Leni Katajakoski

Etunimet: 
Leni Irmeli
Muut nimet: 
Leni Lartio (nykyinen nimi)
Leni Kuningas (entinen nimi)
Leni Katajakoski (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
28.09.1935
Syntymäpaikka: 
Tampere

Biografia

Näyttelijä, malli

Leni Katajakoski esitti 1950- ja 1960-luvun elokuvissa sekä tyhmiä että nokkelia vaaleaveriköitä. Hän on näytellyt vuodesta 1966 lähtien useissa televisiotuotannoissa. Katajakoski loi pitkän näyttämöuran Seinäjoen Kaupunginteatterissa.

Leni Irmeli Katajakoski syntyi 1935 Tampereella muusikko Jaakko Katajakosken ja oopperalaulaja Sylvia Nuortion perheeseen. Opiskeltuaan kolme vuotta Oopperan balettikoulussa hän osallistui 1954 Miss Suomi -kilpailuun ja sijoittui perintöprinsessaksi tittelillä Elokuvatyttö.

Samana vuonna Katajakoski sai ensimmäiset pienet filmiroolinsa elokuvissa Laivaston monnit maissa ja Putkinotko. Hän esitti valkokankaalla sekä tyhmiä että nokkelia blondeja. "Minusta koetettiin vääntää sellaista hunajapupua ja kyllä kai siinä onnistuttiinkin. En ollut filmien antamaan kuvaan kovin tyytyväinen. Kun elokuviin pääsee missikisan kautta, siinä on tuplatyö todistaa olevansa hyvä näyttelijä. Leima oli minullakin hyvin vahva eikä kanssani uskallettu ottaa mitään riskiä", Leni Katajakoski kertoi vuonna 2007. Hänen ensimmäinen suurempi elokuvarooli oli autokorjaamon aputyttö Meeri "Mary" Mononen, eräänlainen Marilyn Monroe -parodia farssimaisessa trillerissä Taas tyttö kadoksissa! (1957). "Leni Katajakoski -paran muotoja on yritetty ponnella pursottaa yli omien mittojen. Parempia ja luonnollisempia osia sievälle Lenille", vaati Uuden Ajan nimimerkki Femina.

Ville Salmisen ohjaamissa musiikkipitoisissa hupailuissa Yks tavallinen Virtanen (1959) ja Oho, sanoi Eemeli (1960) Leni Katajakoskella on naispääosa romanttisena sankarittarena. Maunu Kurkvaaran ohjaamassa Patarouvassa (1959) hän esittää herttarouva Eevaa. Leni Katajakoski näytteli useissa Aarne Tarkaksen ohjaamissa elokuvissa, kuten komediassa Opettajatar seikkailee (1960), jossa hänellä on pääosa tiukkapipoisena historianopettaja Leena Katajana. Kuplettifilmissä Mullin mallin (1961) Katajakoski on ainoa naisnäyttelijä. Elokuvatuotannon hiipuessa 1960-luvun puolivälissä hän on jatkanut näyttelemistä TV-elokuvissa ja -sarjoissa. Leni Katajakosken tunnetuin ja kiitetyin roolisuoritus television puolella on Simpauttajan (1975) Juuli Taivainen. Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Viimeinen savotta (1977) hän esitti talosta ja lapsista yksin huolehtivaa Jenni Linnarovaa.

Katajakoski toimi vierailevana näyttelijänä Helsingin Ympäristöteatterissa 1954-56, Suomen Työväen Teatterissa 1956-57, Porin Teatterissa 1957, Arena Jurkassa 1959, Keskuspuiston Teatterissa 1972-73 ja Pyynikin kesäteatterissa 1976. Kiinnitettynä näyttelijänä hän työskenteli Seinäjoen Kaupunginteatterissa vuodesta 1978 lähtien 1990-luvulle saakka. Merkittäviä näyttämörooleja olivat mm. rouva Danell näytelmässä Kauppaneuvoksen härkä ja Aarresaaren tohtori Livesey.

Leni Katajakoski on ollut naimisissa näyttelijä Martti Kuninkaan ja ekonomi Esko Lartion kanssa. Tytär Kristiina Kuningas (s. 1958) ja lapsenlapsi Iida Kuningas (s. 1987) ovat ryhtyneet myös näyttelijöiksi.

Sisko Rytkönen
20.3.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 496.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 535.

Tuomas Marjamäki: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijät 2007-1907. Helsinki: Edita 2007, 272-73.

Suomen teatterit ja teatterintekijät. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 209.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991

http://www.imdb.com/name/nm0441112/?ref_=fn_al_nm_1. Linkki tarkastettu 28.12.2013.