Aarne Laine

Etunimet: 
Aarne Oskari
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
15.03.1916
Syntymäpaikka: 
Iisalmi
Kuolinaika: 
05.12.1990
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, elokuvaohjaaja

Aarne Oskari Laine syntyi Iisalmessa vuonna 1916 - hän oli isoveljeään Edviniä 11 vuotta nuorempi. Synnynnäiset näyttelijäntaipumukset omaava Aarne hakeutui jatkosodan päätyttyä 1944 näyttelijäksi Kymin Työväenteatteriin ja sieltä Kotkan Maakuntateatterin kautta Edvin Laineen myötävaikutuksella edelleen 1947 Helsinkiin Suomen Työväenteatteriin. Kiinnitettynä näyttelijänä Oy Suomen Filmiteollisuuteen Aarne Laine oli vuodet 1950-54. Vuonna 1954 hänet otettiin näyttelijäksi Suomen Kansallisteatteriin, jonne isoveli oli saanut kiinnityksen vuotta aikaisemmin. Eläkkeelle Suomen Kansallisteatterista Aarne Laine jäi vuonna 1979.

Elokuvanäyttelijän tehtäviä Aarne Laineelle kertyi vuodesta 1945 alkaen kaikkiaan 73; kaikki kuusi ensimmäistä isonveljen ohjaamissa elokuvissa. Onnen-Pekka -elokuvassa (1948) hän oli isännöitsijä Honkala, satuelokuvassa Prinsessa Ruusunen (1949) kuningas. Roland af Hällströmin elokuvassa Hallin Janne (1950) Aarne Laine oli postinkuljettaja Matti Alatalo, Jorma Nortimon seikkailuelokuvassa Kuollut mies kummittelee (1952) konsuli Luode. Tuntematon sotilas -elokuvassa (1955) Aarne Laine oli Korsumäki, Sven Tuuva -elokuvassa (1958) korpraali Örn ja Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa (1968) Töyryn isäntä. Aarne Laineen viimeisiksi valkokangasrooleiksi jäi Liisan isä Edvin Laineen elokuvissa Akaton mies (1983) ja Akallinen mies (1986).

Aarne Laine oli näyttelijänä luonnonlahjakkuus, aina yhtä luontevan tuntuinen ja juureva kulloisestakin roolista riippumatta. Aarne Tarkaksen elokuvassa Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959) hän oli isonveljen Hilman päivissä 1954 esittämän palopäällikön ilmiselvä klooni. Isonveljen osuus Aarne Laineen urakehityksessä oli ilmeinen. Edvin vaikutti ratkaisevasti siihen, että Aarne sai vuosina 1954-56 Oy Suomen Filmiteollisuudessa ohjata neljä elokuvaa. Näistä onnistunein oli vuonna 1955 valmistunut maaltapakoelokuva Kukonlaulusta kukonlauluun. Kolme muuta olivat lähinnä sotilasfarsseja, ja niistä viimeinen laskettiin levitykseen vasta 1958, kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen.

Valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen Aarne Laine sai 1979. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1990, vuosi isonveljensä kuoleman jälkeen.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Suomen kansallisfilmografia 3 - 10. Helsinki: Edita ym. 1993-2002.

Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät. Helsinki: Tammi 1983.