Vappu Jurkka

Etunimet: 
Vappu Sinikka
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
08.11.1927
Syntymäpaikka: 
Viipuri
Kuolinaika: 
12.04.2012
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Tunnettuun teatterisukuun kuulunut Vappu Jurkka näytteli pitkän teatteriuran ohessa harvakseltaan – mutta 55 vuoden aikana – parissakymmenessä elokuvassa, mm. Rintamalotassa (1956) ja Perhosen unessa (1986) sekä monissa tv-sarjoissa.

Vappu Jurkka syntyi tunnettuun teatterisukuun 1927 Viipurissa. Hänen vanhempansa olivat näyttelijä-teatterinjohtajat Eino Jurkka (1894–1953) ja Emmi Jurkka (1899–1990). Hänen veljensä Sakari Jurkka (1923–2012) ja Jussi Jurkka (1930–82) olivat niin ikään näyttelijöitä.

Suomen Teatterikoulun Vappu Jurkka kävi 1945–47. Sen jälkeen hän oli kiinnitettynä muutamia vuosia Helsingin Työväen Teatteriin, Suomen Kansallisteatteriin ja Lahden Kaupunginteatteriin, kunnes 1953 siirtyi äitinsä Emmi Jurkan kanssa perustamaansa huoneteatteriin, Teatteri Jurkkaan. Sen johtajana hän oli 1953–81. Vappu Jurkka pyöritti myös omaa Thespisteatteriaan. Sen tehtävänä oli viedä teatteria ihmisille, jotka eivät sitä muuten näkisi, mm. vankiloihin ja sairaaloihin.

Teatterissa Vappu Jurkan rooleja olivat mm. nimiosat Minna Canthin Anna-Liisassa ja August Strindbergin Neiti Juliessa, Helenin osa James Bridien Daphne Laureolassa, neekerinainen Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunussa, Estelle Jean-Paul Sartren Suljetuissa ovissa ja tytön osa Eugene O’Neillin Neekerissä (alkuperäinen nimi All God’s Chillun).

Ohjaajana tai kantavassa roolissa Vappu Jurkka oli mm. Mika Waltarin näytelmässä Myöhästynyt hääyö ja Maria Jotunin Kun on tunteet -novellin näytelmäsovituksessa. Teatteri Jurkan suurmenestyksessä, Hugh F. Herbertin näytelmässä Viattomuus kadulta Vappu Jurkka esitti Pattya.

Elokuvissa Vappu Jurkka esiintyi harvakseltaan: 55 vuoden mittaan 1943–98 parissakymmenessä filmissä, ja niin muodoin hänet mainitaan peräti kymmenessä Suomen kansallisfilmografian volyymissa. Ensimmäinen rooli elokuvassa Valkoiset ruusut (1943) oli nuorelle näyttelijälle tyypillisesti koulutoverin osa. Seuraava oli elokuvassa Nuoruus sumussa (1946), ns. hipparooli (”yksi nuorista Irmelin hipoissa”).

Vappu Jurkalla oli useita äitirooleja, elokuvissa Kello (1984, Maritan äiti), Perhosen uni (1986, Eevan äiti Vappu), Back to the USSR – Takaisin Ryssiin (1992, mummi), Tulennielijä (1998, isoäiti) ja Badding (2000, Baddingin äiti). Rauni Mollbergin elokuvassa Aika hyvä ihmiseksi (1977) Vappu Jurkka tekee lyhyen, mutta koskettavan roolin puolisonsa seppä Ruskon tylyttämänä vaimona.

Vappu Jurkka ei väheksynyt nakkikauppiaankaan roolia: elokuvissa Rakas.. (1961) ja Professori Uuno D. G. Turhapuro (1975). Kirjaosaston myyjätärtä hän oli esittänyt elokuvassa Radio tekee murron (1951).

Vuodesta 1965 Vappu Jurkka esiintyi kymmenissä tv-elokuvissa, -näytelmissä ja -sarjoissa, sellaisissa kuin Ruusun aika (1991), Kovaa maata (1994–97, Elsa) ja Seitsemän (2001, Olga Happonen).

Aikoinaan suurta mediahuomiota herätti Vappu Jurkan ja taiteilija Rolf Sandkvistin (1919–94) eläminen avoliitossa ”susiparina”. Heidän lapsensa Ville Sandqvist (s. 1960) on näyttelijä-ohjaaja ja opettaja ja Kalle Sandqvist (s. 1964) tuottaja.

Vappu Jurkka kuoli 84-vuotiaana 2012 Helsingissä. Lauri Meri kirjoitti nekrologissa: ”Vappu Jurkan eri aikoina tunteneiden ihmisten luonnehdinnoissa toistuu yksi yhteinen asia: Vappu Jurkka tunsi aina vahvasti – sekä näyttämöllä että sen ulkopuolella.”

Kalevi Koukkunen
30.5.2016

Kirjallisuutta ja lähteitä

Outi Pakkanen: Rakas Emmi. 3. p. Helsinki: Otava 1985, 252.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Suomen kansallisfilmografia 8. Helsinki: Edita 1999.

Suomen kansallisfilmografia 9. Helsinki: Edita 2000.

Suomen kansallisfilmografia 10. Helsinki: Edita 2002.

Suomen kansallisfilmografia 11. Helsinki: Edita 2004.

Suomen kansallisfilmografia 12. Helsinki: Edita 2005.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ja Tammi 1993, 189.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 170.

Vappu Jurkka. Nekrologi (Lauri Meri). Helsingin Sanomat 14.4.2012.