Marja Korhonen

Etunimet: 
Marja Kyllikki
Muut nimet: 
Marja Herala (oikea nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
16.02.1924
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
18.06.2014
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, opettaja

Marja Korhonen on näytellyt vuodesta 1948 kolmisenkymmentä filmiroolia, joista useimmat ovat olleet komedioiden riivinrautoja. Hän on tehnyt huomattavan näyttämöuran muun muassa Suomen Kansallisteatterissa vuosina 1963-79 ja opettanut improvisaatiota. Monissa televisio- ja radiotuotannoissa esiintynyt Marja Korhonen muistetaan erityisesti Noita Nokinenän roolista samannimisessä lastenkuunnelmasarjassa.

Marja Kyllikki Korhonen syntyi 1924 Helsingissä näyttelijäpariskunta Jaakko Korhosen ja Heidi Blåfieldin perheeseen. Jäätyään täysin orvoksi vuonna 1935 hän muutti sisarensa kanssa isovanhempien luokse Mänttään. Käytyään ylioppilaaksi ja Suomen Teatterikoulun 1943-45 Korhonen työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Porin Teatterissa vuosina 1945-47 ja 1947-55 Turun Kaupunginteatterissa. Hän meni naimisiin 1952 näyttelijä Helge Heralan kanssa. Korhonen jatkoi uraansa Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa 1955-59 ja 1961-63, Intimiteatterissa 1959-61 ja Suomen Kansallisteatterissa 1963-79. Hänen huomattaviin näyttämörooleihin kuuluvat mm. Niskavuoren nuori emäntä, Kultaisen vasikan Katariina ja Martha näytelmässä Kuka pelkää Virginia Woolfia. Marja Korhonen sai Pro Finlandian 1979. Hän on opettanut improvisaatiota Teatterikoulussa ja perustamassaan yrityksessä Oy Ämmä K.

Marja Korhonen on näytellyt vuodesta 1948 kolmisenkymmentä elokuvaroolia, joista ensimmäinen oli Ruusun ja kulkurin (1948) toinen naispääosa Aurora Hanneborg. Hänen tunnetuimpia filmirooleja lienee Petronella-parodia Kaunis Sylvi menestysfilmissä Rovaniemen markkinoilla (1951). Historiallisessa seikkailutarinassa Sadan miekan mies (1951) Korhosella on toinen naispääosa Elisabeth Gyllenskiöldinä. "Joko tämä luonnossa upean kaunis näyttelijätär ei sovi filmiin tai ei häntä osata kuvata eikä maskeerata oikein", arveli Helsingin Sanomien nimimerkki P. Ta-vi. Marja Korhonen näytteli 1950- ja 1960-luvulla useissa Aarne Tarkaksen ohjaamissa komedioissa ja sotilasfarsseissa. Hän joutui esittämään näissä elokuvissa tiukkapipoisia riivinrautoja. "Minun oli oltava aina joku mörkö. Toisaalta niistä kyllä saa enemmän irti kuin niistä, joissa ei ole mitään väriä", Korhonen totesi vuonna 2007. Hänen merkittäviin roolisuorituksiin valkokankaalla lukeutuvat rahanahne Katariina Ahlroos Maria Jotuni -filmatisoinnissa Kultainen vasikka (1961) ja Rakel Riippa elokuvassa Aika hyvä ihmiseksi (1977). Uuno Turhapuro -elokuvissa Korhonen on esittänyt opettajan rouvaa. Vuonna 1999 hänet nähtiin suorapuheisena Kallon Kreetana Timo Koivusalon ohjaamassa filmissä Kulkuri ja Joutsen.

Taitavana koomikkona tunnettu Marja Korhonen on esiintynyt vuodesta 1959 lähtien paljon televisiossa kuten viihdeohjelmissa Ilkamat (1970) ja Kissa vieköön (1987-88). Hän on näytellyt myös Radioteatterissa muun muassa Noita Nokinenää samannimisessä lastenkuunnelmasarjassa. "Olin iloinen kuin mikä, kun pääsin näyttelemään noita-akkaa! Se todella istui omaan ääneeni. Nokinenä oli niin raadollinen, ilkeä ja sellaisenaan siis naurettava. Vaikka kuunnelmat olivat lapsille suunnattuja, aikuisetkin tykkäsivät niistä", Marja Korhonen kertoi vuonna 2007.

Sisko Rytkönen

Kirjallisuutta

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 501-02.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 535-36.

Suomen teatterit ja teatterintekijät . Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 229-30.

Tuomas Marjamäki: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijät 2007-1907. Helsinki: Edita 2007, 274-75.

Lauri Meri: Näyttelijät sodan varjossa. Teatterikoulun ensimmäinen kurssi 1943-1945. Helsinki: Otava 2005.

Suomen Kansallisfilmografia 4. Helsinki: Edita 1998, 361.

http://www.imdb.com/name/nm0466255/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 7.1.2014.