Reino Helismaa

Etunimet: 
Reino Vihtori
Muut nimet: 
Jukka Roine (pseudonyymi)
Rauni Kouta (salanimi)
Aarne Lohimies (salanimi)
Orvokki Itä (salanimi)
Reino Helenius (entinen nimi)
P. Pelto (salanimi)
Syntymäaika: 
12.07.1913
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
21.01.1965
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Sanoittaja, elokuvaskenaristi ja -näyttelijä

Reino Helismaa oli lahjakas ja erittäin tuottelias kirjallinen kyky, joka oli omimmillaan sanoittajana ja viihteellisten elokuvakäsikirjoitusten tekijänä.

Helsinkiläissyntyinen Reino Vihtori Helismaa (v:een 1935 Helenius) kävi Lahdessa keskikoulun 1924-30 ja erilaisia ammatteja kokeiltuaan pääsi 1935 setänsä August Kanervan kirjapainoon konelatojaksi, herättäen huomiota nopeana ja lähes virheettömänä kirjaltajana. Kanervan julkaisemassa Isku-lehdessä ilmestyivät myös Helismaan ensimmäiset, eri nimimerkeillä kirjoitetut kirjalliset tuotteet.

Jatkosodassa Helismaa sai keväällä 1942 siirron viihdytysjoukkoihin 14-jäsenisen Punamustat-orkesterin johtajana ja syksyllä ylennyksen alikersantiksi. Hän jatkoi esiintymistään kiertueilla rauhantilan palattuakin mm. Tapio Rautavaaran, Esa Pakarisen ja Jorma Ikävalkon kanssa. Ensimmäisen levytyksensä Suutarin tyttären pihalla Helismaa teki marraskuussa 1948.

Helismaan kaikkiaan yhdentoista vuoden mittainen yhteistyö Oy Suomen Filmiteollisuuden kanssa alkoi talvella 1951 tuottaja T. J. Särkän nähtyä Toivo Kärjen vihjeestä Tapanilan työväentalolla Helismaan, Pakarisen ja Ikävalkon vetämän iltamashown. Helismaan käsikirjoittama kultakuume-elokuva Rovaniemen markkinoilla tuli ensi-iltaan jo saman vuoden lokakuussa.

Vuosina 1951-62 Helismaa laati käsikirjoitukset 28 SF-elokuvaan, niiden joukossa kuusi Pekka ja Pätkä- sekä kolme Eemeli-elokuvaa. Käsikirjoituksen elokuvaan Kaunis Kaarina (1955) Helismaa teki Jukka Roineen nimellä. Käsikirjoitusten lisäksi Helismaa sanoitti näihin SF-elokuviin myös runsaasti lähinnä Toivo Kärjen säveltämää iskelmämusiikkia. Tuloksena näistä työsuorituksistaan Helismaa sai lisämääreen SF:n Shakespeare. Veikko Itkonen tuotti puolestaan vuosina 1959-61 kolme Helismaan käsikirjoituksiin perustuvaa elokuvaa; yhden näistä skenarioista Helismaa laati nimimerkillä Aulikki Ura.

Buster Keaton kaltaisena totisena näyttelijänä Helismaa nähtiin vuosina 1951-61 viidessä elokuvassa. ”Esiintyessään elokuvissa tai televisiossa Helismaa otti poikkeuksetta tyhmimmän roolin. Ja nautti siitä viimeisen päälle.” (Helismaan poika Markku 2001.)

Reino Helismaa kirjoitti myös runsaasti iskelmäsanoituksia ja -suomennoksia, revyitä, näytelmiä, radiohupailuja ja vuonna 1946 jopa pari romaaniakin. Hänen sanoituksiaan, tekstisuomennoksiaan ja sävellyksiään levytettiin jo vuosina 1948-1965 yli 1200.

Kuluttava esiintyminen keikoilla ja kiertueilla oli Helismaalle elämäntapa. Oman veronsa vaati myös tappava työntahti kirjailijana. Helismaa kuoli jo 51-vuotiaana, kuolinsyynä keuhkoista koko kehoon levinnyt syöpä.

Kari Uusitalo
21.9.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

MMM Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 475.

Jukka Pennanen - Kyösti Mutkala: Reino Helismaa Jätkäpoika ja runoilija. Helsinki: WSOY 1994.

Suomen kansallisfilmografia 4-7. Helsinki: Edita 1989-1998.

Kari Uusitalo: ”Helismaa, Reino”. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 3. Helsinki: SKS 2004.

Peter von Bagh: Repe. Tv-dokumentti, YLE 1979.