Pentti Unho

Etunimet: 
Pentti Aarne Ilmari
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
03.07.1928
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
15.05.1970
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Elokuvaaja

Mustavalkoisen kuvauksen tyyliniekka Pentti Unho kuvasi vuosina 1950-1960 Oy Suomen Filmiteollisuudessa kokonaan tai osittain 25 näytelmäelokuvaa. Pentti Unhon isä oli ohjaaja Ilmari Unho.

Elokuvaaja Pentti Aarne Ilmari Unho syntyi Helsingissä 1928 ohjaaja Ilmari Unhon ja näyttelijä Kaisu Leppäsen poikana.

Suvun vahvat taiteelliset perinteet sekä isän ammatti vetivät hänet jo varhain elokuvan pariin. Vuosina 1946-50 Unho toimi Uno Pihlströmin kamera-assistenttina Suomi-Filmi Oy:ssä mm. isänsä ohjaamissa elokuvissa "Minä elän" ja Koskenkylän laulu. Kilpailevan yrityksen Oy Suomen Filmiteollisuuden palvelukseen hän siirtyi talvella 1950, aloittaen Kalle Peronkosken B-kuvaajana Ville Salmisen ohjaamassa elokuvassa Köyhä laulaja. Yhtiön tuotannon laajentuessa Unhosta kesällä 1950, jo 22-vuotiaana, tuli kuvaaja Matti Kassilan elokuvaan Lakeuksien lukko.

Tämän jälkeen Unho seuraavan seitsemän vuoden aikana kuvasi Suomen Filmiteollisuudessa joko kokonaan taikka osaksi 24 näytelmäelokuvaa, ohjaajina mm. Jorma Nortimo, Edvin Laine, Aarne Laine, Armand Lohikoski ja Aarne Laine. Elokuvassa Tuntematon sotilas (1955) Unho oli pääkuvaaja yhdessä Osmo Harkimon kanssa. Ohjaaja William Markuksen aisaparina Unho vuonna 1956 oli kuvaaja kaikkiaan neljässä elokuvassa, joista viimeinen - Lumisten metsien tyttö - laskettiin levitykseen vasta vuoden 1960 alussa. Unho osallistui myös eräiden elokuviensa käsikirjoitustyöhön.

Suomen Filmiteollisuuden tuotannon käännyttyä laskuun Unhon työsuhde irtisanottiin vuonna 1958. Tämän jälkeen hän hankki elantonsa Studio Pentti Unhon nimellä valokuvaajana ja vapaana toimittajana, valiten tällöinkin aiheensa lähinnä elokuvan ja teatterin parista. Useimmat kuvat ja tekstinsä Unho myi Elokuva-Aitalle. Tosiin kuin monet kohtalotoverinsa hän ei koskaan siirtynyt television palvelukseen.

Elokuvaajana Unhon kameranjälki oli hallittua ja ilmehikästä, ja hänen kiinnostuksensa elokuvaa kohtaan jokapäiväistä ansiotyötä tuntuvasti suurempi, käytös kuvaustilanteissa rauhallista ja sivistynyttä. Vuosina 1952-62 hänen puolisonsa oli näyttelijä Eila Peitsalo. Unho päätti vapaaehtoisesti elämänsä 15.5.1970 äitinsä Kaisu Leppäsen asunnossa Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä.

Kari Uusitalo
25.9.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kimmo Laine: "Unho, Pentti". Suomen kansallisbiografia 10. Helsinki: SKS 2007, 165-166.

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 574.

Suomen kansallisfilmografia 4-6. Helsinki: Edita ym. 1989-1992.

Esko Töyri: Vanhat kameramiehet Suomalaisen elokuvan kameramiehiä 1930-1950. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö 1983.

Kari Uusitalo: "Pentti Unho (kuollut)". Kinolehti 4-5/1970, 27.