Kosti Klemelä

Etunimet: 
Kosti Johannes
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
29.02.1920
Syntymäpaikka: 
Metsämaa
Kuolinaika: 
26.11.2006
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Pro Finlandia -mitali 1983.

Biografia

Näyttelijä

Kosti Klemelä teki näyttämöllä yli 40-vuotisen uran, josta 33 vuotta Suomen Kansallisteatterissa. Teatterissa hänen rooliensa kirjo oli moninainen: Shakespearea, antiikin klassikoita, venäläisiä ja suomalaisia näytelmiä. Klemelä esiintyi parissakymmenessä elokuvassa. Hänen tunnetuimmat elokuvaroolinsa ovat vänrikki Koskelan osa Tuntemattomassa sotilaassa (1955) ja miespääosa elokuvassa Yhteinen vaimomme (1956). Klemelä esiintyi myös n. 30 tv-näytelmässä, -sarjassa ja -elokuvassa.

Kosti Klemelä syntyi 1920 Metsämaalla maanviljelijäperheeseen. Hän oli kiinnitettynä Mikkelin Teatteriin 1946–47, Tampereen Työväen Teatteriin 1949–55 ja Suomen Kansallisteatteriin 1955–88. Klemelä näytteli mm. William Shakespearen näytelmissä Hamlet (Horation osa), Loppiaisaatto (Orsino) ja Julius Caesar (Flavius) ja venäläisissä näytelmissä, mm. Anton Tšehovin Kolme sisarta (Kulygin) ja Ivan Turgenevin Kuukausi maalla (Beljajev).

Klemelän suomalaista ohjelmistoa olivat mm. Serpin Katupeilin takana (Ossian Biörcke), Josef Julius Wecksellin (nimiosa) ja Minna Canthin Anna-Liisa (Anna-Liisan sulhanen Johannes). Antiikin klassikoista Klemelä näytteli mm. Sofokleen Antigonessa (Haimon).

Klemelän ensimmäinen elokuva oli Pitkäjärveläiset (1951), jossa hän esitti pääosaa, naisasioissa aikaansaamatonta nuortaisäntää Juhaa, osa, jota hän esitti myös teatterissa. Oprissa (1954) hän oli renkinä. Vuonna 1955 valmistuneessa Väinö Linnan sotaromaaniin perustuvassa Edvin Laineen ohjaamassa Tuntemattomassa sotilaassa Kosti Klemelä esitti yhtä keskeisintä osaa, vänrikki (myöhempää luutnanttia) Koskelaa. Rauhallinen ja vähäpuheinen Koskela nähtiin suomalaisen sotilaan ja miehenkin perustyyppinä (romaanin mukaan ”Ville Vaitelias”).

Aiheeltaan sotaan liittyi erikoisella tavalla elokuva Yhteinen vaimomme (1956), jossa Klemelän esittämän kapteenin – miespääosa – on luultu kaatuneen sodassa, ja hänen vaimonsa on mennyt uusiin naimisiin. Nummisuutareissa (1957) Kosti Klemelällä oli puusuutari Jaakon rooli. Kysymyksessä oli jälleen kihlajaissotku.

Kosti Klemelän esittämiä ammatteja olivat mm. lääkäri (Viisi vekkulia, 1956), ekonomi (Mies tältä tähdeltä, 1958), konstaapeli (Kovaa peliä Pohjolassa, 1959), pastori (Skandaali tyttökoulussa, 1960), insinööri (Myöhästynyt hääyö, 1960) ja ministeri (Meiltähän tämä käy, 1973).

Robert Kiljanderin näytelmään perustuvassa elokuvassa Skandaali tyttökoulussa on niin ikään erikoinen ihmissuhdesotku. Kosti Klemelä esittää pastori Amos Pölkkystä, johon koulun johtajatar Sanny Kortman – siitä näytelmän alkuperäisnimi Sanny Kortmanin koulu – on niin ihastunut, että aikoo mennä tämän kanssa naimisiin. Hanke kariutuu, kun paljastuu, että Pölkkynen onkin jo naimisissa ja hänellä on kolme lasta.

Lähes yhtä lailla ikoninen kuin vänrikki Koskela Tuntemattomassa sotilaassa on Klemelän esittämä nimismies – ehkä hänessä onkin Koskelaa – niin ikään Linnan romaaniin perustuvissa elokuvissa (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Erityisesti nimismiehen johtama Anttoo Laurilan häätö on vaikuttavasti kuvattu. Klemelän viimeinen elokuvarooli oli vanhan miehen osa elokuvassa Isä meidän (1993).

Kosti Klemelällä oli runsaasti tv-töitä aina 1960-luvun alusta lähtien. Osa oli klassikkonäytelmien tv-sovituksia niin kuin Paljon melua tyhjästä (1961, Aragonian prinssi) ja Elämä on unta (1962, sotilas). Osa oli tv-sarjoja: Sodan ja rauhan miehet (1978–79, Ribbentrop), osa tv-elokuvia: Katsokaa tuomaria (1966, nimismies) ja Sujut (1974, kauppias).

Kosti Klemelän erikoisharrastus oli lausunta. Hän sai Pro Finlandia -mitalin 1983. Kosti Klemelä kuoli 86-vuotiaana 2006 Helsingissä. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaahan Suomen Kansallisteatterin hautaan.

Kalevi Koukkunen
9.11.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kosti Klemelä. Nekrologi (Lauri Meri). Helsingin Sanomat 26.11.2006.

Laura Saloniemen (Suomen Kansallisteatteri, 13.10.2014) sähköpostiviesti, Kalevi Koukkunen.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Suomen kansallisfilmografia 8. Helsinki: Edita 1999.

Suomen kansallisfilmografia 11. Helsinki: Edita 2004.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 178.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 221.

Väinö Linna: Tuntematon sotilas. 9. p. Porvoo – Helsinki: WSOY 1955, 9.