Uno Pihlström

Etunimet: 
Uno Rafael
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
01.11.1903
Syntymäpaikka: 
Tampere
Kuolinaika: 
28.11.1965
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Elokuvaaja

Uno Pihlström oli itseoppinut elokuvaaja, jonka pitkäaikainen työnantaja Suomi-Filmi Oy oli vuodet 1935-1963. Pihlström kuvasi sekä kokoillan näytelmäelokuvia että runsaasti lyhytelokuvia. Hän toimi myös uutiskuvaajana.

Elokuvaaja Uno Rafel Pihlström syntyi Tampereella 1903. Keskikoulun käytyään hän tuli vuonna 1927 valokuvausalalle, kotikaupungissaan tunnetun Rasmussenin ateljeen palvelukseen, jossa toimi vuoteen 1935. Rasmusssenin-aikanaan hän myös työskenteli muutaman kuukauden ajan hovivalokuvaaja Flodinin oppilaana Tukholmassa.

Vuonna 1935 Pihlström astui Suomi-Filmin palvelukseen, missä sotavuosien TK-palvelua lukuun ottamatta työskenteli yhtäjaksoisesti aina kesään 1963 saakka. Työnsä hän aloitti Erik Blombergin kamera-assistenttina elokuvaa VMV 6 tehtäessä. Ensimmäinen itsenäinen kuvaustyö oli vuonna 1938 Orvo Saarikiven ohjaamassa elokuvassa Poikamiesten holhokki.

Sitä seurasi parikymmentä muuta kokoillan elokuvaa, ohjaajina Saarikiven (5 elokuvaa) lisäksi mm. Jorma Nortimo (mm. ”Herra ja ylhäisyys”), Wilho Ilmari (mm. Yli rajan), Valentin Vaala (Dynamiittityttö) ja Ilmari Unho (11 elokuvaa, mm. ”Minä elän”, Pimeänpirtin hävitys, Ruusu ja kulkuri). Kamera-assistentteina hänellä olivat mm. myöhemmin taitavina kuvaajina mainetta niittäneet Pentti Lintonen, Erkki Majava, Erkki Imberg, Niilo Heino ja Pentti Unho. Kuvaajana Pihlström oli luonnonlahjakkuus, joka ei koskaan jaksanut lukea elokuvien käsikirjoituksia, vaan ennen valaisemiseen ryhtymistään tiedusteli ohjaajalta, oliko kyseessä päivä- vaiko yökuvaa.

Vuonna 1949 Pihlström siirrettiin Suomi-Filmin lyhytkuvaosaston puolelle, missä vuosien mittaan hänen kuvaaminaan valmistui joukko mainoselokuvia sekä eri tilaajien toimeksiannosta runsaasti
lyhytelokuvia. Samalla hän myös rauhallisella ja hyväntahtoisella olemuksellaan osaston kamerapäällikkönä kasvatti ja opasti uutta kuvaajapolvea elokuvanteon teknisiin salaisuuksiin. Uno Pihlströmin kuvaamia lyhytelokuvia olivat mm. Heikinkadun historiaa (1936), Pellonmäen tarina (1944), Rahan rata (1951) Miksi näin? (1958), Tampere sinisten järvien kaupunki (1958) ja Päilyvää Päijännettä (1959). Pihlström osallistui myös Finlandia-Uutiskatsausten kuvaamiseen.

Suomi-Filmin supistaessa tuotantokapasiteettiaan Uno Pihlström tuli yhtiötä 28 vuotta palveltuaan kesällä 1963 irtisanotuksi. Tästä iskusta ei 59-vuotias veteraanikuvaaja koskaan kunnolla toipunut. Elämänsä viimeiset pari vuotta hän vietti hiljaiseloa omistamassaan rintamamiestalossa Korson Leppäkorvessa, kamera-akkuaan huoltaen siinä toivossa, että joku vielä kaipaisi hänen palveluksiaan.

Kari Uusitalo
24.9.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 540.

Suomen kansallisfilmografia 2-4. Helsinki: Edita ym. 1992-1995.

[Kari Uusitalo]: "Uno Pihlström 60-vuotias". Kinolehti 7/1963 s. 24.