaroolia. Hän esitti usein jämeriä ja jääräpäisiä isäntiä kuten varakkaan Moision tilan omistajaa draamassa Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). Linnan merkittävimpiä ja kiitetyimpiä roolisuorituksia oli yksitotinen pohjalainen vääpeli Joki-Paavola sotilasfarssissa Kersantilleko Emma nauroi? (1940). Hän tulkitsi myös epämiellyttäviä tyyppejä kuten kieroa tukkipäällikkö Veijosta maalaisdraamassa Rantasuon raatajat (1942), Tuomari Martan (1943) naista ahdistelevaa tilanomistaja Johannes Raitasta, omahyväistä musiikkiarvostelija "Fermaattia" elokuvassa Suomisen Olli rakastuu (1944) ja pahantahtoista neljännesmieheksi ylennettyä seppää draamassa Vaivaisukon morsian (1944).

Veikko Linna nähtiin valkokankaalla myös ministereiden, liikemiesten, isännöitsijöiden ja juhlavieraiden sivuosissa. Hän näytteli lukuisia rooleja rillumarei- ja Puupää-elokuvissa kuten Lännen lokarin veljen (1952) kaivospomoa, talollinen Konsta Karkelaa tukkilaisfilmissä Me tulemme taas (1953), rosvopäällikkö Ben Jussufia hupailussa Pekka ja Pätkä Suez´illa (1958) ja järjestäjä Puhakkaa farssissa Taape tähtenä (1962). Linna esiintyi myös kuunnelmissa ja 1960-luvulla televisiotuotannoissa. Muun muassa TV-elokuvassa Kustaa III (1964) hän tulkitsi kirjakauppias Holmbergia ja TV-sarjassa Tuulensuun tuvassa (1966) pastoria. Veikko Linna näytteli vielä elokuvassa Jussi Pussi (1970) poisleikatuksi päätyneen roolin.

Sisko Rytkönen
3.2.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 516.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 502.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus Oy 1995.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Viipuri: Kustannusliike Opas 1930, 188-189.

Teatterin maailma. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1965, 263.

http://www.imdb.com/name/nm0513027/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkistettu 2.2.2014.