Turo Kartto

Etunimet: 
Tord Hjalmar
Muut nimet: 
Tord Karlstedt (entinen nimi vuoteen 1935)
Tuure Kartto (rinnakkaisnimi)
Tuure Kartto (rinnakkaisnimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
13.05.1910
Syntymäpaikka: 
Viitasaari
Kuolinaika: 
19.07.1942
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja, näyttelijä

Vain 32-vuotiaana kuollut Turo Kartto ehti runsaassa puolessa vuosikymmenessä osoittaa monipuoliset kykynsä käsikirjoittajana, lyhytelokuvien tekijänä ja näyttelijänä. Hän teki käsikirjoituksen mm. näytelmäelokuviin Vihtori ja Klaara (1939) ja Onnellinen ministeri (1941) sekä moniin sodanaikaisiin Puolustusvoimain katsauksiin. Hän näytteli kymmenkunnassa elokuvassa, mm. Rikkaassa tytössä (1939).

Turo Kartto syntyi 1919 Viitasaarella. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa 1932–33 taidefilosofiaa, finanssioppia, kansantaloustiedettä, tilastotiedettä ja valtio-oppia. Saksan ja latinan kielikokeet hän suoritti 1932, mutta ei kuitenkaan yliopistossa mitään kokonaista tutkintoa. Vuosina 1936–38 Kartto oli näyttelijänä Turun Teatterissa.

Elokuva veti Karttoa niin puoleensa, että hän sai kiinnityksen Suomi-Filmin lyhytelokuva- ja käsikirjoitusosastolle (1938–40). Hän selosti Suomi-Filmin uutiskuvia, suunnitteli, kuvasi, ohjasi ja leikkasi Puolustusvoimain katsauksia ja ohjasi muutamia vapaa-aiheisia lyhytelokuvia, mm. ylioppilaiden romunkeräystä propagoivan elokuvan Akateeminen romukasa ja Iskelmäparaatin (molemmat 1939). Suomen Filmiteollisuudessa hän oli skenaristina 1940–42. Kartto haavoittui vaikeasti Kannaksella.

Karton ura elokuvanäyttelijänä oli alkanut kahdessa elokuvassa jo 1936: hän näytteli vakuutusyhtiö Solidin edustajaa Onnenpotkussa ja epäilemättä ulkonäkönsä vuoksi englantilaista herraa elokuvassa Kaikenlaisia vieraita. Taas kreikkalaista Demetriosta hän näytteli Tottisalmen perillisessä (1940).

Yksi päärooleistaan Turo Kartolla oli tyhjäntoimittaja-paronina Rikkaassa tytössä (1939), jossa tämä paroni Allan Ahlfeldt tunnustaa: ”En minä lue romaaneja, paljon mukavampaa on elää elävää elämää!” Toinen, ”oivallinen tyhjäntoimittajatyyppi”, hänellä oli Birgitin (Ansa Ikonen) perintörahoja havittelevana Klaus Langina Täysosumassa (1941). Vihtori ja Klaara -elokuvassa (1939) hän esitti jos ei nyt aivan tyhjäntoimittajaa niin muuten kotona viihtyvää, jojottelevaa 30-vuotiasta Nisse-poikaa. Aktivisteissa (1939) Kartolla oli nuoren ylioppilaan Kari Raidan osa.

Ensimmäiseen näytelmäelokuvaan Vihtori ja Klaara (1939) Kartto teki käsikirjoituksen yhdessä elokuvan ohjaajan Teuvo Tulion kanssa. Hän teki käsikirjoituksen myös kahteen Valentin Vaalan ohjaukseen: Jumalan myrsky (1940) ja Antreas ja syntinen Jolanda (1941), Hannu Lemisen elokuviin Täysosuma (1941) ja Avioliittoyhtiö (1942) sekä Toivo Särkän ohjaamaan Onnelliseen ministeriin (1941).

Lyhytelokuvien lisäksi Kartto ohjasi myös pitkän dokumentin Rivilotta, joka sai ensi-iltansa toukokuussa 1943. Ohjaaja oli kuollut heinäkuussa 1942, minkä vuoksi alkuteksteissä Karton nimen jäljessä on risti.

Huomiotta on jäänyt Turo Karton laulajanura. Hän nimittäin esiintyi Tord Karlstedtina 1930-luvun puolivälissä Suomalaisessa Oopperassa Franz Lehárin operetissa Giuditta (adjutantti) ja Robert Stolzin operetissa Ruhtinatar Jadja (toinen vieras). Kartto myös levytti niin ikään Tord Karlstedtina Eeva Räsäsen, Aili Nousiaisen ja Jorma Nortimon kanssa laulun Herrat heilastamassa, johon oli tehty uudet sanat tunnettuihin sävelmiin (mm. Inkke-pinkke-parlevuu, Oolannin sota ja Säkkijärven polkka). Levy jäi kaikkien laulajien ainoaksi. Sanoittaja saattaa olla Palle eli Reino Hirviseppä eli Reino Palmroth (1906–92).

Turo Kartto myös sanoitti ainakin 15 iskelmää. Tunnetuin niistä on George de Godzinskyn säveltämä ikivihreä Katupoikien laulu Toivo Särkän ohjaamasta elokuvasta Onnellinen ministeri (1941). Sen esittää Birgit Kronström, jonka lauluun yhtyvät Toppo Elonperä, Thure Bahne ja Sven Relander sekä lopuksi myös Tauno Palo. Kvintetti esittää yhden suomalaisen elokuvan huikeimmista laulu- ja tanssinumeroista, jonka koreografia on lähes Kipparikvartetin tasoa – vuosikymmen ennen kippareiden lavaesiintymisiä.

Turo Kartto oli vuodesta 1938 naimisissa näyttelijä Liisa Pakarisen (1911–73) kanssa. Kartto kuoli 32-vuotiaana tapaturmaisesti 19.7.1942 Helsingissä. Jari Sedergren ja Ilkka Kippola mainitsevat teoksessaan, että Kartto hukkui. Ajankohdan lehdissä ei ole uutista hukkumisesta, vaikka pienemmätkin onnettomuudet yleensä uutistettiin. Nekrologissa sanotaan Kartosta: ”Hän oli nuoren filmialamme pystyvimpiä miehiä, jolta odotettiin paljon.” Kuolinilmoituksessa hänet mainitaan sotilasvirkailijaksi, nekrologissa myös filmiscenaristiksi.

Kalevi Koukkunen
30.9.2014
Täydennetty 23.10.2017 ja 18.10.2018

Kirjallisuutta ja lähteitä

Helsingin yliopiston arkisto: Ylioppilasmatrikkeli 1931–1935, Historiallis-kielitieteellisen osaston opiskelijamatrikkeli 1931–1936.

Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901–1982. Suomen äänitearkiston julkaisu n:o 23. Helsinki: Suomen äänitearkisto 1990, 204.

Jari Sedergren & Ilkka Kippola: Dokumentin ytimessä. Suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1904–1944. SKST 1228. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009, 412–413.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993, 196.

Kari Uusitalo: ”Kotimaiset elämäkerrat”. Teoksessa Olli Tuomola ym. (toim.) Elokuvakirja (Mitä missä milloin -sarja). Helsinki: Otava 1972, 494.

Turo Kartto. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 24.7.1942.

Turo Kartto. Nekrologi. Helsingin Sanomat 24.7.1942.

http://encore.opera.fi/fi/search?q=tord+karlstedt (luettu 9.10.2017)

Arkistoasiantuntija Marianne Hirvosen (Helsingin yliopiston arkisto) sähköpostiviesti 24.10.2017, Kalevi Koukkunen.