Marjatta Kallio

Etunimet: 
Marjatta Elina
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
10.02.1924
Syntymäpaikka: 
Tampere
Kuolinaika: 
07.07.2003
Kuolinpaikka: 
Espoo

Biografia

Näyttelijä

Marjatta Kallio tuli tunnetuksi sirkeänä komediennena, joka kuitenkin näytteli myös vakavia rooleja. Hänen alaansa olivat niin ikään musikaalit. Hän esiintyi 1950–60-luvulla parissakymmenessä elokuvassa, pääosassa Säkkijärven polkassa (1955), Anussa ja Mikossa (1956) ja sotilasfarssissa Vatsa sisään, rinta ulos! (1959).

Marjatta Kallio syntyi 1924 Tampereella räätäliperheeseen. Hän oli näyttelijänä Tampereen Teatterissa 1946–49 ja Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa (myöhempi Helsingin Kaupunginteatteri) 1949–76. Kaupunginteatterista hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Näyttämöllä Marjatta Kallio esitti mm. kiinalaisten Ho Tsing-Tšin ja Ting Jin Harmaahiuksisessa tytössä Mei Lania, joka oli hänelle suuri voitto. Hänen muuta ulkomaista repertoaariaan olivat William Shakespearen näytelmät Kuinka äkäpussi kesytetään (Katariina) ja Loppiaisaatto (Maria).

Kotimaisissa klassikoissa Marjatta Kallio esiintyi Hetan ja Akustin tyttärenä Kerttuna Niskavuoren Hetassa (1951) ja kuuluisana naimataikojen tekijänä Läpikäytävän Hennana Jalmari Finnen Pitkäjärveläisissä. Kerttua Marjatta Kallio näytteli myös elokuvassa Niskavuoren Heta (1952). Wilho Ilmarin ohjaamassa Pitkäjärveläisten elokuvaversiossa (1951) Hennaa näytteli Elna Hellman.

Marjatta Kallio näytteli päärooleja musikaaleissa, mm. Ensio Rislakin ja Jorma Panulan Rumassa Elsassa (nimiosa), Alexandre Breffortin ja Marquerite Monnot’n Irma la Doucessa (nimiosa) sekä Tom Jonesin ja Harvey Schmidtin Tahdon, tahdon -musikaalissa (naispääosa Agnes).

Marjatta Kallio myös levytti: Jorma Panulan laulut Liisankatu, Olenko minä minä? ja Ruma Elsa (1961).

Marjatta Kallion ensimmäisiä elokuvarooleja olivat mm. pyykkiä pesevä tyttö (Tytön huivi, 1951), täysihoitolan sisäkkö (Vihaan sinua – rakas, 1951) ja kunnalliskodin iloinen ja laulava aputyttö Heinäsirkka (Opri, 1954). Niiden jälkeen seurasi pääosia: karjalaistyttö Mirja Säkkijärven polkassa (1955), ”kaksinnainut” Jenni Esteri Nevamaa Yhteisessä vaimossamme (1956) ja nimiosa Anu Anussa ja Mikossa. Syntipukissa (1957) Marjatta Kallio näytteli rohdososaston myyjää Irja Saloa, joka lopulta menee naimisiin tavaratalon johtajan (Rolf Labbartin) kanssa. Syntipukin ensimmäisessä filmatisoinnissa Irja Saloa oli esittänyt tuore Miss Eurooppa Ester Toivonen ja tavaratalon johtajaa Jaakko Korhonen.

Paitsi karjalaisrooleistaan Marjatta Kallio muistetaan myös pirteästä voimistelunopettajan Marjatta Paaden osastaan Aarne Tarkaksen sotilasfarssissa Vatsa sisään, rinta ulos! (1959). Elokuvassa kapteeni Tauno Routa (Helge Herala) joutuu väärinkäsitysten vuoksi pukeutumaan naiseksi, jonka voimistelunopettaja majoittaa asuntoonsa. Lopulta he ”ajautuvat” samaan vuoteeseen vain platonisesti nukkumaan. Näin Vatsa sisään, rinta ulos! jatkaa suomalaisen elokuvan drag show -perinnettä, josta esimerkkejä ovat elokuvat Aatamin puvussa – ja vähän Eevankin… (1931, 1940 ja 1970) ja Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955).

Voimistelunopettaja Paaden nimeen liittyy pieni sanaleikki: hänen etunimensä on Marjatta niin kuin esittäjänsäkin nimi, ja sukunimi Paasi (= isohko laakea kivi) taas on lähellä sanaa kallio.

Marjatta Kallio esiintyi myös varhaisissa tv-elokuvissa ja -sarjoissa, mm. Mainostelevision sarjoissa Hanski (1966–73, eri rooleja), Eeva (1971, nimirooli Eeva Kesäsenä) ja Koivuharju (1977, Ulla Laine). Nekrologissaan Anni Valtonen siteeraa Marjatta Kallion omaa luonnehdintaa Eeva Kesäsestä: ”Eeva on nainen, joka jaksaa aina yrittää. Elämässä pitää aina jaksaa yrittää.”

Marjatta Kallio oli naimisissa 1953–60 lavastaja Kai Lappalaisen (1924–78) kanssa ja 1961–65 näyttelijä Saulo Haarlan (1920–71) kanssa. Hän kuoli 79-vuotiaana 2003 Espoossa.

Kalevi Koukkunen
30.5.2016

Kirjallisuutta ja lähteitä

Unto Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901–1982. Suomen äänitearkiston julkaisu n:o 23. Helsinki: Suomen äänitearkisto 1990, 194.

Pirkko Koski: Kansan teatteri II. Helsingin Kansanteatteri. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö 1987, 321.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Suomen teatterit ja teatterintekijät [1974]. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toimituskunta: Timo Martin ym. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28. Helsinki: Tammi 1974, 278.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Ilona Tainio. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu. Helsinki: Tammi 1983, 204.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 172.

Kari Uusitalo: ”Kotimaiset elämäkerrat”. Teoksessa Olli Tuomola ym. (toim.) Elokuvakirja (Mitä missä milloin -sarja). Helsinki: Otava 1972, 491.

Marjatta Kallio. Nekrologi (Anni Valtonen). Helsingin Sanomat 9.7.2003.

Marjatta Kallio-Haarla. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 20.7.2003.