Toivo Kärki

Etunimet: 
Toivo Johannes Pietari
Muut nimet: 
Kari Aava (salanimi)
Martti Ounamo (salanimi)
Pedro de Punta (salanimi)
Orvokki Itä (salanimi)
Antonio Brave (salanimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
03.12.1915
Syntymäpaikka: 
Pirkkala
Kuolinaika: 
30.04.1992
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Iskelmä- ja elokuvasäveltäjä

Erittäin tuottelias Toivo Kärki (1915-1992) oli suomalaisen sodanjälkeisen populaarimusiikin johtava nimi. Vuosina 1948-61 hän myös sävelsi eniten elokuvamusiikkia Suomessa.

Toivo Johannes Pietari Kärjen isä oli evankelistarovasti; äidin puolelta hän oli sukua runonlaulaja Mateli Kuivattarelle. Tultuaan vuonna 1933 ylioppilaaksi Tampereen Klassillisesta Lyseosta Kärki ansaitsi elantonsa pianistina ja hanuristina eri tanssiorkestereissa Helsingissä. Iskelmäsäveltäjän ura alkoi varsinaisesti 1940-luvun sotavuosina - levytettyjä sävellyksiä kertyi puolisen toista tuhatta.

Ensimmäiset sodanjälkeiset vuodet kuluivat lähinnä kiertueilla; vuodesta 1955 alkaen Kärki työskenteli 22 vuden ajan levy-yhtiö Musiikki-Fazerin kotimaisen musiikin tuotantopäällikkönä. "Kärki oli runollisen suomalaistangon isä, jonka pitkä ja monipuolinen ura, kaikki tyylit hallitseva ammattilaisuus sekä yhteistyö maan lahjakkaimpien sanoittajien / Kerttu Mustonen, Reino Helismaa, Juha Vainio / kanssa tekivät hänestä myös tuottajana koko alan arvostusta nostavan hahmon." (Maarit Niiniluoto.) Kärki teki sävellyksiä myös useilla eri salanimillä (Kari Aava, Antonio Brave, Pedro de Punta, Karl Stein, W. Stone ym.).

Ensimmäisen valkokangasmusiikkinsa Toivo Kärki sävelsi elokuvaan Poikamies-pappa 1941 yhdessä Olavi Karun kanssa. Varsinaisesti elokuvasävltäjä ura alkoi vuonna 1948 ja se jatkui aktiivisena aina vuoteen 1962 saakka. Viimeisen elokuvamusiikkinsa Kärki sävelsi vuonna 1973. Elokuvia hänelle kertyi kaikkiaan 50, ja 1950-luvulla hän oli elokuvasäveltäjistämme tuotteliain. Kärki sävelsi mm. musiikin kaikkiin 13 Pekka ja Pätkä -elokuvaan 1953-60; useat elokuvat (mm. Kaksi vanhaa tukkijätkää 1954) perustuivat myös hänen säveltämiinsä ja Reino Helismaan sanoittamiin suosikki-iskelmiin. Menestyselokuva Rovaniemen markkinoilla (1951) pohjautui Kärjen yhdessä Helismaan kanssa kirjoittamaan näytelmään Kultakuumetta, ja Kärki osallistui myös joidenkin Pekka ja Pätkä -elokuvien ideointiin. Valkokankaalla hän vieraili elokuvissa SF-Paraati (1940), Rakas varkaani (1957) ja Tähtisumua (1961).

Useimmat Kärjen elokuvista, kaikkiaan 46, olivat Oy Suomen Filmiteollisuuden tuottamia; Fennada-Filmiltä oli vain kolme (mm. Kuriton sukupolvi 1957, Meiltähän tämä käy 1973), Veikko Itkoselta yksi (Mullin mallin 1961). Elokuvat, joihin Toivo Kärki sävelsi musiikin, olivat viihdevoittoisia ja edustivat myös 1950-luvun rillumarei-linjaa - harvoja poikkeuksia oli musiikki elokuvaan Isän vanha ja uusi (1955). Tykistöupseerina jatkosodassa Syvärin rintamalla palvellut Kärki olisi halunnut säveltää musiikin myös elokuvaan Tuntematon sotilas (1955), mutta tuottaja T. J. Särkkä hyväksyi tehtävään elokuvan ohjajan Edvin Laineen vakiosäveltäjän Heikki Aaltoilan.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Hurmerinta, Maarit: ”Kärki, Toivo”. Suomen kansallisbiografia 5. Helsinki: SKS 2005.

Hurmerinta, Maarit: Toivo Kärki: Siks oon mä suruinen. Helsinki: WSOY 1980.