Gerda Hintze

Etunimet: 
Gerda Amanda
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
24.02.1905
Syntymäpaikka: 
Oulu
Kuolinaika: 
22.02.1977
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Käsikirjoittaja

Gerda Hintze on Suomen ensimmäisiä naiskäsikirjoittajia. Hintzen ainoaksi käsikirjoitukseksi jäi Carl von Haartmanin ohjaama historiallinen mykkädraama Kajastus (1930). Elämäntyönsä Hintze teki farmaseuttina.

Gerda Amanda Hintze syntyi Oulussa 1905 Karl ja Hulda Hintzen perheeseen. Gerda Hintze muutti pääkaupunkiseudulle ja työskenteli farmaseuttina Kauppatorin apteekissa, jossa hän tutustui apteekissa asioivaan Carl von Haartmaniin. Von Haartman oli vastikään palannut Yhdysvalloista Suomeen ja toimi Suomi-Filmissä ohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä.

24-vuotias farmaseutti Hintze oli kiinnostunut historiasta ja innokas valokuvaaja, mutta täysi amatööri elokuvamaailmassa. Von Haartman oli kuitenkin otettu uudesta tuttavuudestaan ja palkkasi Hintzen kirjoittamaan alkuperäiskäsikirjoitukseen aiheesta sortovuodet ja Bobrikoff maan kenraalikuvernöörinä. Tästä syntyi historiallinen mykkädraamaa Kajastus (1930), jonka myötä Gerda Hintzestä tuli Suomen ensimmäisiä naiskäsikirjoittajia - vain Katri Viita alas Kaarina Kaarna oli kirjoittanut draaman Työn sankarilaulu (1929) samoihin aikoihin. Ohjaaja von Haartman muokkasi Hintzen käsikirjoituksesta kuvausskenarion.

Kajastusta mainostettiin "proloogina maamme viimeisimpien vuosien historiaan" ja elokuvan pääosissa nähtiin Aarne Leppänen ja Elsa Segerberg. Kajastus kohtasi varsin varauksellisen kritiikin, mutta käsikirjoitus sai kehuja historiallisen aihepiirinsä takia. "Historiallinen aihepiiri kuitenkin on omiaan pitämään katsojan mielenkiinnon vireillä, etenkin kun useimmat siinä elävöitetyt henkilöt vastaavat kunkin mielikuvaa," kirjoitti U. H. (Uuno Hirvonen, Uusi Suomi 13.4.1930). Kajastus oli viimeinen suomalainen täysin mykkä näytelmäelokuva.

Kajastus jäi Gerda Hintzen ainoaksi toteutuneeksi käsikirjoitukseksi. Hän työsti myös käsikirjoitusta nimeltä Lisa, joka ei syystä tai toisesta koskaan toteutunut. Elokuvakokemus kuitenkin innosti Hintzeä jatkamaan kirjoittamista: hän kirjoitti 1930-luvulla artikkeleita ja teki matkoja Saksaan, jossa hän tutustui paikalliseen kulttuuriin ja elokuvaan. Hintze kirjoitti sodan jälkeen Hufvudstadsbladetiin ja otti ajoittain kirjoitustöiden takia lomaa apteekista. Hintze eli itsenäistä elämää, eikä koskaan avioitunut.

Gerda Hintze jäi eläkkeelle Kolmen Sepän apteekista. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1977, vain muutama päivä ennen 72-vuotissyntymäpäiväänsä.

Riikka Pennanen
12.6.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Sten Berger, puhelinhaastattelu 30.7.2013.