Åke Lindman

Etunimet: 
Åke Leonard
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
11.01.1928
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
03.03.2009
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Miesnäyttelijän Jussi-palkinto 1956 elokuvasta Tuntematon sotilas.
Jussi-palkinto 1988 tv-sarjan Den förtrollade vägen ohjauksesta.
Pro Finlandia -mitali 1982.
Humanismin käsi -palkinto 1994 (elokuvasta Harjunpää ja kiusantekijät).
Tasavallan presidentti myönsi Å. Lindmanille professorin arvon joulukuussa 2000.
Folktingetin ansiomitali 2004 (merkittävästä henkilökohtaisesta panoksesta Suomen ruotsinkielisen väestön ja kulttuurin hyväksi).
Betoni-Jussi elämäntyöstä 3.2.2008.

Biografia

Ohjaaja, näyttelijä, jalkapalloilija

Åke Lindman (1928-2009) oli maaottelutason jalkapalloilija, jonka näyttelijäura johti teatterin kautta ohjaajaksi elokuvan ja television pariin.

Helsinkiläissyntyisestä Åke Leonard Lindmanista (v:een 1948 Järvinen) tuli kodin perintönä täydellisesti kaksikielinen. Hänen isänsä Väinö Järvisen kuoltua 1932 äidin uusi aviomies Gösta Lindman adoptoi Åken 1938.

Jo kaksitoistavuotiaana Åkella oli selvä näkemys tulevaisuudestaan: "Minusta tulee näyttelijä ja minä pelaan jalkapalloa Suomen maajoukkueessa." Syksystä 1944 alkaen hän pelasi HIFK:n edustusjoukkueessa 306 ottelua, oli Suomen maajoukkueessa ensi kerran mukana vuonna 1947, ja vielä 1952 Suomen olympiajoukkueessa.

Teatteriura alkoi syksyllä 1943 Svenska Teaternissa, aluksi näyttämöapulaisena, sitten 1944-47 teatterin oppilaskoulussa ja teatteriin kiinnitettynä näyttelijänä olympiakesään 1952 saakka. Keväällä 1946 Åke oli avustajana Suomessa filmatussa ruotsalaisessa elokuvassa Harald Handfaste / Pohjolan Robin Hood.

Ensimmäisen elokuvaroolinsa Åke Lindman sai Teuvo Tulion suomeksi ja ruotsiksi 1949 ohjaamassa melodraamassa Hornankoski / Forsfararna. Elokuvarooleja hänelle kertyi Suomessa yli 50, viimeinen vuonna 1996. Alikersantti Lehdon rooli elokuvassa Tuntematon sotilas (1955) toi Lindmanille Jussi-patsaan, toinen tuli televisioelokuvan Den förtrollade vägen ohjauksesta 1988. Lindman toimi myös lukuisten osittain Suomessa kuvattujen yhdysvaltalaisten elokuvien paikallisena yhdyshenkilönä ja järjestäjänä 1960-1980-luvuilla. Hän sai myös näyttelijäntehtäviä ruotsalaisissa ja yhdysvaltalaisissa elokuvissa.

Ohjaaminen kiinnosti Lindmania kuitenkin enemmän kuin elokuvanäyttelijän ura. Oy Suomen Filmiteollisuudessa ennen sen toiminnan hiipumista hän ehti vuosina 1961-63 ohjata neljä elokuvaa. Kaikkiaan Lindman ohjasi vuosina 1961-2007 kymmenen elokuvaa, niistä neljä oman tuotantoyhtiönsä puitteissa vuodesta 1993.

Syksyllä 1963 Lindman sai näyttelijäkiinnityksen Televisioteatteriin, jatkoi siellä ohjaajana vuodesta 1967 ja vuodesta 1978 alkaen pääohjaajana. Pitkä ja näyttävä työura televisiossa päättyi, kun hän jäi eläkkeelle Yleisradiosta vuonna 1993.

Åke Lindman sai valtion elokuvapalkinnon 1968 ja kirkon elokuvapalkinnon 1969 tv-elokuvasta Tre långa år. Pro Finlandia -mitalin hän sai 1982 ja Suomi-palkinnon 1995. Professorin arvonimi Lindmanille myönnettiin vuonna 2000, ja vuonna 2005 Åbo Akademi promovoi hänet valtiotieteiden kunniatohtoriksi.

Åke Lindmanin puolisoja olivat näyttelijät Anneli Sauli 1956-63 ja Pirkko Mannola vuodesta 1968.

Kari Uusitalo
30.1.2013, päivitetty 24.3.2016

Kirjallisuutta ja lähteitä

Heikki Eteläpää (toim.): Åke Lindman. Åke ja hänen maailmansa. Helsinki: Tammi 1992.

Kari Uusitalo: "Lindman, Åke". Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: SKS 2005.

Pirkko Vekkeli - Ismo Loivamaa: Åke ja minä. Helsinki: Minerva 2015.