Vilho Ruuskanen

Etunimet: 
Vilho
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
12.10.1912
Syntymäpaikka: 
Terijoki
Kuolinaika: 
07.10.1980
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Vilho Ruuskanen oli operettisankari ja teatterinäyttelijä, jonka ohjelmistoon kuuluivat suuret klassikot. Hän esiintyi 1930-luvulta 1960-luvulle sivuosissa yli 60 elokuvassa. Tunnetuimmat ovat hänen pääroolinsa Dollari-miljoonassa (1942) sekä sivuosat näyttelijä Kimmo Arijoutsina Suomisen taiteilijoissa (1943) ja luutnantti Autiona Tuntemattomassa sotilaassa (1955).

Vilho Ruuskanen syntyi puusepän perheeseen 1912 Terijoella. Hän opiskeli laulua Helsingin konservatoriossa (myöhempi Sibelius-Akatemia) 1930–33, 1934–36 ja 1949. Teatteriuransa hän aloitti Vallilan Ulkoilmateatterissa, mutta siirtyi 1935 pariksi vuodeksi Suomen Kansallisteatteriin. Porin Teatterin kiinnityksen jälkeen hän oli Helsingin Kansanteatterissa 1938–47 ja Suomen Työväen Teatterissa 1948–55, minkä jälkeen hän toimi freelance-näyttelijänä.

Vaikka Vilho Ruuskanen esiintyi sellaisissa suomalaisissa klassikoissa kuin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (Juhani) ja Teuvo Pakkalan Tukkijoella (Turkka), hän näytteli ehkä enemmänkin ulkomaisissa näytelmissä. Hän esiintyi William Shakespearen näytelmissä Othello (Cassio), Hamlet (Laertes) ja Macbeth (Malcolm) sekä mm. de Beaumarchais’n näytelmässä Figaron häät (Almaviva).

Vilho Ruuskasen erityisalue oli musiikkiteatteri, ja hän esitti toistakymmentä operettisankarin roolia, mm. Puukko-Mackieta John Gayn ja Bertolt Brechtin Kerjäläisoopperassa.

Elokuvauransa Vilho Ruuskanen aloitti jo 1930-luvun puolimaissa. Kolmannessa Suomisen perhe -elokuvassa Suomisen taiteilijat (1943) näyttelijä sai esittää näyttelijää. Vilho Ruuskanen esitti kuuluisaa näyttelijää Kimmo Arijoutsia, johon Pipsa Suominen (Maire Suvanto) on ihastunut ja haluaa tutustua idoliinsa. Sattuman oikusta Pipsa ja Kimmo tapaavatkin.

Elokuvissa Vilho Ruuskanen esitti kymmenkunta kertaa poliisia, mm. Synnittömässä lankeemuksessa (1943), elokuvassa Omena putoaa (1952) ja kolmessa Pekka ja Pätkä -elokuvassa. Sotilasrooleja hänellä oli ainakin kolme, elokuvissa ”Niin se on, poijaat!” (1942, lääkintäluutnantti) ja Tyttö astuu elämään (1943, pioneerikersantti). Hänen tunnetuin roolinsa oli kolmannen komppanian päällikkö luutnantti Autio Tuntemattomassa sotilaassa (1955). Väinö Linna luonnehtii romaanissaan Autiota: ”Autio oli nuori aktiiviupseeri, rauhallinen ja lujakasvoinen mies, joka oli hyvän päällikön maineessa.” Elokuvan toisessa, Rauni Mollbergin ohjaamassa filmatisoinnissa (1985) luutnantti Autiota näytteli Pentti Vyyryläinen.

Renkirooleja Vilho Ruuskasella oli kolme: elokuvissa Seikkailu jalkamatkalla (1936), Keittiökavaljeerit (1948) ja Ihana seikkailu (1962). Tuomarina hän oli elokuvissa Hevoshuijari (1943, alituomari), Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957) ja Täällä Pohjantähden alla (1968).

Vilho Ruuskasella oli vain pari rosvoroolia, joista tunnetuin on maantierosvo Voro-Venton osa elokuvassa Kulkurin tyttö (1952). Hänellä oli myös lukuisia ”mies”- ja ”vieras”-rooleja (mies kihlajaiskutsuissa, kievarissa, häävieras, hautajaisvieras ym.).

Kymmenien roolien joukossa Ruuskasella oli myös kaksi erityistä klassikko-osaa: tukkilainen Kasuri elokuvassa Tukkijoella (1937) ja seppä Kristo Nummisuutareissa (1938). Tukkijoella-elokuvan mykkäversiossa (1928) Kasuria esitti Toivo Suonpää ja vuoden 1951 versiossa Saulo Haarla. Nummisuutarien mykkäversiossa (1923) Kristoa esitti Jaakko Korhonen ja väriversiossa (1957) Heikki Heino.

Ruuskasen roolikirjoa olivat vielä mm. kapellimestari, sanomalehtimies, vanki, maanviljelijä, pankinjohtaja, sälli, taksinkuljettaja, bussinkuljettaja, asemamies, puoluetoimitsija ja musiikkiopiston opettaja.

Pääosa Vilho Ruuskasella oli ruotsalaisen Anders Ejen romaaniin perustuvassa Nils Dahlströmin ja Oskar Tengströmin ohjaamassa Dollari-miljoonassa (1942), joka on kadonnut tai tuhoutunut. Kaksoisolentoaiheisessa elokuvassa Ruuskanen esitti miljoonaperijää. Aikalaisarvostelussa hän sai tunnustusta osasuorituksestaan.

1950-luvulla Vilho Ruuskanen levytti muutaman laulun, mm. Tapio Ilomäen säveltämän ja Usko Kempin sanoittaman valssin Valkeat joutsenet (1953). Hän esiintyi myös muutamissa varhaisissa 1960-luvun tv-sarjoissa ja -näytelmissä, mm. Me Tammelat, Pekka Lipposen seikkailut ja Kaverukset.

Vilho Ruuskanen oli naimisissa elokuvissakin kampaaja-naamioitsijana toimineen Eeva-Liisa Perhon (o.s. Wikfors; 1912–59) kanssa 1943–47 ja 1950–55. Vilho Ruuskanen kuoli 67-vuotiaana 1980 Helsingissä.

Kalevi Koukkunen
8.2.2015
Täydennetty 2.6.2015

Kirjallisuutta ja lähteitä

Fabian Dahlström: Sibelius-Akademin 1882–1982. Sibelius-Akademins publikationer 1. Helsingfors: Sibelius-Akademin 1982, 459.

Siirtokarjalaisten tie. II osa. Turku: Nyky-Karjala Oy 1970, 623.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Suomen kansallisfilmografia 8. Helsinki: Edita 1999.

Unto Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901–1982. Suomen äänitearkiston julkaisu n:o 23. Helsinki: Suomen äänitearkisto 1990, 450.

Vilho Ruuskanen. Nekrologi. Helsingin Sanomat 9.10.1980.

Vilho Ruuskasen miniän Carita Ullman-Ruuskasen sekä poikien Raimo Ruuskasen ja Kari Ruuskasen (6. ja 9.6.2015) sähköpostiviestit, Kalevi Koukkunen.

Väinö Linna: Tuntematon sotilas. 9. p. Porvoo – Helsinki: WSOY 1955, 58.