Maikki Länsiö

Etunimet: 
Marja-Helena
Muut nimet: 
Marja-Helena Länsiö-Varjo (virallinen nimi vuodesta 1966)
Marja-Helena Jurkka (entinen nimi vuodesta 1955)
Marja-Helena Länsiö (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
12.11.1932
Syntymäpaikka: 
Turku
Kuolinaika: 
13.10.1996
Kuolinpaikka: 
Turku

Biografia

Näyttelijä

Maikki Länsiö ansioitui komediennena mm. Shakespearen näytelmissä ja opereteissa. Hänellä oli 1950-luvulla puolentoistakymmentä elokuvaroolia, mm. Kurittoman sukupolven toisessa filmatisoinnissa (1957) Ateneumissa opiskeleva Löpö ja Äidittömien (1958) kotiapulainen Gloria. Hän esiintyi myös radiossa, varhaisissa tv-näytelmissä ja levytti lastenlauluja.

Maikki Länsiö syntyi 1932 Turussa varatuomariperheeseen. Suomen Teatterikoulun hän kävi 1950–53, mutta oli jo sitä ennen opiskellut musiikkia ja tanssia. Suomen Kansallisteatteriin hän oli kiinnitettynä 1953–65 ja Turun Kaupunginteatteriin 1965–88.

Maikki Länsiön teatterirooleja olivat mm. Rosalinda (William Shakespeare: Miten haluatte), Katariina (Shakespeare: Miten äkäpussi kesytetään), Johanna (Jean-Paul Sartre: Altonan vangit), Edit (Maria Jotuni: Kultainen vasikka), Ranjevskaja (Anton Tšehov: Kirsikkapuisto), Birdie (Lillian Hellman: Pienet ketut), markiisitar Doriméne (Molière: Porvari aatelismiehenä) ja nimiosa Emmerich Kálmánin operetissa Mustalaisruhtinatar.

Maikki Länsiö näytteli 1950-luvulla puolentoistakymmenessä elokuvassa ja vielä yhdessä 1961. Hänen ensimmäiset elokuvaroolinsa olivat tyttö tansseissa elokuvassa Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952), yksi koululaisista elokuvassa Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953), hampurilaisen ravintolan tarjoilija ”Varsovan laulussa” (1953) ja palvelijatar elokuvassa Tyttö kuunsillalta (1953). Hänellä oli myös pari tanssijaroolia: elokuvissa Mä oksalla ylimmällä (1954, ballerina) ja Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955, tanssija unibaletissa).

Tunnetuin Maikki Länsiön elokuvarooleista on Ateneumissa opiskelevan Löpön osa Matti Kassilan ohjaamassa Mika Waltarin ”vakavan komedian” toisessa elokuvasovituksessa Kuriton sukupolvi (1957). Löpö sekä ylioppilaat Marja (Kaija Siikala) ja Husu (Leo Jokela) ovat Varavaaran professoriperheen ”vapaasti kasvatettujen” lasten kavereita.

Elokuvan ensimmäisessä, Wilho Ilmarin ohjaamassa versiossa 20 vuotta aikaisemmin Löpöä oli näytellyt Nora Mäkinen. Ilmari oli ohjannut tämän ”nykynuorisoa” kuvaavan näytelmän myös Tampereen Teatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa.

Jack Witikan Äidittömissä (1958) Maikki Länsiö näytteli professorinrouva Simone Catherine Wytyckyn eli mademoiselle Catherine Anacondan (Ansa Ikosen) kotiapulaista Gloriaa. Elokuvan päärooleissa esiintyivät samat näyttelijät kuin Suomen Kansallisteatterin näytelmässä. Kurittomassa sukupolvessa perheenisä on matematiikan professori (vaikka yksi keskeisistä kohtauksista tapahtuukin tähtitornissa) ja Äidittömissä muinaisintialaisen kirjallisuuden professori (Leo Riuttu), jonka poikakin (Pentti Siimes) on tutkija.

Äidittömät perustui Walentin Chorellin näytelmään. Niin ikään Chorellin aiheeseen pohjautui elokuva Autuas eversti (1958), jossa Maikki Länsiö näytteli nimihenkilön (Pentti Siimes) toista tytärtä Dollya.

Rintamalotassa (1956) Maikki Länsiöllä oli lotan osa, ja Mustassa rakkaudessa (1957) hän oli tehdastyöläinen. Matti Kassilan roadmoviessa Lasisydän (1959) Maikki Länsiö näytteli maalaistyttö Mirjaa, ”Mirriä”. Tämä koettaa iskeä mediahälyä maaseudulle paenneen lasitaiteilijan (Jussi Jurkka). Maikki Länsiö ja Jussi Jurkka olivat tuolloin myös aviopari.

Maikki Länsiö esiintyi Suomen Television tuottamissa näytelmien varhaisissa tv-sovituksissa. Näitä rooleja olivat Lilli (Gustaf von Numers: Kuopion takana, 1959) ja kreivitär de Bréville (Guy de Maupassant: Rasvapallo, 1962).

Maikki Länsiö esiintyi myös radion kuunnelmissa ja musiikkiohjelmissa. Hän teki ja esitti lastenlauluja ja sanoitti musikaali- ja operettinumeroita. Hänen tunnetuimpia lastenlaulujaan on Esa Saarion kanssa levytetty Hottentottilaulu (1961), Jukka Virtasen sanoin: ”Asui kerran Afrikassa Chickaduajoella / pikkupoika Huuakotti, musta kuin pesty noella.” Levytyksiä Maikki Länsiölle kertyi puolentoistakymmentä, lähes kaikki Esa Saarion kanssa ja puolet joululauluja.

Maikki Länsiö oli 1955–65 naimisissa näyttelijä Jussi Jurkan (1930–82) kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Matti Varjon (1925–2006) kanssa. Maikki Länsiön ja Jussi Jurkan tytär Laura Jurkka (s. 1958) on myös näyttelijä. Maikki Länsiö kuoli 63-vuotiaana 1996 Turussa.

Leo Riuttu kertoo kirjassaan Teatteriväen makeimmat naurut (1973) kaskun Maikki Länsiöstä: – Suosi suomalaista, kärsi kotimaista, sanoi Maikki Länsiö näyteltyään monissa heikoissa kotimaisissa näytelmissä.

Kalevi Koukkunen
8.2.2015

Kirjallisuutta ja lähteitä

Leo Riuttu: Teatteriväen makeimmat naurut. Porvoo – Helsinki: WSOY 1973, 143.

Maikki Länsiö. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 5.11.1996.

Maikki Länsiö. Nekrologi (Helena Ylänen). Helsingin Sanomat 18.10.1996.

Mika Waltari: Kuriton sukupolvi. Vakava komedia. 3 näytöstä (7 kuvaelmaa). Teoksessa Irina Björkman (toim.): Mika Waltarin näytelmät. Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY 1999, 103–155.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 270.

Suomen teatterit ja teatterintekijät [1974]. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toimituskunta: Timo Martin ym. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28. Helsinki: Tammi 1974, 355.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Ilona Tainio. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu. Helsinki: Tammi 1983, 279.

Unto Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901–1982. Suomen äänitearkiston julkaisu n:o 23. Helsinki: Suomen äänitearkisto 1990, 314–315.