Hannes Närhi

Etunimet: 
Hannes
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
08.07.1893
Syntymäpaikka: 
Kuopio
Kuolinaika: 
03.02.1943
Kuolinpaikka: 
Turku

Biografia

Näyttelijä, lavastaja

Hannes Närhi oli monialainen näyttelijä, joka oli kiinnitettynä Tampereen Teatteriin ja vuodesta 1920 Turun Teatteriin. Hän näytteli seitsemässä elokuvassa, aloitti jo mykkäelokuvan aikana. Hänen tunnetuin roolinsa on nimiosa Nyrki Tapiovaaran esikoisohjauksessa Juha (1937).

Hannes Närhi syntyi 1893 Kuopiossa kanavankaitsijan perheeseen. Hän kävi neljä luokkaa Joensuun klassillista lyseota, oli merillä, työskenteli kirjaltajana ja oli puolitoista vuotta oppilaana Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa. Hän sai kiinnityksen Tampereen Teatteriin ja 1920 Turun Teatteriin, jossa toimi vuodesta 1923 myös näyttämökoristemaalarina. Ajan näyttelijämatrikkeli kuvaa Närhiä luonnenäyttelijäksi, joka esiintyi mm. näytelmissä Kuopion takana (pastori Jussilaisen osa), Tukkijoella (Pölhö-Kustaa), Nummisuutarit (Topias), Seitsemän veljestä (eri aikoina Timo, Aapo, Lauri ja Mäkelä), Kustaa Vaasa (Herman Israel) ja Pohjalla (Luka).

Närhin elokuvaura alkoi jo mykällä kaudella. Hän näytteli Kaapoa Jalmari Lahdensuon ohjauksessa Pohjalaisia (1925) ja lappalaisen tietäjän osaa Teuvo Puron Noidan kiroissa (1927). Keskeinen rooli Kröönperinä Närhillä oli Kalle Kaarnan Miekan terällä -elokuvassa (1928).

Elokuvarooleistaan Närhi sai kehuvia arvosteluja: elokuvasta Miekan terällä arvostelija kirjoitti: ”Hannes Närhi punakaartilaispäällikkönä ansaitsisi aivan erikoisen maininnan. Ensimmäinen suomalainen elokuva-luonnenäyttelijä, jonka kasvot ovat erinomaisen vaikuttavat ja ilmehikkäät.” Jääkärin morsiamen (1931) Mikosta aikalaisarvostelija kirjoitti: ”Hannes Närhi, vanha ja koeteltu, edustaa mehevää huumoria mitä mainioimmin, estäen monen ikävystymisen haukoittelun.” Kuisma ja Helinä -elokuvan (1932) Michaa arvostelija taas luonnehti parhaimmaksi näyttelijäsuorituksista.

Nyrki Tapiovaara kiinnitti esikoisohjauksensa, Juhani Ahon klassikkoromaaniin pohjautuvan elokuvan Juha (1937) nimirooliin Hannes Närhin. Tämä sai kiitosta osasuorituksestaan, joskin myös teatterimaisuutta arvosteltiin. Nykyarviona voi kyllä esittää, että Närhin näyttelijäsuoritus on kenties ajan teatterimaisuudesta huolimatta kestänyt ja osoittaa näyttelijän ilmentävän Juhan luonnekuvaan kuuluvan vakavuuden, mutta myös elämänilon ja masennuksenkin. Närhi myös lavasti pääosin Kuusamossa kuvatun elokuvan; lavastusapulaisena hänellä oli ohjaajan veli Tapio Tapiovaara. Todennäköisesti Närhi nimenomaan teatterilavastajana suunnitteli myös interiöörit Helsingissä Filmistudio Oy:n Kluuvikadun-studiossa filmattuihin sisäjaksoihin. Juhan jälkeen Närhi näytteli turkulaisin voimin tehdyssä elokuvassa Miehen vankina (1943), jonka tullessa ensi-iltaan hän oli jo kuollut.

Närhi opiskeli poikkeuksellisen paljon ulkomailla, omin varoin 1923 Berliinissä, Wienissä, Münchenissä, Dresdenissä ja Venetsiassa, 1924 Pariisissa ja Kööpenhaminassa, 1926 Saksassa, Tšekkoslovakiassa, Itävallassa, Italiassa ja Ranskassa, 1927 Magdeburgissa, Berliinissä ja Pariisissa sekä valtion opintorahalla 1929 Pariisissa, 1930 Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Tiedossa ei ole, minkä tyyppiseen koulutukseen hän osallistui – todennäköisimmin näyttämötyön ja teatteritekniikan koulutukseen. Voisi olettaa, että hän olisi suuressa maailmassa tutustunut monilla matkoillaan myös elokuvaan ja on saattanut kirjoittaa lehtiin matkakertomuksia niin kuin tapa oli.

Osoituksena Hannes Närhin lavastajantaidoista on sekin, että vielä kahdessa 1970-luvun suuressa ensyklopediassa (Otavan Suuri Ensyklopedia ja Spectrum) hänet mainitaan merkittävänä suomalaisena lavastajana.

Hannes Närhin kuolinpäivä on monissa lähteissä väärin – hän kuoli 49-vuotiaana 10.2.1943 Turussa. Virhelähde on helposti löydettävissä. Vuoden 1950 aikalaiskirjassa Kuka kukin on kuolleiden luettelossa Närhin mainitaan kuolleen ”3.II.43”. Tämä erheellinen tieto on siirtynyt eräisiin lähteisiin. Turun Sanomat kertoi 11.2.1943, että Hannes Närhi oli illalla 10.2. ollut työskentelemässä Turun Teatterin maalaushuoneessa, ja tällöin oli vahingossa auki jääneestä kaasuhanasta tulvinut kaasua huoneeseen niin runsaasti, että hän sai vaikean kaasumyrkytyksen. Hänet löydettiin huoneesta tajuttomana, minkä jälkeen hänet toimitettiin kiireesti lääninsairaalaan, mutta hän kuoli matkalla.

Erikoista on, että Turun Sanomissa julkaistussa kuolinuutisnekrologissa ei puhuta mitään Närhin elokuvista vaan keskitytään pelkästään teatteriuraan. Anonyymi kirjoittaja luonnehtii Närhiä ”sydämen näyttelijäksi”, joka saavutti suurimmat voittonsa humoristisissa rahvaankuvauksissa. Närhin kyvyt oli kyllä pantu merkille, sillä vuoden 1934 Aikalaiskirjassa hänestä on henkilöartikkeli, mitä voidaan pitää poikkeuksellisena, sillä Närhi oli tuolloin vasta 40-vuotias. Käytännön mukaan artikkeli on merkitty asteriskilla, koska kohdehenkilö ei ollut palauttanut kyselykaavaketta eikä vedosta; artikkeli on siis toimituksen laatima. Artikkeli toistuu samanlaisena vuoden 1941 Aikalaiskirjassa.

Kalevi Koukkunen
24.5.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1934. Helsinki: Otava 1933, 480.

Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1941. Helsinki: Otava 1941, 511.

”Hannes Närhi kuollut.” Nekrologi. Turun Sanomat 11.2.1943.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Inhemska scenkonstnärer i ord och bild.
Viipuri: Kustannusliike Opas [1930], 378.

Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950. Helsinki: Otava 1949, 906.

”Lauri Johannes Närhi.” Kuolinilmoitus. Turun Sanomat 11.2.1943.

Otavan Suuri Ensyklopedia. Päätoimittaja Matti Nurminen. Osa 5. Kriminologia–makuaisti. Helsinki: Otava 1978, 3597.

Spectrum tietokeskus. Päätoimittajat Jaakko Ahokas et al. Osa 6. Kop–Lip. Helsinki: WSOY 1978, 426.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996, 376, 484 ja 512.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

”Taiteilija Hannes Närhin viimeinen matka.” Turun Sanomat 16.2.1943.