Uno Wikström

Etunimet: 
Uno Leopold
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
24.10.1897
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
..1949

Biografia

Näyttelijä, teatterinjohtaja

Kymmenisen sivuosaa valkokankaalla vuosina 1936-48 näytellyt Uno Wikström esitti usein hyväosaisia ja häikäilemättömiä miehiä kuten tehtailija Kuuselaa draamassa Yövartija vain... (1940). Hän loi näyttämöuransa muun muassa Viipurin ja Helsingin teattereissa.

Uno Leopold Wikström syntyi 1897 Helsingissä kirkonvahtimestari Gustaf Wikströmin ja Vilhelmina Lundqvistin perheeseen. Hän opiskeli esiintymistekniikkaa mm. Ilmari Räsäsen, Axel Ahlbergin, Elli Tompurin ja Kaarola Avellanin johdolla. Wikström esiintyi Koiton Näyttämöllä 1915-18 ja toimi kiinnitettynä näyttelijänä Kansan Näyttämöllä 1918-19 ja 1921-22, Suomen Kansallisteatterissa 1920-21, Tampereen Työväen Teatterissa 1922-24, Viipurin Näyttämöllä 1924-27 ja Viipurin Työväen Teatterissa 1927-30. Hän esiintyi 1930-luvulla talvisodan syttymiseen saakka Viipurin kaupunginteatterissa. Wikström työskenteli 1940-luvun loppupuolella Kuopion Yhteisteatterin johtajana ja näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa. Hänen huomattaviin näyttämörooleihinsa lukeutuvat mm. Othello, Sylvin Aksel, ja Anna-Liisan Johannes. Uno Wikströmin aviopuolisoita olivat näyttelijät Irma Meriluoto (1900-1969) ja Rauni Luoma (1911-1996).

Uno Wikström näytteli valkokankaalla vuosina 1936-48 kymmenisen sivuosaa, joista ensimmäinen oli VMV 6:n päällikkö jännityselokuvassa VMV 6 (1936). Hän esitti usein hyväosaisia ja häikäilemättömiä miehiä kuten tehtailija Kuuselaa draamassa Yövartija vain... (1940). Koskenkylän laulussa (1947) hän näytteli Matti Köyriä, joka yrittää rikollisin keinoin säilyttää talonsa sukunsa hallussa. Elämäkertaelokuvassa Ruusu ja kulkuri (1948) hän on äveriäs liminkalainen isäntä Foudila, joka kieltää tytärtään avioitumasta köyhän laulajan kanssa. Uno Wikström esitti myös tohtori Sahlmania romanssissa Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Kulkurin valssin (1941) ruhtinas Avertsejevia, tuomari Haikaraa farssissa Poikamies-pappa (1941) ja Virtaniemen isäntää elokuvassa Suomisen perhe (1941). Hän kuoli vuonna 1949.

Sisko Rytkönen
3.4.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kotimaisia näyttelijöitä sanoin ja kuvin. Viipuri: Kustannusliike Opas 1930, 352-53.

Maarit Huovinen: Rauni Luoma. Ilon ja murheen näyttämöllä. Helsinki: WSOY 1986.

Rafael Koskimies: "Suomen Kansallisteatteri 2". Helsinki: Otava 1972.

http://www.imdb.com/name/nm0928046/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 3.4.2014.