Aino Angerkoski

Etunimet: 
Aino
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
09.01.1898
Syntymäpaikka: 
Pietari
Kuolinaika: 
30.03.1974
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Laulajatar, näyttelijä

Aino Angerkoski oli näyttelijä Kaarlo Angerkosken isosisko, joka lauloi sekä Radiokuorossa että Suomalaisen Oopperan solistikuorossa. Hän esiintyi 1937-61 näyttelijänä sivuosatehtävissä yli 20 elokuvassa.

Aino Angerkoski syntyi 1898 Pietarissa suomalaiseen perheeseen; hänen isänsä oli Pietarin konepajan mekaanikko. Sukunimen suomennos Ålforsista Angerkoskeksi tapahtui vuonna 1908. Pietarista perhe muutti vallankumouksen jälkeen 1917 Suomeen, aluksi Terijoelle. Ainosta kehittyi taitava alttolaulaja, joka antoi ensikonserttinsa vuonna 1932. Myöhemmin hän lauloi sekä Radiokuorossa että Suomalaisen Oopperan solistikuorossa. Aino Angerkoski oli hyvin kielitaitoinen, suomen ja ruotsin lisäksi hän osasi myös venäjää ja ranskaa. Siviiliammatiltaan Aino Angerkoski oli Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston virkailija.

Aino Angerkoski oli vuosina 1937-61 mukana erisuuruisissa sivuosa- ja avustajatehtävissä noin 26 elokuvassa. Niistä viisi oli sellaisia, joissa esiintyivät myös hänen veljensä Kaarlo Angerkoski ja tämän puoliso, näyttelijä Siiri Angerkoski: Tulitikkuja lainaamassa (1938), Nummisuutarit (1938), Helmikuun manifesti (1939), Halveksittu (1939) ja SF-Paraati (1940), tuottajana kaikissa Oy Suomen Filmiteollisuus. Suurimmat roolinsa Aino Angerkoski sai 1940 Hugo Hytösen ohjaamassa farssissa Ketunhäntä kainalossa, jossa hän esitti johtaja Kontiokorven nousukasmaista puolisoa Ines Kontiokorpea, sekä Lasse Pöystin 1953 ohjaamassa musiikkielokuvassa 2 hauskaa vekkulia, jossa hän näytteli upporikasta rouva Hopeaheimoa. Ensimmäinen avustajantehtävä Aino Angerkoskella oli 1937 Toivo Särkän ja Yrjö Norran elokuvassa Kuin uni ja varjo, viimeinen taas 1961 Åke Lindmanin elokuvassa Kertokaa se hänelle.

Aino Angerkosken veli oli näyttelijä Kaarlo Angerkoski (1906-1939), käly näyttelijä Siiri Angerkoski (1902 -1971).

Kari Uusitalo
17.4.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: Siiri ja Kaarlo Näyttelijäparin tarina. Helsinki: Edita 2002.