Anssi Mänttäri

Etunimet: 
Anssi Uolevi
Muut nimet: 
Suvi-Marja Korvenheimo (pseudonyymi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
18.12.1941
Syntymäpaikka: 
Sippola
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1992 parhaasta käsikirjoituksesta elokuvassa Muuttolinnun aika.
Sodankylä-palkinto 2010 merkittävästä työstä elokuvakulttuurin puolesta (rahoittajana Viasat).

Biografia

Elokuvaohjaaja, tuottaja

Anssi Mänttäri on tehnyt puolen vuosisadan mittaisen uran suomalaisen elokuvan palveluksessa eri tehtävissä, mm. näyttelijänä, järjestäjänä, tuotantopäällikkönä sekä vuodesta 1982 itsenäisenä ohjaajana ja tuottajana.

Anssi Uolevi Mänttäri aloitti elokuvauransa 1963 esittämällä sissisotilasta Mikko Niskasen elokuvassa Sissit. Ura jatkui 1960-luvulla mm. järjestäjänä, sivuosanäyttelijänä ja tuotantopäällikkönä eri yhtiöiden elokuvissa. Vuonna 1968 Mänttäri ohjasi Guy de Maupassantin novellin pohjalta lyhytelokuvan Ystävykset ja 1976 Jörn Donnerin tuottamana ensimmäisen pitkän näytelmäelokuvansa Pyhä perhe, pohjana Claes Anderssonin näytelmä Familjen / Perhe. Elokuva sai 1977 San Remossa parhaan esikoisohjauksen pelkinnon. Itsenäinen ohjaajanura alkoi 1983 Suvi-Marja Korvenheimon salanimellä; omaa nimeään ohjaajana Mänttäri ryhtyi käyttämään vuodesta 1984. Vuodesta 1983 alkaen Mänttäri on tuottanut kaikki ohjaamansa elokuvat itse (mm. Reppufilmi Oy).

Mänttärin tunnusmerkkejä elokuvantekijänä ovat olleet nopea työskentelyaikataulu sekä tehokkaaksi puristettu tuotantobudjetti. Regina ja miehet kuvattiin 1983 viidessä päivässä, Kello seuraavana vuonna kahdessa. Useimpiin ohjaamiinsa elokuviin Mänttäri on tehnyt myös käsikirjoituksen itse. Muuttolinnun ajan (1991) käsikirjoitus palkittiin Jussi-patsaalla. Kuningas lähtee Ranskaan (1986) oli Paavo Haavikon näytelmän filmatisointi, Joensuun Elli (2004) perustui Heikki Turusen samannimiseen romaaniin. Anssi Mänttärin uusimmat ohjaustyöt, Lappiin sijoittuva kirjailijatarina Saunavieras(2012) ja Helsingissä tapahtuva arvoituksellinen palapelisommitelma Romanssi (2014) perustuvat hänen alkuperäiskäsikirjoituksiinsa.

Vuonna 1986 Mänttäri teki dokumenttielokuvan Salama kirjailija Hannu Salamasta.

Televisiolle Anssi Mänttäri on ohjannut mm. Pentti Kirstilän rikosromaaneihin perustuvia elokuvia ja sarjoja (Isku suoneen 1987, Jumalia ei uhmata 1987, Isku vasten kasvoja 1987, Jäähyväiset ilman kyyneleitä 1999). Suomen elokuvatuottajat ry:n puheenjohtajana Mänttäri toimi 1978-79 ja Suomen elokuvasäätiön hallituksen jäsenenä 1979-82. Vuonna 1987 hän oli Sodankylän elokuvajuhlien perustajajäsen. Aleksis Kiven Seuran Eskon puumekrin Mänttäri sai 1990.

Valtion taiteilijaeläkkeen Mänttäri sai 2006. Kuka kukin on -teoksessa 2007 hän ilmoittaa harrastuksekseen mm. seuraavien elokuvien suunnittelun.

Kari Uusitalo
27.9.2013, päivitetty 24.3.2016

Kirjallisuutta

Kari Uusitalo: "Anssi Mänttäri - pienimuotoisen mestari". Suomen kansallisfilmografia 10, ss. 73-80. Helsinki: Edita 2002.

Kuka kukin on 2007. Helsinki: Otava 2006.