<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd">
<CinematographicAgent>
<AgentIdentifier>
<AgentIDType>01</AgentIDType>
<IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName>
<IDValue>100046</IDValue>
</AgentIdentifier>
<RecordSource>
<SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName>
</RecordSource>
<RecordSource>
<SourceName>HS</SourceName>
</RecordSource>
<CAgentName>
<AgentNameType>04</AgentNameType>
<PersonName>Carl-Erik Creutz</PersonName>
<PersonNameInverted>Creutz, Carl-Erik</PersonNameInverted>
<NamesBeforeKey>Carl-Erik</NamesBeforeKey>
</CAgentName>
<BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Yleisradion pääkuuluttaja, selostaja, näyttelijä

Carl-Erik Creutz oli Yleisradion luotettu ja arvostettu kuuluttaja 1939–72. Hän oli varhainen ääninäyttelijä, mutta esiintyi myös näyttelijänä ainakin yhdessä elokuvassa. Suomalaiset oppivat tuntemaan hänet lyhytelokuvien selostajana ja mannekiiniesitysten šarmanttina juontajana. 

Carl-Erik Creutz syntyi 1911 Padasjoella Päijät-Hämeessä liikemiehen aatelisperheeseen; näin poikakin oli kreivi. Hän opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa lakitiedettä ja oli töissä Suomen Matkatoimistossa, kunnes ”kohtalo” puuttui asioihin. Tuo kohtalo oli kapellimestari Nils-Eric Fougstedt, joka mainitsi jo ennestään tuntemalleen Creutzille, että heinäkuussa (1939) edesmenneelle vanhimmalle kuuluttajalle Alexis af Enehjelmille (1886–1939) etsittiin seuraajaa. 

Creutz kutsuttiinkin kokeeseen, jossa vanhat radiolaiset, kuuluttaja ja pääohjaaja Markus Rautio – sittemmin legendaarinen Markus-setä – ja ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo testasivat täysin kaksikielistä kandidaattia, joka sitten valittiinkin radion uudeksi kuuluttajaksi. Carl-Erik Creutz toimi kuuluttajana yli kolme vuosikymmentä, 1939–72 (pääkuuluttajana vuodesta 1956).

Radiotoiminnan alkuaikoina kuuluttajat esiintyivät anonyymeina eivätkä siis kertoneet nimeään, päinvastoin kuin nykyään. Kuinka Creutzista kuitenkin tuli niin tunnettu? Kuuluttajat tekivät myös selostuksia ja ajankohtaisohjelmia, joiden yhteydessä nimi mainittiin. Varsinaisten ohjelmakuulutusten lisäksi kuuluttajat lukivat myös tiedonantoja työnhakijoille, valuutta- ja arvopaperikursseja ja tiedotuksia merenkulkijoille. Työnhakukuulutuksista tuli kaikelle kansalle tutuksi ammattinimike aarporaaja (työstäjä).

Näin hartaat radiokuuntelijat tulivat tuntemaan kuuluttajat nimeltä. Historia toistaa itseään: nykyäänkin kuuluttajan työt ovat monipuoliset, ja esim. radio YLE 1:ssä myös kuuluttajat kokoavat <i>Faunin iltapäivä</i> -konserttia.

Tunnetuksi Carl-Erik Creutz tuli lyhytelokuvien taitavana selostajana. 1930-luvulta 60-luvulle asti teattereissa esitettävät näytelmäelokuvat saivat veronalennuksen, jos niiden yhteydessä näytettiin säädetyn lainen lyhytelokuva. Näiden lyhytelokuvien selostajana Creutz tuli elokuvayleisön ja sitä myötä koko kansan tuntemaksi. 

Syntymäpäivähaastattelussaan vuonna 1961 hän arveli lyhytelokuvaselostuksia kertyneen jo 1 500. Carl-Erik Creutz toimi šarmanttina juontajana myös mannekiininäytöksissä ja missikilpailuissa. Joskus hänen nimensä oli lehti-ilmoituksissa isommalla kuin mannekiinien nimet.

Radiokuuntelijat pohtivat usein kuuluttajan ääntä. Ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo kiteytti vaatimukset <i>Seura</i>-lehden haastattelussa 1939: ”- - äänen täytyy olla pehmeä, - - sen on oltava sointuva ja siinä täytyy olla kulttuurin luoma leima. Lämmin, kultivoitu ääni herättää ihastusta.” Juuri nuo vaatimukset täytti Carl-Erik Creutzin ääni. 

Creutz esiintyi siis kuuluvana mutta näkymättömänä ääninäyttelijänä, mutta hänet myös nähtiin näyttelijänä. Ääninäyttelijänä hän oli ”kuuluttajan ääni radiossa”, ”radiokuuluttaja”, ”radiokuuluttajan ääni” ym. Olipa kysymyksessä valtiovierailu tai maatalousnäyttely Carl-Erik Creutz selosti lyhytelokuvat taitavasti rytmittäen ja asiantuntevasti.

Eräissä näytelmäelokuvissa radiolla oli tärkeä merkitys ajankohtaisen poliittisen tai muun tilanteen kertomisessa. Elokuvassa <i>Nainen on valttia</i> (1944) laulajatar Kirsti Kalpa (Ansa Ikonen) pääsee esittämään radiossa suosikkilaulun. Laulun alku- ja loppukuulutuksen esittää näkymättömästi Carl-Erik Creutz. Yllättäen myös elokuvassa <i>Laulava sydän</i> (1948) radio tekee tunnetuksi iskelmää. Creutz nähdään studiossa ja kuuluttamossa. Elokuvassa <i>Ei ruumiita makuuhuoneeseen</i> (1959) Espanjassa lomaileva upseerikaksikko kuulee sattumoisin Suomen radion ohjelmaa: Carl-Erik Creutz lukee säätiedotuksen ja heti perään toinen tunnettu radioääni Hugo Ahlberg STT:n uutiset.

Historiallisessa elokuvassa <i>Akseli ja Elina</i> (1970) kuullaan Carl-Erik Creutzin lukemana lyhyehkö uutinen, jolla on kuitenkin suuri merkitys: vihollinen on ylittänyt Suomen rajan. Matti Kassilan ohjaamassa <i>Päämaja</i>-elokuvassa (1970) Päämajaan komennettu upseeri kuulee kahvilassa radiosta yleiseurooppalaisesta sotatilanteesta; uutiset lukee Carl-Erik Creutz.

Carl-Erik Creutz sai toimia television airuena. Nimittäin 18.11.1950 avattiin Suomen ensimmäinen televisioesittely Stockmannin tavaratalossa Helsingissä. Creutz toimi kutsutilaisuudessa kuuluttajana. Tasavallan presidenttiä edusti hänen adjutanttinsa, eversti Grönvall. 

Vielä kerran vannoutunut radiomies palasi televisioon: vuonna 1982 TV 2:n ohjelmassa <i>Sähkösanomia!</i> Creutz luki televisiouutisia 50 vuoden takaa palauttaen katsojien mieleen vuoden 1932 uutistapahtumia. 

Oman luonnehdintansa mukaan ”Suomen äänekkäin puhumatyöläinen” Carl-Erik Creutz harrasti kuulutuksissaan nokkelaa huumoria. Kerran <i>Lauantain toivotuissa levyissä</i> M. A. Numminen esitti säveltämänsä <i>Jenkan hevosen puhdistamisesta</i>. Joko tahallaan tai vahingossa Creutz kuulutti: ”Kuulimme <i>Jenkan hevosenhoidon puhdistamisesta</i>.” Taasen kreivinä naisia huijanneen Pertti Ylermi Lindgrenin esiinnyttyä Creutz aitona kreivinä vaivautuneesti mainitsi ”kreivi” Lindgrenin.

Carl-Erik Creutz oli harrastusten mies. Hän harrasti kvartettilaulua, konserttimusiikkia, autoilua ja värivalokuvausta; hän myös luki kirjoja näkövammaisten kirjastolle. Vanhat radiokuuntelijat saattavat vielä muistaa, että eräässä ajanvieteohjelmassa Creutz lauloi vauhdikkaasti <i>Vesivehmaan jenkan</i>.

Matti Ripatti kiteytti kolumnissaan (Helsingin Sanomat 18.6.2000) kauniisti Carl-Erik Creutzin merkityksen: ”Carl-Erik Creutzin kuuluttajaääni oli jaettuja kokemuksia, joista kasvoi osa yhteistä historiaa, osa sitä tiedostamatonta yhteistä pohjaa, jonka päällä lepää tunne kuulumisesta samaan kansaan.” Sama voidaan sanoa myös Creutzin kuuluttajakollegasta Kaisu Puuska-Joesta (1907–96; kuuluttajana Yleisradiossa 1935–72). 

Carl-Erik Creutz kuoli 88-vuotiaana vuonna 2000 Helsingissä. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaahan. 

<i>Kalevi Koukkunen</i>
1.11.2022



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

Tuire Junnonaho: ”Kreivi oli radion rakastettu ääni.” Nekrologi. <i>Helsingin Sanomat</i> 18.6.2000. Päivälehden arkisto via Janne Ridanpää.

(60 vuotta tänään:) ”Päivän mietelauseet mieluisinta radiotyössä.” <i>Helsingin Sanomat</i> 14.6.1971.

(Carl-Erik Creutz 70 vuotta tänään:) ”Suomessa parhaat radiokuuluttajat.” <i>Helsingin Sanomat</i> 14.6.1981.

”Onnistunut televisioesitys eilen” – ”Ei pidä liioitella television mahdollisuuksia.” <i>Helsingin Sanomat</i> 19.11.1950. 

Matti Ripatti: ”Kreivin aika on ohi.” <i>Helsingin Sanomat</i> 18.6.2000. Päivälehden arkisto via Janne Ridanpää.

Yrjänä: ”Yleisradion uusi ääni.” <i>Seura</i> 41/11.10.1939.

Jorma Junttila (KAVI), sähköpostiviesti 24.8.2022, Kalevi Koukkunen.

Juha Seitajärvi (KAVI), sähköpostiviesti 24.9.2022, Kalevi Koukkunen.</BiographicalNote>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>51</AgentDateEventType>
<DateText>14.06.1911</DateText>
<LocationName>Padasjoki</LocationName>
</AgentDate>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>52</AgentDateEventType>
<DateText>05.06.2000</DateText>
<LocationName>Helsinki</LocationName>
</AgentDate>
<AgentPlace>
<LocationName>Suomi</LocationName>
</AgentPlace>
</CinematographicAgent>
</ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority
|
source |
kavi_henkilo
|
record_type |
Personal Name
|
heading |
Carl-Erik Creutz
|
heading_keywords |
Carl-Erik Creutz
|
birth_place |
Padasjoki
|
death_place |
Helsinki
|
related_place |
Suomi
|
source_str_mv |
kavi_henkilo
|
datasource_str_mv |
kavi_henkilo
|
id |
kavi.elonet_henkilo_100046
|
institution |
KAVI
|
first_indexed |
2019-11-19T10:24:51Z
|
last_indexed |
2024-02-15T20:00:02Z
|
_version_ |
1794215991099523072
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100046</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>HS</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Carl-Erik Creutz</PersonName><PersonNameInverted>Creutz, Carl-Erik</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Carl-Erik</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Yleisradion pääkuuluttaja, selostaja, näyttelijä

Carl-Erik Creutz oli Yleisradion luotettu ja arvostettu kuuluttaja 1939–72. Hän oli varhainen ääninäyttelijä, mutta esiintyi myös näyttelijänä ainakin yhdessä elokuvassa. Suomalaiset oppivat tuntemaan hänet lyhytelokuvien selostajana ja mannekiiniesitysten šarmanttina juontajana. 

Carl-Erik Creutz syntyi 1911 Padasjoella Päijät-Hämeessä liikemiehen aatelisperheeseen; näin poikakin oli kreivi. Hän opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa lakitiedettä ja oli töissä Suomen Matkatoimistossa, kunnes ”kohtalo” puuttui asioihin. Tuo kohtalo oli kapellimestari Nils-Eric Fougstedt, joka mainitsi jo ennestään tuntemalleen Creutzille, että heinäkuussa (1939) edesmenneelle vanhimmalle kuuluttajalle Alexis af Enehjelmille (1886–1939) etsittiin seuraajaa. 

Creutz kutsuttiinkin kokeeseen, jossa vanhat radiolaiset, kuuluttaja ja pääohjaaja Markus Rautio – sittemmin legendaarinen Markus-setä – ja ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo testasivat täysin kaksikielistä kandidaattia, joka sitten valittiinkin radion uudeksi kuuluttajaksi. Carl-Erik Creutz toimi kuuluttajana yli kolme vuosikymmentä, 1939–72 (pääkuuluttajana vuodesta 1956).

Radiotoiminnan alkuaikoina kuuluttajat esiintyivät anonyymeina eivätkä siis kertoneet nimeään, päinvastoin kuin nykyään. Kuinka Creutzista kuitenkin tuli niin tunnettu? Kuuluttajat tekivät myös selostuksia ja ajankohtaisohjelmia, joiden yhteydessä nimi mainittiin. Varsinaisten ohjelmakuulutusten lisäksi kuuluttajat lukivat myös tiedonantoja työnhakijoille, valuutta- ja arvopaperikursseja ja tiedotuksia merenkulkijoille. Työnhakukuulutuksista tuli kaikelle kansalle tutuksi ammattinimike aarporaaja (työstäjä).

Näin hartaat radiokuuntelijat tulivat tuntemaan kuuluttajat nimeltä. Historia toistaa itseään: nykyäänkin kuuluttajan työt ovat monipuoliset, ja esim. radio YLE 1:ssä myös kuuluttajat kokoavat <i>Faunin iltapäivä</i> -konserttia.

Tunnetuksi Carl-Erik Creutz tuli lyhytelokuvien taitavana selostajana. 1930-luvulta 60-luvulle asti teattereissa esitettävät näytelmäelokuvat saivat veronalennuksen, jos niiden yhteydessä näytettiin säädetyn lainen lyhytelokuva. Näiden lyhytelokuvien selostajana Creutz tuli elokuvayleisön ja sitä myötä koko kansan tuntemaksi. 

Syntymäpäivähaastattelussaan vuonna 1961 hän arveli lyhytelokuvaselostuksia kertyneen jo 1 500. Carl-Erik Creutz toimi šarmanttina juontajana myös mannekiininäytöksissä ja missikilpailuissa. Joskus hänen nimensä oli lehti-ilmoituksissa isommalla kuin mannekiinien nimet.

Radiokuuntelijat pohtivat usein kuuluttajan ääntä. Ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo kiteytti vaatimukset <i>Seura</i>-lehden haastattelussa 1939: ”- - äänen täytyy olla pehmeä, - - sen on oltava sointuva ja siinä täytyy olla kulttuurin luoma leima. Lämmin, kultivoitu ääni herättää ihastusta.” Juuri nuo vaatimukset täytti Carl-Erik Creutzin ääni. 

Creutz esiintyi siis kuuluvana mutta näkymättömänä ääninäyttelijänä, mutta hänet myös nähtiin näyttelijänä. Ääninäyttelijänä hän oli ”kuuluttajan ääni radiossa”, ”radiokuuluttaja”, ”radiokuuluttajan ääni” ym. Olipa kysymyksessä valtiovierailu tai maatalousnäyttely Carl-Erik Creutz selosti lyhytelokuvat taitavasti rytmittäen ja asiantuntevasti.

Eräissä näytelmäelokuvissa radiolla oli tärkeä merkitys ajankohtaisen poliittisen tai muun tilanteen kertomisessa. Elokuvassa <i>Nainen on valttia</i> (1944) laulajatar Kirsti Kalpa (Ansa Ikonen) pääsee esittämään radiossa suosikkilaulun. Laulun alku- ja loppukuulutuksen esittää näkymättömästi Carl-Erik Creutz. Yllättäen myös elokuvassa <i>Laulava sydän</i> (1948) radio tekee tunnetuksi iskelmää. Creutz nähdään studiossa ja kuuluttamossa. Elokuvassa <i>Ei ruumiita makuuhuoneeseen</i> (1959) Espanjassa lomaileva upseerikaksikko kuulee sattumoisin Suomen radion ohjelmaa: Carl-Erik Creutz lukee säätiedotuksen ja heti perään toinen tunnettu radioääni Hugo Ahlberg STT:n uutiset.

Historiallisessa elokuvassa <i>Akseli ja Elina</i> (1970) kuullaan Carl-Erik Creutzin lukemana lyhyehkö uutinen, jolla on kuitenkin suuri merkitys: vihollinen on ylittänyt Suomen rajan. Matti Kassilan ohjaamassa <i>Päämaja</i>-elokuvassa (1970) Päämajaan komennettu upseeri kuulee kahvilassa radiosta yleiseurooppalaisesta sotatilanteesta; uutiset lukee Carl-Erik Creutz.

Carl-Erik Creutz sai toimia television airuena. Nimittäin 18.11.1950 avattiin Suomen ensimmäinen televisioesittely Stockmannin tavaratalossa Helsingissä. Creutz toimi kutsutilaisuudessa kuuluttajana. Tasavallan presidenttiä edusti hänen adjutanttinsa, eversti Grönvall. 

Vielä kerran vannoutunut radiomies palasi televisioon: vuonna 1982 TV 2:n ohjelmassa <i>Sähkösanomia!</i> Creutz luki televisiouutisia 50 vuoden takaa palauttaen katsojien mieleen vuoden 1932 uutistapahtumia. 

Oman luonnehdintansa mukaan ”Suomen äänekkäin puhumatyöläinen” Carl-Erik Creutz harrasti kuulutuksissaan nokkelaa huumoria. Kerran <i>Lauantain toivotuissa levyissä</i> M. A. Numminen esitti säveltämänsä <i>Jenkan hevosen puhdistamisesta</i>. Joko tahallaan tai vahingossa Creutz kuulutti: ”Kuulimme <i>Jenkan hevosenhoidon puhdistamisesta</i>.” Taasen kreivinä naisia huijanneen Pertti Ylermi Lindgrenin esiinnyttyä Creutz aitona kreivinä vaivautuneesti mainitsi ”kreivi” Lindgrenin.

Carl-Erik Creutz oli harrastusten mies. Hän harrasti kvartettilaulua, konserttimusiikkia, autoilua ja värivalokuvausta; hän myös luki kirjoja näkövammaisten kirjastolle. Vanhat radiokuuntelijat saattavat vielä muistaa, että eräässä ajanvieteohjelmassa Creutz lauloi vauhdikkaasti <i>Vesivehmaan jenkan</i>.

Matti Ripatti kiteytti kolumnissaan (Helsingin Sanomat 18.6.2000) kauniisti Carl-Erik Creutzin merkityksen: ”Carl-Erik Creutzin kuuluttajaääni oli jaettuja kokemuksia, joista kasvoi osa yhteistä historiaa, osa sitä tiedostamatonta yhteistä pohjaa, jonka päällä lepää tunne kuulumisesta samaan kansaan.” Sama voidaan sanoa myös Creutzin kuuluttajakollegasta Kaisu Puuska-Joesta (1907–96; kuuluttajana Yleisradiossa 1935–72). 

Carl-Erik Creutz kuoli 88-vuotiaana vuonna 2000 Helsingissä. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaahan. 

<i>Kalevi Koukkunen</i>
1.11.2022



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

Tuire Junnonaho: ”Kreivi oli radion rakastettu ääni.” Nekrologi. <i>Helsingin Sanomat</i> 18.6.2000. Päivälehden arkisto via Janne Ridanpää.

(60 vuotta tänään:) ”Päivän mietelauseet mieluisinta radiotyössä.” <i>Helsingin Sanomat</i> 14.6.1971.

(Carl-Erik Creutz 70 vuotta tänään:) ”Suomessa parhaat radiokuuluttajat.” <i>Helsingin Sanomat</i> 14.6.1981.

”Onnistunut televisioesitys eilen” – ”Ei pidä liioitella television mahdollisuuksia.” <i>Helsingin Sanomat</i> 19.11.1950. 

Matti Ripatti: ”Kreivin aika on ohi.” <i>Helsingin Sanomat</i> 18.6.2000. Päivälehden arkisto via Janne Ridanpää.

Yrjänä: ”Yleisradion uusi ääni.” <i>Seura</i> 41/11.10.1939.

Jorma Junttila (KAVI), sähköpostiviesti 24.8.2022, Kalevi Koukkunen.

Juha Seitajärvi (KAVI), sähköpostiviesti 24.9.2022, Kalevi Koukkunen.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>14.06.1911</DateText><LocationName>Padasjoki</LocationName></AgentDate><AgentDate><AgentDateEventType>52</AgentDateEventType><DateText>05.06.2000</DateText><LocationName>Helsinki</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent></ExchangeSet>
|
birth_date |
1911
|
death_date |
2000
|