Rauni Mollberg

Etunimet: 
Rauni Antero
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
15.04.1929
Syntymäpaikka: 
Hämeenlinna
Kuolinaika: 
11.10.2007
Kuolinpaikka: 
Loimaa
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1973 parhaasta ohjauksesta televisioelokuvassa Sotaerakko.
Jussi-palkinto 1974 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Maa on syntinen laulu.
Jussi-palkinto 1978 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Aika hyvä ihmiseksi.
Parhaan tuottajan Jussi-palkinto 1981 elokuvista Milka, Aika hyvä ihmiseksi ja Maa on syntinen laulu.
Jussi-palkinto 1986 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Tuntematon sotilas.
Kirkon elokuvapalkinto 1968.
Kuopion taiteilijaseuran Minna-patsaat vuosina 1958 ja 1963.
Hämeen läänin taidepalkinto 1979.
Pro Finlandia -mitali 1980.
Noorderlicht Film Festival, Belgia: Oeuvre -palkinto elämäntyöstä 1993.

Biografia

Elokuvaohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja

Rauni Mollberg syntyi ja kasvoi hämeenlinnalaisessa työläiskodissa. Hän suoritti Suomen teatterikoulun 1950, minkä jälkeen hän toimi näyttelijänä Joensuun kaupunginteatterissa ja näyttelijänä sekä ohjaajana Kuopion yhteisteatterissa. Puheteatterivuosina Mollbergille kertyi yli 200 roolisuoritusta ja toistasataa ohjaustyötä. Hän työskenteli televisioteatterin ohjaajana 1963 - 1986.

Mollbergin lahjat elokuvantekijänä huomattiin jo hänen 1960-luvun lopun ohjaustöistään, ennen muuta Toivo Pekkasen teosten Lapsuuteni (1967) ja Tehtaan varjossa (1969) sovituksissa neliosaisiksi tv-elokuviksi. Varsinaisen elokuvaesikoisensa Maa on syntinen laulu Mollberg toteutti Timo K. Mukan samannimisestä esikoisromaanista. Kirjailija kuoli 28-vuotiaana 1973, samana vuonna jolloin elokuva sai ensi-iltansa. Kyseessä on balladinomainen tarina Lapin tytöstä ja hänen tuomitusta rakkaudestaan, elämänmuodosta, jota ohjaavat vaistot ja ankarat luonnonolosuhteet. Esikoiselokuvassa on jo näkyvissä Mollbergin luonteenomainen tyylilaji, todenmakuinen ja ilmaisuvoimainen naturalismi, jolla hän liittää ihmiset maisemaan ja riisuu heidät paljaiksi elämän harhoista ja kulttuurin pintasilauksista.

Milkassa (1980) Mollberg palasi Mukan tuotantoon pienoisromaanin Tabu pohjalta, mutta ei tyytynyt toistamaan itseään, vaan kehitti uuden aiheen vaatiman lähestymistavan nuoren tytön aistillisen heräämisen, rakkauden hurmion ja pettymyksen tarinaan. Vastakohtana esikoiselokuvan jyrkälle naturalismille Milka on toteutettu lyyrisen viipyilevänä kuvakerrontana, jossa jokainen otos on kuin maalaus.

Näiden elokuvien välillä Mollberg palasi ensirakkauksiinsa, Aapeliin ja Toivo Pekkaseen. Hän oli sovittanut Aapelin Meidän herramme muurahaisia televisioelokuvaksi jo 1964 ja tehnyt Siunatun hulluuden televisiosovituksen 1975. Aika hyvä ihmiseksi (1977) rakentuu sekä Aapelin että Toivo Pekkasen teksteistä, lähinnä Aapelin Pikku Pietarin pihan pohjalta, ja kehkeytyy kavalkadiksi 1920-luvun pikkukaupunkilaisen pihapiirin ihmiskohtaloista, joista Mollberg saa irti huumoria ja satiiria, sekä kitkeriä että traagisia sävyjä.

1980-luvun suururakkanaan Mollberg ohjasi uuden elokuvasovituksen Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Kun Edvin Laineen 1950-luvun versio edusti vahvaa perinteistä elokuvaepiikkaa, Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa korostus on maailman ja kokemuksen rikkinäisyydessä, sotilaiden nuoruudessa ja hauraudessa, tuhoissa, joita sota saa aikaan aineellisella ja henkisellä tasolla.

1990-luvun elokuvillaan Mollberg ei ole saavuttanut aikaisemman tuotantonsa tasoa ja menestystä. Ystävät, toverit on 1930-luvun Petsamoon sijoittuva tarina poliittisten suhdanteiden sanelemasta kaupankäynnistä, moraliteetti rahan vallasta ja sen tuhoavista seurauksista. Paratiisin lapset lähestyy komedian ja satiirin virityksin keinottelun ja korruption maailmaa taloudellisen laman sävyttämällä vuosikymmenellä. Näissäkin elokuvissa erottuu yhtä kaikki Mollbergin keskeinen tematiikka, joka liittyy suomalaisen elämänmuodon ja identiteetin tutkimiseen. Mollbergin ihmiset uppoavat miljööseensä, he syntyvät ja kuolevat orgaanisessa yhteydessä luonnonvoimiin, ja välissä he käyvät läpi henkisen kehitysprosessin itkun ja naurun, vaistoelämän ja sosiaalisen elämän keinussa. "Elokuvani lähtevät ihmisestä, ja siitä aion pitää kiinni niin kauan kuin jaksan työtä tehdä", Mollberg on ilmoittanut. "Ihminen ja luonto ovat kaiken peruslähtökohdat."

Rauni Mollberg on elokuvillaan voittanut lukuisia palkintoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänet palkittiin Kuopion taiteilijaseuran Minna-patsaalla 1958 ja 1963, hän sai Kirkon elokuvapalkinnon 1968, ohjaus-Jussin 1974, 1978 ja 1986, Hämeen läänin taidepalkinnon 1979 sekä Pro Finlandia –mitalin 1980. Molllberg toimi elokuvan taiteilijaprofessorina 1978 - 1988 ja sai ensimmäisenä elokuvaohjaajana akateemikon arvon 1989.

Sakari Toiviainen