Matti Kuortti

Etunimet: 
Matti
Muut nimet: 
Rekku Kuortti (taiteilijanimi)
Syntymäaika: 
12.05.1948
Syntymäpaikka: 
Loimaa
Kuolinaika: 
21.03.2010
Kuolinpaikka: 
Marseille, Ranska
Palkinnot: 

Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (yhdessä Paul Jyrälän kanssa) 1989 elokuvasta Kuutamosonaatti.
Sodankylä-palkinto 2009 merkittävästä työstä elokuvakulttuurin puolesta (rahoittajana Viasat).

Biografia

Äänittäjä, äänisuunnittelija, ohjaaja, leikkaaja, professori

Matti ”Rekku” Kuortti oli suomalaisen elokuvan keskeisiä äänimiehiä 1970-luvulta 2000-luvulle. Hän vaikutti sekä tekijänä että opettajana merkittävästi modernin äänisuunnittelun kehitykseen suomalaisessa elokuvassa.

Loimaalla syntynyt Kuortti opiskeli 1966-72 Helsingissä Taideteollisen Oppilaitoksen Kamerataiteen Osastolla. Ensimmäisenä opiskelukesänään vuonna 1967 hän aloitti työt kamera-assistenttina Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran perustamassa Elokuvaosakeyhtiö Filminorissa. Pian omaksi alaksi valikoitui äänitys ja äänileikkaus. Ensimmäinen vaativampi äänitystehtävä oli Pakkasvirran elokuvassa Kesäkapina vuonna 1970.

Kuortti kuului Filminorin tiiviiseen työryhmään läpi 1970-luvun ja vastasi yhdessä Timo Linnasalon kanssa yhtiön elokuvien äänitöistä. Risto Jarvan omissa elokuvissa hän työskenteli elokuvasta Ruusujen aika lähtien kaikissa, loppuaikoina myös toisena leikkaajana. Kuortin erikoisalaa olivat synkronitehosteet, nykytermein foley-äänet, joiden tuottamisessa vaatimattominkin resurssein hän osoitti huomattavaa kekseliäisyyttä. Hän kuului Tuomo Kattilakosken ja Paul Jyrälän ohella ensimmäisiin luoviin äänitaiteilijoihin suomalaisessa elokuvassa.

Äänityön ohessa Kuortti ohjasi useita Filminorin tilauselokuvia. Oma esikoispitkä ohjaus, niin ikään Filminorin tuottama Kiljusen herrasväki, tuli ensi-iltaan vuonna 1981. Hyvin vastaanotettu kokoperheen elokuva sai jatkoa kymmenen vuotta myöhemmin elokuvalla Kiljusen herrasväen uudet seikkailut (1990).

1980-luvulla Kuortti osallistui keskeisesti mm. suuritöisten sotaspektaakkelien Tuntematon sotilas (1985) ja Talvisota (1989) äänisuunnitteluun ja sai niistä muun työryhmän ohella kansainvälistäkin tunnustusta. Vuonna 1991 hän ryhtyi opettamaan äänityötä Taideteollisen korkeakoulun lehtorina. Kuortin ura ajoittui aikaan, jolloin esimerkiksi moniraitatekniikka ja Dolby-stereoääni mullistivat elokuvan äänisuunnittelun, ja lopulta digitaaliset työvälineet siirsivät leikkauspöydässä mekaanisesti tapahtuvan äänityöskentelyn historiaan. Kuortti otti uuden tekniikan tarjoamat mahdollisuudet mieluusti vastaan, mutta painotti opettajana myös käsityötä ja perinteisten menetelmien hallintaa. Vuonna 2002 hänet valittiin äänityön ja äänisuunnittelun professoriksi, ja samoihin aikoihin päättyi aktiivinen kenttätyö elokuvan parissa. Kuortti oli pidetty opettaja ja elokuvakulttuurin aktiivi kuolemaansa vuoteen 2010 saakka.

Lauri Piispa

Kirjallisuutta

Jussi Karjalainen: "Kuolleet. Äänitysprofessori ohjasi itse Kiljusia. Professori Matti Kuortti". Helsingin Sanomat 24.3.2010.

Matti Kuortti: "Elokuvaäänen jälkityöstä ja äänileikkauksen tekniikasta". Teoksessa Ääniopus. Suomalaisen elokuvan äänestä. Toim. K. J. Koski. Helsinki: Valtion painatuskeskus, Suomen elokuva-arkisto, Suomen elokuvasäätiö 1988.

Matti Kuortti: "Filminor - yliopisto". Filmihullu 5-6/1998.

Matti Kuortti: "Minä & elokuvat 60-luvulla". Filmihullu 5/1993.

Matti Kuortti: "Teknologia jyrää - katoaako käsityö?". Lähikuva 2/1996.

Timo Linnasalo: "In memoriam. Rauhaa, Rekku! Taistelutoverin muistolle". Filmihullu 2/2010.