Aatu Talanne

Etunimet: 
Kustaa Aadolf
Muut nimet: 
Kustaa Aadolf Dahlqvist (entinen nimi)
Aatu Dahlqvist (pseudonyymi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
26.06.1892
Syntymäpaikka: 
Oulu
Kuolinaika: 
10.08.1967

Biografia

Näyttelijä, näyttämöpäällikkö

Aatu Talannetta luonnehdittiin monialaiseksi näyttelijäksi, jolla oli myös operettiosia. Vuosina 1945–63 hän toimi näyttämöpäällikkönä Suomen Kansallisteatterissa. Lähes 30 vuoden mittaan hän esiintyi parissakymmenessä elokuvassa.

Aatu Talanne syntyi 1892 verhoilijan perheeseen Oulussa. Aluksi hän oli kiinnitettynä näyttelijä-järjestäjäksi Oulun Työväen Teatteriin 1910–18, Tornion Työväen Teatteriin 1918–20, Viipurin Työväen Teatteriin 1920–26 ja Koiton Näyttämölle – Helsingin Kansanteatteriin 1926–45. Suomen Kansallisteatterin näyttämöpäällikkönä, ”kaikki langat hallitsevana käytännön miehenä”, Talanne toimi 1945–63.

Vain ensimmäisessä teatterimatrikkelissa (1930) mainitaan Talanteen näyttämörooleja, suomalaisista näytelmistä sellaisia kuin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (Aapo), Kiven Nummisuutarit (Niko) ja Teuvo Pakkalan Tukkijoella (Huotari). Ulkomaisista klassikoista Talanne näytteli mm. William Shakespearen Hamletissa (Laertes) ja Ludvig Holbergin Jeppe Niilonpojassa (paroni).

Talanne esitti parissakymmenessä elokuvassa erityyppisiä sivuosia. Elokuvissa Vieras mies tuli taloon (1938) ja Pikajuna pohjoiseen (1947) hän oli lääkäri, Runon kuningas ja muuttolintu (1940) opettaja ja Kultaisessa kynttilänjalassa (1946) laulunopettaja. Portieeri hän oli elokuvissa Eulalia-täti (1940) ja Matkalla seikkailuun (1945) sekä Pikku Suorasuussa (1962) vahtimestari.

Virkakunnan edustajan rooleja Talanteella oli ainakin kolme: ulkoministeriön virkamies elokuvassa Minä ja ministeri (1934), sotakomissaari Helmikuun manifestissa (1939) ja poliisikamarin päivystäjä Suomisen taiteilijoissa (1943). SF-Paraatissa Aatu Talanne esitti yleisradion ohjelmapäällikköä ja Ruth Snellmanin tähdittämässä elokuvassa Ihana seikkailu (1962) rovastia.

Aatu Talanne oli vuodesta 1926 naimisissa näyttelijä Hulda Keskisen (1893–1955) kanssa. Hän kuoli 75-vuotiaana 1967 Helsingissä.

Uuno Montonen on muistellut kollegaansa: ”Teatterin järjestäjä ja ’miljuneerin poika’. Piilotti itsensä joskus Aatu Viänäsen selän taakse. Oli joskus harvinaisen syvämietteisen näköinen ja julisti silloin kanssaveljilleen, jotta ’me olemme sen jo päättäneet’. Kertoi mieluisasti eriskummallisia asioita ulkomaanmatkastaan. Hän oli käynyt kerran Haaparannassa Tornion Työväen Teatterissa ollessaan.”

Kalevi Koukkunen
2.2.2015

Kirjallisuutta ja lähteitä

Aatu Talanne. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 22.8.1967.

Aatu Talanne. 70-vuotishaastattelu (K. V-m [= Katri Veltheim]). Uusi Suomi 26.6.1962.

Aatu Talanne. Nekrologi. Helsingin Sanomat 22.8.1967.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas [1930], 44.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 234.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 380.

Uuno Montonen: ”Kuka kukin oli minun näkövinkkelistäni tirkistäen”. Teoksessa Väinö Pärnänen, Viipurilaista teatterielämää. Viipurin Työväen Teatteri – Viipurin Kaupunginteatteri 1898–1945. Helsinki: Tammi 1950, 141.

Näyttämöpäällikkö

Eräät näyttelijät ovat toimineet teattereissaan näyttämöpäällikköinä joko yksinomaan tai näyttelijäntyön ohessa. Vaikka myös näyttämöpäällikön työ on teknistymisen myötä muuttunut, hänen päätehtävänään on edelleen näyttämön kokonaiskuvan hallitseminen. Hän vastaa alaisineen – näyttämömestareiden, mekaniikanoperaattoreiden ja näyttämömiesten kanssa – siitä, että näyttämöhenkilökunnalla on riittävät resurssit hoitaa tehtäviään ja että työ näyttämöllä voidaan suorittaa asiallisesti ja turvallisesti.

Näyttämöpäällikkö tekee näyttämön työaikasuunnittelua ja pyrkii ennakoimaan ja tuomaan tekniseltä osastolta toiveita myös tuotantosuunnittelun aikataulukysymyksiin ja vastaa, että näytelmät valmistuvat ainakin tekniseltä osalta ajoissa. Näyttämöpäällikkö suunnittelee lavastajan ja verstaiden mestareiden kanssa tulevia lavasteratkaisuja ja on linkkinä näyttämön ja lavasteiden rakentajien ja lavastajan välillä. Hän on myös tiiviissä yhteistyössä mm. teknisen johtajan kanssa.

Näyttämöpäällikön työ on sukkulointia ja sopeutumista kulloiseenkin tilanteeseen ja erilaisten ”tulipalojen” ennalta ehkäisemistä ja sammuttamista.

Teatteri- ja elokuvanäyttelijöistä näyttämöpäällikköinä ovat olleet mm. Paavo Honkamäki, Urho Lahti, Rafael Pihlaja ja Aatu Talanne.

Kalevi Koukkunen
22.1.2015

Lähde

Suomen Kansallisteatterin näyttämöpäällikön Harri Långin (18.1.2015) sähköpostiviesti, Kalevi Koukkunen.