Reino Valkama

Etunimet: 
Reino Adolf
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
04.04.1906
Syntymäpaikka: 
Tampere
Kuolinaika: 
09.08.1962
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, teatterinjohtaja

Reino Valkama näytteli 1939-61 yli 70 filmiroolia, joista suurin osa edusti humoristisia tyyppejä Suomi-Filmin tuottamissa elokuvissa. Hänen esittämistään hahmoista tunnetuimpia on Ryhmy ja Romppainen -elokuvien vänrikki Romppainen. Valkama toimi näyttelijä-teatterinjohtajana työväen näyttämöillä ja loi huomattavan uran Radioteatterissa.

Reino Adolf Valkama syntyi 1906 Tampereella vahtimestari Adolf Valkaman ja kauppias Matilda Sirenin perheeseen. Kauppakoulun ja musiikkiharrastusten jälkeen hän toimi kapellimestari-näyttelijänä Jyväskylän Työväen Teatterissa 1927-28, Lahden Teatterissa 1928-32 sekä 1937-38, Bror Niskan kiertueella 1932-33, johtajana Mikkelin Työväen Teatterissa 1933-35, Joensuun Työväen Teatterissa 1935-37, näyttelijänä Helsingin Kansanteatterissa 1938-39, Suomi-Filmissä vuodesta 1939 lähtien ja Radioteatterissa 1948-58. Hänen merkittäviin näyttämörooleihinsa lukeutuvat muun muassa Nummisuutarien Esko, Matkan pään Trotter, ja Liekin Ferdinand. Reino Valkama palkittiin Pro Finlandialla 1957. Hän oli naimisissa vuodesta 1930 Irja Nissisen kanssa. Pariskunnan tytär on näyttelijä Ritva Valkama (s. 1932).

Reino Valkama näytteli 1939-61 yli 70 filmiroolia, joista suurin osa oli koomisia tehtäviä. Hän esitti yleensä huomattavia sivuosia kuten kalakauppias Ape Ketoa ensimmäisessä elokuvassaan Hätävara (1939). Valkama oli Suomi-Filmin työllistetyimpiä näyttelijöitä, joka tulkitsi muun muassa savolaista räätäliä ja reservin kersantti Hesekiel "Hese" Naukkarista sotilasfarssissa Kersantilleko Emma nauroi? (1940), hieman yksinkertaista Ukonmäen Junua karjalaisidyllissä Anu ja Mikko (1940), renkejä komedioissa Kyökin puolella (1940) sekä Tositarkoituksella (1943) ja maisteri Amos Tickleniusta Anni Swanin romaaniin perustuvassa filmatisoinnissa Tottisalmen perillinen (1940). "Jokaiseen näistä lukuisista tyypeistä on Valkama jaksanut keksiä sekä ulkonaisesti että sisäisesti omalaatuisen luomuksen, joka ei ole milloinkaan muistuttanut aikaisemmin nähtyjä. Hän ei koskaan toista itseään, vaan riemastuttaa meitä kerta kerran jälkeen ehtymättömän mielikuvituksensa tuotteilla", ylisti toimittaja-ohjaaja Veikko Itkonen vuonna 1944.

Koomisten osien esittäjä kertoi 1944 antamassaan haastattelussa että samankaltaisiin hahmoihin oli jo vaikea keksiä mitään ihmeellisen uutta. "Pakostakin alkaa joku vanha roolisuoritus ja luonnollisesti myös oma minä pilkistää esiin uusissa rooleissa. Teatterissa olisi ehkä helpompaa, koska siellä voidaan harjoitella samaa kappaletta useita viikkoja ja henkilöhahmo syntyy ajan mukana kuin itsestään, mutta filmissä on toisin. Ennen sisäänottoa harjoitellaan muutama kerta, mutta se ei aina ole tarpeeksi kokonaisen ehyen tyypin luomiselle", Valkama totesi.

Reino Valkaman tunnetuimpia ja kiitetyimpiä elokuvarooleja on kirjailija Armas J. Pullan luoma hahmo vänrikki Romppainen, jona hänet nähtiin kolmessa Ryhmy ja Romppainen -elokuvassa. Valkaman usein esittämiin henkilöihin kuuluvat myös Kuollut mies -elokuvien kapteeni evp. Mikko Vehmer, Helena-sarjan kanttori Tupanen sekä muusikko Manu Kallio elokuvissa Kesäillan valssi (1951) ja Onnelliset (1954). Hän näytteli 1950-luvulla useissa komedioissa ja sotilasfarsseissa kuten Pekka Lipposta Kalle-Kustaa Korkin seikkailuissa (1949), Miljonäärimonnin (1953) kenraalimajuri Peltomiestä, johtaja Ärmälän toista miespääosaa hulluttelussa Hormoonit valloillaan (1948) ja vääpeli evp. Nikanor Ryynäsen miespääosaa elokuvassa Vääpeli Mynkhausen (1957). Valkaman esittämistä koomisista hahmoista ikimuistoisia ovat mm. Linnaisten vihreän kamarin (1945) suorapuheinen kapteeni Eusebius Winterloo ja Jonsson eli Perämies-Jaska Mika Waltarin näytelmään pohjautuvassa komediassa Omena putoaa (1952).

Reino Valkaman vakaviin filmirooleihin lukeutuvat muun muassa nappikauppias Lehtinen urheiludraamassa Avoveteen (1939), Miehen kunnian (1943) kauppias Juho Kunnaala, Loviisan isä Saaroisten isäntä elokuvassa Loviisa - Niskavuoren nuori emäntä (1946), Ryysyrannan Joosepin (1955) Huhmarniemen Ukko-Pekka ja Pikku Pietarin pihan (1961) kangaskauppias. Hän menehtyi 56-vuotiaana 1962. "Isä ei koskaan pitänyt melua itsestään. Maailman hiljaisin mies, joka ei kotona kertonut ainuttakaan vitsiä. Hän ei harrastanut edes ’hiljaista huumoria’", kertoi Ritva Valkama vuonna 2007.

Sisko Rytkönen
19.4.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 518.

Elokuvakirja. (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 577.

Veikko Itkonen: Hiljaisuus-kuvaus-kamerat! Suomalaisia elokuvanäyttelijöitä sanoin ja kuvin. Helsinki: Tammi. 1944, 161-66.

Teatterin maailma. Toimittanut Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1950, 240-41.

Tuomas Marjamäki: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijät 2007-1907. Helsinki: Edita 2007, 322-23.