Martti Pennanen

Etunimet: 
Martti
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
08.12.1923
Syntymäpaikka: 
Tervola
Kuolinaika: 
17.12.2010
Kuolinpaikka: 
Tampere
Palkinnot: 

Pro Finlandia 1982.
Parhaan miespääosan Jussi-palkinto tv-elokuvasta Tie 1982.

Biografia

Näyttelijä

Näyttelijä Martti Pennanen esiintyi kymmenissä suomalaisissa elokuvissa 1969–1989, joista useat ovat Risto Jarvan ja Matti Kassilan ohjauksia. Pennanen teki elämäntyönsä näyttämöllä mm. Tampereen Teatterin ja Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä, ja esiintyi televisioelokuvissa ja -sarjoissa.

Martti Asser Pennanen syntyi Tervolassa 8.12.1923 yhdeksänlapsiseen perheeseen. Pennanen kierteli poikana kirvesmies-isänsä kanssa rakennuksilla ennen sotaan joutumista 18-vuotiaana. Sodan jälkeen Pennasella ei ollut ammattia ja tulevaisuus tuntui hänen sanojensa mukaan epämääräiseltä. Hän työskenteli tukkijätkänä, kirvesmiehenä ja henkivakuutusasiamiehenä, mutta mikään ei tuntunut omalta alalta.

Pennanen kuitenkin harrasti seuranäyttämötyötä. Kun Lapin maakuntanäyttämö perustettiin, siihen koottiin harrastelijanäyttelijöitä paikallisista nuorisoseuroista, ja Pennanen lähti mukaan ensin näyttämölle ja myöhemmin kiertueelle. Peräpohjolasta hän siirtyi Kymenlaaksoon, jossa hän toimi ohjaajana, ja sitten vuonna 1949 Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen kouluun, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa, kuiskaaja-näyttelijä Ailan. Pennanen työskenteli päivät kirvesmiehenä rakennuksilla, iltaisin teatterissa ja nukkui yöt työpaikallaan korjauksen alaisessa talossa. ”Silloin minä kimpaannuin ja päätin, että jotakin on tehtävä. Sain Salmelaiselta suositukset ja lähdin Varkauteen näyttelijäksi. Olin siellä kaksi vuotta näyttämömestari-näyttelijänä ja se oli tosi kovaa aikaa”, Pennanen on muistellut. Pennanen toimi Varkauden Työväenteatterissa 1951–53.

Pennasella oli kiinnitys Lappeenrannan kaupunginteatteriin 1953–57 ja Kotkan Kaupunginteatteriin 1957–63. Hän valmistui Tampereen Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiosta vuonna 1962, ja siirtyi Tampereen Teatteriin vuonna 1963. Pennanen kiinnitettiin 1969 Helsingin Kaupunginteatteriin ja liittyi lopulta vuonna 1973 Suomen Kansallisteatterin kaartiin, josta hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 1985. Näyttämöllä Pennanen tulkitsi lukemattomia klassikkorooleja, kuten Hamletin kuningasta, Kauppamatkustajan kuoleman traagista Willy Lomania, Kustaa II Adolfia ja Kuningas Learin Gloucesterin jaarlia.

Suomalaisen elokuvan parissa Martti Pennasen auktoriteettinen olemus toi hänelle valtiomiesten, sotilaiden ja suomalaisten perusarvojen puolustajien rooleja. ”Minulla taitaa olla sellainen perusluonne, suoraviivainen ja rehellinen. Tällaiset roolitkin kiinnostavat minua eniten, eikä se ole ihmekään, olenhan minä maalta kotoisin”, Pennanen on arvioinut. Hän teki valkokangasdebyyttinsä Matti Kassilan neljännessä komisario Palmu -elokuvassa Vodkaa, Komisario Palmu (1969), jossa hän näytteli ministeri Laaksosta. Yhteistyö Kassilan kanssa jatkui elokuvissa Päämaja (1970), jossa Pennanen nähtiin yleisesikunnan päällikkönä, ja ministerin roolissa komediassa Meiltähän tämä käy (1973). Toimintaelokuvassa Jäähyväiset presidentille (1987) Pennanen esittää Tasavallan presidentin (Tarmo Manni) ystävää, kauppaneuvos Ollilaa. ”Muistan erityisesti loppua, jossa hän kertoo uudelleen ja uudelleen, että voiko olutpullo tosiaan räjähtää – kun katsoja jo tietää, että siihen osui luoti, joka oli tarkoitettu presidentille”, Kassila muisteli myöhemmin.

Pennanen aloitti yhteistyön Risto Jarvan kanssa elokuvien Kun taivas putoaa... (1972) ja Yhden miehen sota (1974) myötä. Jarvan komediassa Loma (1976) hän näyttelee syöpään sairastuvaa johtaja Helmistä, joka esiintyy Rhodoksen matkallaan tavallisena duunarina. Helmisen vaimon roolissa nähtiin puoliso Aila Pennanen. Martti Pennanen sai Loman myötä valtion elokuvataiteilijapalkinnon. Hänellä oli pieni rooli metsästäjänä draamassa Jäniksen vuosi (1977), joka jäi Jarvan viimeiseksi elokuvaksi. Ohjaajan ennenaikainen kuolema vuonna 1977 oli näyttelijälle kova isku. ”Kun olimme hautajaisissa, tuntui kummasti siltä kuin hän olisi istunut siinä meidän työtovereitten vieressä penkin päässä”, Pennanen muisteli Mauri Sainiolle.

Antti Peipon scifikomediassa Ihmemies (1979) Martti Pennanen esittää pääjohtaja Tuomolaa. Hänet nähtiin sepän roolissa Risto Orkon filmatisoinnissa Tulitikkuja lainaamassa (1980) ja asianajajana Mika Kaurismäen elokuvassa Cha Cha Cha (1989). Lisäksi Pennanen toimi ääninäyttelijänä ja kertojana, kuten Jarvan elokuvassa Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975).

Pennanen näytteli kymmenissä televisioelokuvissa, ja hänet palkittiin parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla YLEn elokuvasta Tie (1981). Hän näytteli Väinö Tanneria TV2:n teatteritoimituksen draamasarjassa Sodan ja rauhan miehet (1978–79). Pennanen sai Pro Finlandia -palkinnon vuonna 1982.

”Tämä näyttelijän työ on aika erikoista”, Pennanen kertoi Mauri Sainiolle. ”Tavallaan uudessa roolissa joutuu aloittamaan elämän uudelleen. Toisaalta rooli ei saisi maistua puulle, vaikka sitä joutuisi esittämään vuositolkulla.”

Eläkkeelle jäätyään Martti Pennanen asui Tampereen Teiskossa. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat valokuvaus ja puutyöt. Pennanen kuoli 87-vuotiaana vuonna 2010.

Riikka Pennanen
30.10.2015

Kirjallisuutta ja lähteitä

Matti Kassila, sähköposti kirjoittajalle 11.2.2013.

Kirsikka Moring: Martti Pennanen -muistokirjoitus. http://www.hs.fi/muistot/a1364356497301. Linkki tarkistettu 29.10.2015.

Martti Pennasen leikekirja, Iina Pennanen.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Ilona Tainio. Helsinki: Tammi, 1983.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi, 1965.

Ilona-tietokanta. http://ilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=16961. Linkki tarkistettu 29.10.2015.