Helvi Järveläinen

Etunimet: 
Helvi Inkeri
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
26.11.1907
Syntymäpaikka: 
Tampere
Kuolinaika: 
05.03.1985
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, ohjaaja

Helvi Järveläinen esiintyi lähinnä moderneissa, mutta myös klassisemmissa koti- ja ulkomaisissa näytelmissä, joita ohjasikin. Hän näytteli kymmenkunnassa elokuvassa, isoimpana roolina karjakko Tiirikka Nyrki Tapiovaaran ja Hugo Hytösen ohjaamassa Miehen tiessä (1940). Helvi Järveläisen tulkinnoissa oli intensiivisyyttä ja herkkyyttä.

Helvi Järveläinen syntyi kauppiasperheeseen 1907 Tampereella. Oppikouluvuosien jälkeen hän opiskeli Suomen Näyttämöopistossa 1928–30, minkä jälkeen hän sai kiinnityksen Helsingin Kansanteatteriin (1930–39). Muutamien lyhyempien kiinnitysten jälkeen hän oli näyttelijänä Mikkelin Teatterissa 1954–63 ja ohjaajana Kuopion Yhteisteatterissa 1963–67.

Teatterissa Helvi Järveläisen rooleja olivat mm. Azuri (Sigmund Romberg: operetti Erämaan laulu), Julia (William Shakespeare: Romeo ja Julia; Romeona Fritz-Hugo Backman), nimiosa (Minna Canth: Anna-Liisa), Läpikäytävän Henna (Jalmari Finne: Pitkäjärveläiset) ja Constance (William Somerset Maugham: Viisas aviovaimo).

Wilho Ilmari ohjasi Pitkäjärveläiset-elokuvan 1951; Hennaa siinä esitti Elna Hellman, niin kuin oli esittänyt jo Tampereen Työväen Teatterissakin. Sittemmin Helvi Järveläinenkin ohjasi teatterissa Pitkäjärveläiset.

Hänen muita teatteriojauksiaan olivat mm. Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunu, Kyllikki Mäntylän Opri ja Oleksi, Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntä, Edward Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfia? ja Franz Lehárin operetti Iloinen leski.

Helvi Järveläisen ensimmäinen elokuvarooli – ”nainen väkijoukossa” – oli jo Carl von Haartmanin ohjaamassa Kajastuksessa (1930), joka oli viimeinen täysin mykkä kotimainen elokuva. ”Rakuunailoittelussa” Punahousut (1939) hän esitti rouvasväkeä Lida Salinin, Pirkko Raition ja Rosi Rinteen kanssa.

Tärkein elokuvarooli Helvi Järveläisellä oli karjakko Hulda Tiirikkana F. E. Sillanpään romaaniin Miehen tie perustuvassa samannimisessä elokuvassa (1940; ohjaus Nyrki Tapiovaara ja Hugo Hytönen).

Helvi Järveläinen näyttelee neiti Tiirikan roolia aivan niin kuin Sillanpää romaanissaan kuvaa: ”Neiti suoritteli kaikki tehtävänsä huulilla hieno tietäväisyyden nipistys, ja hänen tavalliseenkin puheeseensa tuli enemmän tuota oppikirjojen lausetyyliä ja nimityksiä.”

1950-luvun alussa Helvi Järveläinen näytteli neljää ”vierasta”: elokuvassa Pekka Puupää kesälaitumilla (1953, päivällisvieras), Niskavuoren Aarne (1954, Loviisan-päivän vieras), Laivaston monnit maissa (1954, lomahotellin vieras ja Hilmanpäivät (1954, tuomarille esiteltävä vieras). Elokuvassa Kunnioittaen (1954) Järveläinen oli koulun johtokunnan jäsen.

Helvi Järveläisen filmografiassa on kaksi ylimääräistä nimikettä: Teuvo Tulion Intohimon vallassa (1947) ja Mustasukkaisuus (1953), joissa hän esittää naista latotansseissa. Kysymyksessä on kuitenkin toiskertainen käyttö; nimittäin luvatta tai luvallisesti Tulio otti omiin elokuviinsa tanssikohtauksen Tapiovaaran ja Hytösen Miehen tiestä.

Helvi Järveläinen esiintyi 1960–70-luvulla myös Mainos-Television varhaisissa tv-näytelmissä ja -elokuvissa. Paddy Chayefskyn Äidissä (1969) hän näytteli nimiosaa ja Polkkaparissa (1973) Martin äitiä.

Helvi Järveläisen työtoveri Kuopion Yhteisteatterissa, dramaturgi-ohjaaja Hilkka Pekkanen-Ronimus muistaa Järveläisen aina huolitellusti pukeutuneeksi ja kammatuksi. Hänellä oli oma erikoinen tapansa polttaa pillitupakkaa.

Helvi Järveläinen oli 1937–41 naimisissa näyttelijä Kyösti Erämaan (1899–1961) kanssa. Hän kuoli 77-vuotiaana 1985 Helsingissä.

Kalevi Koukkunen
30.5.2016

Kirjallisuutta ja lähteitä

Pirkko Koski: Kansan teatteri II. Helsingin Kansanteatteri. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö 1987, 22 ym.

F. E. Sillanpää: Miehen tie. Kootut teokset 6: Miehen tie ja 30-luvun kirjoitukset. Helsinki: Otava 1989, 124.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 171.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 196–197.

Hilkka Pekkanen-Ronimus (dramaturgi-ohjaaja), sähköpostiviesti 17.2.2015, Kalevi Koukkunen.

Maija Voutilainen (Kuopion Kaupunginteatterin tiedottaja), sähköpostiviesti 13.2.2015, Kalevi Koukkunen.