Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä

Trans-Siberia (rinnakkaisnimi)

Trans-Siberia (ruotsinkielinen nimi)

Trans-Siberia - Notes from Prison Camps (englanninkielinen nimi)

Trans-Siberia - Muistiinpanoja leireiltä (videolevitysnimi)

Siperia (työnimi)

Trans-Siberia (Orionin esityksessä käytetty nimi)

Ei kaupalliseen käyttöön

record_format	forward
ctrlnum	elonet_elokuva_904467
title	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
title_txtP	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
title_alt	Trans-Siberia Trans-Siberia - Notes from Prison Camps Trans-Siberia - Muistiinpanoja leireiltä Siperia
title_full	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
title_fullStr	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
title_full_unstemmed	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
title_short	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
description	Elokuvassa matkustetaan läpi Siperian junalla nro 2 Pietarista Vladivostokiin. Kuvausryhmän matka kesti 8 päivää, elokuvassa aika, jonka lävitse kuljetaan, on vuosikymmeniä. Teksti perustuu kahden vangin kirjeisiin ja muistiinpanoihin vankileiriltä. Ohjaaja-kertoja sanoo kahden ihmisen johdattaneen hänet matkalle Venäjän halki Siperiaan. Toinen heistä oli moskovalainen Andrei Sinjavski, joka joutui seitsemäksi vuodeksi vankileirille Siperiaan 1965. Sieltä hän kirjoitti elokuvan siteeraamia runollisia kirjeitä kahdesti kuukaudessa vaimolleen. Toinen oppaista oli Amalia Susi, inkeriläinen matematiikan opettaja, joka vietti Siperian vankileireillä 10 vuotta vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti suomeksi tarkkoja muistiinpanoja leirin arkipäivästä erilaisille kangaspaloille, lakanoille ja vaatteille. Ohjaaja tapasi Amalia Suden sisarentyttären Pietarissa: Tatjana Tigonen kerää muistitietoa Stalinin uhreista. Osaamatta suomea hän kirjoitti puhtaaksi tätinsä muistiinpanot, joista lukija esittää otteita. <br /><br />Junamatka Siperiaan alkaa kuvilla Moskovan esikaupunkialueelta. Sinjavski-sitaatti vertaa leirielämää kaukojunaan: ihmiset eivät halua ryhtyä hyödyllisiin töihin, koska heidän olemassaolonsa perusta on molemmissa hidas eteneminen päämäärään. Sinjavski muistuttaa, kuinka elämisen tulisi olla ajasta ja paikasta riippumatta tässä ja nyt, ei jonkin suorituksen jälkeen tulevaisuudessa.<br /><br />Kamera tallentaa näkymiä ravintolavaunusta, hyteistä ja matkustajista. Varhain aamulla juna viivähtää Sverdlovskin asemalla. "Meitä ajetaan leiriltä leirille", lukija siteeraa Amalia Suden muistiinpanoja karmivasta arjesta kylmän ja väsymyksen keskellä. Sinjavski-sitaatti pohtii ajantajun katoamista, muistiinpanot tehdään sisäisten liikahdusten mukaan, mikä tuottaa myös hauskoja hetkiä. "Olemme kaivoja, syviä lampia täynnä merkitystä. Leiri tekee ihmisestä säilykkeen. [- -] Ihmisen viimeinen edustusasunto on kasvot."<br /><br />Junan tullessa Taišetin asemalle kerrotaan Amalia Suden raskaasta matkasta uudelle leirille Marinskiin; yllättäen oli mahdollista lähettää kirje Ville-veljelle. "Ei tästä ajasta sovi livahtaa läpi, se pitää elää askel askeleelta, hitaasti ja raskaasti", Sinjavski kirjoittaa miettiessään, voisiko oloa lievittää ja lyhentää tuomiotaan, jos tyytyisi vain nukkumaan ja unohtamaan sen pois. "Eikö olekin outoa, että ihminen on täysin onnellinen unohtaessaan itsensä, kun hän ei enää kuulu itselleen. [- -] Onnellisimpina hetkinämme emme muista itseämme lainkaan. Häivymme omista silmistämme."<br /><br />Junakuvien ohessa Amalia Suden muistiinpanot kertovat, kuinka toiset vangit repivät palasiksi ruokaa salaa santsanneen. "Elämä on tärkeämpää kuin kuvittelimme", Sinjavski pohtii. "Maisema alkaa silmissäni vähitellen muistuttaa kulissia. [- -] Ja miten kauniiksi tämä sama maisema voi muuttua jos vain haluamme." <br /><br />Matkan jatkuessa Sinjavskin teksti pohdiskelee, kuinka erilaisilta radiosta soivat Siperiaa romantisoivat iskelmät kuulostavat leirin asukin näkökulmasta. Suden matka leiriltä leirille jatkui ja hän joutui kansallisuutensa vuoksi kovennetun kurin leirille väkivaltaisuudellaan kehuvien bandiittien seuraan. Sinjavski kirjoittaa leirin antaneen hänelle maksimaalisen vapauden tunteen, mitä hän tietää myöhemmin kaipaavansa. Ohjaaja kertoo kuinka Amalia Suden tarkoin piilotetut kankaat löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Ratsiassa Sinjavskilta takavarikoitiin vihko, mutta hän sai toisilta vangeilta korvikkeeksi paksua oranssinväristä käärepaperia. Sille sai kirjoittaa leveästi, antaa kynän lentää. Vladivostokin merimaisemien avautuessa junan ikkunasta, lukija kertoo Sinjavskin pitäneen juuri ennen vapautumistaan leirin hitaasta rytmistä: "Olemassaolo avaa siniset silmänsä yhä enemmän ja enemmän. Olkoon sieluni tyyni ja puhdas." Vapautumisensa jälkeen Sinjavski tunsi olevansa elämän kemuihin unohtunut vainaja. "Ihmisten mielestä vainajien seurassa on tylsää."<br /><br />Ranskan kansalliskirjastossa näytetään dokumenttiohjelmaa, jossa vuonna 1973 Pariisiin muuttanut ja Sorbonnen yliopistossa kirjallisuutta opettanut Sinjavski kertoo Dostojevski-vaikutteistaan.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i>
topic	henkilöhistoria Sinjavski, Andrei (1925-1997) Susi, Amalia (1898-1972) junat kirjeet maisema Siperia päiväkirjat rautatiet vankileirit
url	http://www.elonet.fi/fi/elokuva/904467
thumbnail	http://www.elonet.fi/tenho/media/219563_J1110063E0.jpg
author	Kanerva Cederström
author_role	d02
author_sort	Kanerva Cederström
author2	Kanerva Cederström Jyrki Arnikari Pekko Pesonen Ulla Simonen Tomi Jarva Hellevi Seiro
author2_role	aus cng flm sds pmn e01
author_corporate	Kinotar Oy Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot
author_corporate_role	e10 fnd
geographic	Suomi
genre	henkilödokumentti historiallinen dokumentti yhteiskunnallinen dokumentti dokumentti
format	0/Video/ 1/Video/Short/
spelling	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä Trans-Siberia Trans-Siberia - Notes from Prison Camps Trans-Siberia - Muistiinpanoja leireiltä Siperia Suomi 1999 Kanerva Cederström Lasse Saarinen Jyrki Arnikari Pekko Pesonen Jussi Väntänen Rostislav Aalto Olli Korpiala Maria Mass Nataša Vassileva Jaša Gordin Anatoli Petrov Tom Forsström Tuija Kotamäki Timo Nousiainen Milja Ahola Pirjo Koskelo Ulla Simonen Tomi Jarva Hellevi Seiro Kinotar Oy Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot Finn-Lab Oy Timo Mänttäri Tatjana Tigonen Arkistoaineisto / esiintyjät: Andrei Sinjavski (kirjailija) 17.08.1999 Amsterdam, Alankomaat Bergen, Norja 2000 Créteil, Ranska Grimstad, Norja Göteborg, Ruotsi Krakova, Puola Kööpenhamina, Tanska Maarianhamina, Suomi Olival Basto, Portugali Serpa, Portugali Sodankylä, Suomi Tampere, Suomi Uppsala, Ruotsi Hot Springs (AR), Yhdysvallat 2001 Praha, Tšekki 03.09.1999 Helsinki: Andorra 2 Susanna Helke, Riikka Tanner, Appe Vanajas, Airi Leppänen, Vitali Manski, Reijo Nikkilä, Markus Leikola, Marja Pohjola/Kansallisarkisto, architecte Dominique Perrault/Bibliothèque Nationale de France, Riikka Kettunen/Suomen Matkatoimisto, Sanna Kultanen, Eetu Moustgaard, Irma Spelman henkilöhistoria Sinjavski, Andrei (1925-1997) Susi, Amalia (1898-1972) junat kirjeet maisema päiväkirjat rautatiet vankileirit Elokuvatuotannon laatutuki 2000: 100 000 mk Elokuvassa matkustetaan läpi Siperian junalla nro 2 Pietarista Vladivostokiin. Kuvausryhmän matka kesti 8 päivää, elokuvassa aika, jonka lävitse kuljetaan, on vuosikymmeniä. Teksti perustuu kahden vangin kirjeisiin ja muistiinpanoihin vankileiriltä Ohjaaja-kertoja sanoo kahden ihmisen johdattaneen hänet matkalle Venäjän halki Siperiaan. Toinen heistä oli moskovalainen Andrei Sinjavski, joka joutui seitsemäksi vuodeksi vankileirille Siperiaan 1965. Sieltä hän kirjoitti elokuvan siteeraamia runollisia kirjeitä kahdesti kuukaudessa vaimolleen. Toinen oppaista oli Amalia Susi, inkeriläinen matematiikan opettaja, joka vietti Siperian vankileireillä 10 vuotta vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti suomeksi tarkkoja muistiinpanoja leirin arkipäivästä erilaisille kangaspaloille, lakanoille ja vaatteille. Ohjaaja tapasi Amalia Suden sisarentyttären Pietarissa: Tatjana Tigonen kerää muistitietoa Stalinin uhreista. Osaamatta suomea hän kirjoitti puhtaaksi tätinsä muistiinpanot, joista lukija esittää otteita. <br /><br />Junamatka Siperiaan alkaa kuvilla Moskovan esikaupunkialueelta. Sinjavski-sitaatti vertaa leirielämää kaukojunaan: ihmiset eivät halua ryhtyä hyödyllisiin töihin, koska heidän olemassaolonsa perusta on molemmissa hidas eteneminen päämäärään. Sinjavski muistuttaa, kuinka elämisen tulisi olla ajasta ja paikasta riippumatta tässä ja nyt, ei jonkin suorituksen jälkeen tulevaisuudessa.<br /><br />Kamera tallentaa näkymiä ravintolavaunusta, hyteistä ja matkustajista. Varhain aamulla juna viivähtää Sverdlovskin asemalla. "Meitä ajetaan leiriltä leirille", lukija siteeraa Amalia Suden muistiinpanoja karmivasta arjesta kylmän ja väsymyksen keskellä. Sinjavski-sitaatti pohtii ajantajun katoamista, muistiinpanot tehdään sisäisten liikahdusten mukaan, mikä tuottaa myös hauskoja hetkiä. "Olemme kaivoja, syviä lampia täynnä merkitystä. Leiri tekee ihmisestä säilykkeen. [- -] Ihmisen viimeinen edustusasunto on kasvot."<br /><br />Junan tullessa Taišetin asemalle kerrotaan Amalia Suden raskaasta matkasta uudelle leirille Marinskiin; yllättäen oli mahdollista lähettää kirje Ville-veljelle. "Ei tästä ajasta sovi livahtaa läpi, se pitää elää askel askeleelta, hitaasti ja raskaasti", Sinjavski kirjoittaa miettiessään, voisiko oloa lievittää ja lyhentää tuomiotaan, jos tyytyisi vain nukkumaan ja unohtamaan sen pois. "Eikö olekin outoa, että ihminen on täysin onnellinen unohtaessaan itsensä, kun hän ei enää kuulu itselleen. [- -] Onnellisimpina hetkinämme emme muista itseämme lainkaan. Häivymme omista silmistämme."<br /><br />Junakuvien ohessa Amalia Suden muistiinpanot kertovat, kuinka toiset vangit repivät palasiksi ruokaa salaa santsanneen. "Elämä on tärkeämpää kuin kuvittelimme", Sinjavski pohtii. "Maisema alkaa silmissäni vähitellen muistuttaa kulissia. [- -] Ja miten kauniiksi tämä sama maisema voi muuttua jos vain haluamme." <br /><br />Matkan jatkuessa Sinjavskin teksti pohdiskelee, kuinka erilaisilta radiosta soivat Siperiaa romantisoivat iskelmät kuulostavat leirin asukin näkökulmasta. Suden matka leiriltä leirille jatkui ja hän joutui kansallisuutensa vuoksi kovennetun kurin leirille väkivaltaisuudellaan kehuvien bandiittien seuraan. Sinjavski kirjoittaa leirin antaneen hänelle maksimaalisen vapauden tunteen, mitä hän tietää myöhemmin kaipaavansa. Ohjaaja kertoo kuinka Amalia Suden tarkoin piilotetut kankaat löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Ratsiassa Sinjavskilta takavarikoitiin vihko, mutta hän sai toisilta vangeilta korvikkeeksi paksua oranssinväristä käärepaperia. Sille sai kirjoittaa leveästi, antaa kynän lentää. Vladivostokin merimaisemien avautuessa junan ikkunasta, lukija kertoo Sinjavskin pitäneen juuri ennen vapautumistaan leirin hitaasta rytmistä: "Olemassaolo avaa siniset silmänsä yhä enemmän ja enemmän. Olkoon sieluni tyyni ja puhdas." Vapautumisensa jälkeen Sinjavski tunsi olevansa elämän kemuihin unohtunut vainaja. "Ihmisten mielestä vainajien seurassa on tylsää."<br /><br />Ranskan kansalliskirjastossa näytetään dokumenttiohjelmaa, jossa vuonna 1973 Pariisiin muuttanut ja Sorbonnen yliopistossa kirjallisuutta opettanut Sinjavski kertoo Dostojevski-vaikutteistaan.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i> Elokuvan musiikki kuullaan Pekko Pesosen uudelleen miksaamina ja muokkaamina, usein kollaasimaisina koosteina. <br /><br />1. <I>Karangailyg kara hovaa (Dyngyldai)</i><br />Säv. trad., sov. Albert Kuvezin - Alexei Saaia<br />1) Yat-Kha (off, alkutekstit), 0' 50".<br />2) Yat-Kha (off), yht. 1' 25".<br />Levytys:<br />Yat-Kha; kokoelmalla <I>Yenisei-Punk</i>; Global Music Centre GMCD 9504, 1995.<br /><br />2. <I>Joululaulu</i><br />Säv. ja sov. CNCD<br />CNCD (off), 1' 35".<br />Levytys:<br />CNCD; kokoelmalla <I>Harmaa vyöhyke</i>; CNCD:n omakustanne, 2000.<br /><br />3. <I>Greg</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), yht. 3' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Garden of Death - The Field of Six Destinies</i>; Dharmakustannus ORFB 121, 1999.<br /><br />4. <I>El Greco</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), yht. 2' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Garden of Death - The Field of Six Destinies</i>; Dharmakustannus ORFB 121, 1999.<br /><br />5. <I>Vesitorni / Kaupunginsairaala</i><br />Säv. ja sov. Circle<br />Circle (off), yht. 3' 40".<br />Levytys:<br />Circle; kokoelmalla <I>Pori</i>; Metamorphos META-011 CD, 1998.<br /><br />6. <I>Seisomakatsomo</i><br />Säv. ja sov. Circle<br />Circle (off), yht. 3' 40".<br />Levytys:<br />Circle; kokoelmalla <I>Pori</i>; Metamorphos META-011 CD, 1998.<br /><br />7. <I>Of Five Colours</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Inner Galaxies</i>; Dharmakustannus ORFB 103, 1996. <br /><br />8. <I>Amitabha</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 50".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Amitayus</i>; Dharmakustannus ORFB 120, 1999.<br /><br />9. <I>Mirror on Forehead</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Tishya</i>; Dharmakustannus ORFB 113, 1998.<br /><br />10. <I>Kirkas tie</i><br />Säv. ja sov. CNCD<br />CNCD (off), 1' 35".<br />Levytys:<br />CNCD; kokoelmalla <I>Harmaa vyöhyke</i>; CNCD:n omakustanne, 2000.<br /><br />11. <I>Silent Darkness</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 1' 05".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Inner Galaxies</i>; Dharmakustannus ORFB 103, 1996. <br /><br />12. <I>Kartano</i><br />Säv. ja sov. Circle<br />Circle (off), yht. 2' 15".<br />Levytys:<br />Circle; kokoelmalla <I>Pori</i>; Metamorphos META-011 CD, 1998.<br /><br />13. <I>Lay with the Sun and the Moon</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 25".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Karmapa</i>; Dharmakustannus ORFB 117, 1998.<br /><br />14. <I>Suurmäki</i><br />Säv. ja sov. CNCD<br />CNCD (off, lopputekstit), 2' 05".<br />Levytys:<br />CNCD; kokoelmalla <I>Harmaa vyöhyke</i>; CNCD:n omakustanne, 2000.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i> dokumentti "Kanerva Cederströmin käsikirjoittama, ohjaama ja leikkaama tunnin mittainen dokumenttielokuva <I>Trans-Siberia</i> kertoo junamatkan kuvauksen kautta gulagin, vankileirien historiaa", Pertti Lumirae (Demari 3.9.1999) avasi. "[- -] <I>Trans-Siberia</i> on myös henkilökohtainen elokuvallinen puhdistusmisriitti, joka on tekijän osalta välttämätön karistamaan viimeisetkin aikaisemmat oman poliittisen virhetulkinnan harhat. Tämä tekee <I>Trans-Siberia</i> -filmistä niin syvästi henkilökohtaisen ja samalla moni-ilmeisen: yksityinen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa lukemattomin säikein."<br /><br />Helena Yläsen (Helsingin Sanomat Nyt 3.9.1999) mielestä juna "vie yhtä paljon maiseman ja nykyisyyden kuin menneitten sielujen halki. <I>Trans-Siberia</i> on upea esseistinen dokumentti. Junan jyskytys läpi synkeän historian on Jyrki Arnikarin kuvaamana hypnoottinen, traaginen ja kohottava kokemus."<br /><br />Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 3.9.1999) nosti hänkin esiin kuvauksen: "Näennäisen yhteenkuulumattomista aineksista Cederström on Jyrki Arnikarin kuvauksen avulla loihtinut hypnoottisen elokuvan, joka on kuin audiovisuaalista meditaatiota."<br /><br />Trygve Söderling (Ny Tid 8.10.1999) nosti esiin elokuvan painotuksen: "Betoning i <I>Trans-Siberia</i> ligger på 'trans': en suddig, melankolisk inre resa med massor av slow motion. Och det fungerar. Det får texten att stiga fram desto starkare - på samma sätt som lägrens nertoning av klädkoden lyfter från ansiktenas poesi, åtminstone i Sinjavskijs upplevelse. [- -] Här bör man säkert räkna in i ekvationen att texten skrevs i medvetande om att den kunde läsas, censureras, kanske betstraffas av myndigheterna. Det måste bidra till att Sinjavskij inte 'erkänner' jävligheterna. Ändå är det nog också frågan om en läggning, en äkta rysk intellektuells stoicism."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i> Kanerva Cederströmin <I>Trans-Siberia</i> on käsikirjoituksen saatesanojen määrittelyn mukaan "henkilökohtainen matkaelokuva kauan piinanneen mielikuvan, Siperian, läpi". "Minulla on ollut olemassa kolme Siperiaa", Cederström jatkoi elokuvansa brosyyrissä. "Äitini isä oli meteorologi, joka kulki vuosisadan lopulla Siperian joilla. Olen kuullut lapsesta lähtien kertomuksia Siperiasta. Äitini haaveili koko elämänsä matkustavansa samoille paikoille, mutta äidin eläessä ne olivat kiellettyä aluetta. Nuorena minä uskoin neuvostopropagandan Siperiaan, luonnonrikkauksien ja työn sankaruuden luvattuun maahan. Vähitellen tietoisuuteeni alkoi muodostua kuva Vankileirien saaristosta, käsittämättömien ihmisuhrien ja kärsimysten maailmasta. Aloin odottaa keskustelua ja arviota tuosta historian mustasta aukosta, mutta eurooppalainen sivistyneistö ei jaksanut tai kyennyt siihen. Kaksi ihmistä johdatti minut matkalle Siperian muistiin: moskovalainen kirjailija Andrei Sinjavski ja suomalais-inkeriläinen matematiikan opettaja Amalia Susi. Molemmat viettivät vuosikausia Stalinin vankileireillä Siperiassa. Heidän kirjoituksensa veivät minut olemassaolon perimmäisten kysymysten äärelle." <I>Trans-Siberia</i> on omistettu ohjaajan äidin Eva Cederströmin ja nuoren ystävän Miska Aaltosen muistolle - jälkimmäisen oli määrä toimia elokuvan äänisuunnittelijana.<br /><br />Amalia Susi (1898-1972) tuomittiin kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön 1942. Sinjavskin (1925-1997) seitsenvuotinen vankeus alkoi 1965. Susi kirjoitti kokemuksensa kosmoskynällä erilaisille kankaille ja kankaanpalasille - esiliinoille, lakanoille, leningeille - jotka salakuljetettiin leireiltä ja jotka löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hän jatkoi merkintöjään myös vankileirituomion kärsittyään. Amalia Suden (o.s. Tiihonen) sisarentytär Tatjana Tigonen (Tiihonen), joka ei osannut suomea, jäljensi tekstit ja lahjoitti nämä "karttuunipäiväkirjat" Kansallisarkistoon 1992. Sinjavski sai kirjoittaa vaimolleen kaksi kertaa kuukaudessa, ja näiden kirjeiden pohjalta syntyi romaani <i>Golos iz hora</i> / <I>Kuorosta kohoaa ääni</i> (nimellä Abram Tertz; suom. 1979), joka ilmestyi 1973 Pariisissa, missä Sinjavski toimi 1990-luvulle saakka kirjallisuuden opettajana Sorbonnen yliopistossa.<br /><br /><I>Trans-Siberia</i> kuvattiin kahdessa jaksossa: toukokuussa 1998 otettiin Pariisi-kuvat ja saman vuoden syyskuussa, ruplan romahduksen aikaan, kuvattiin Venäjä-jaksot. Elokuva rakentuu suurimmaksi osaksi kahdeksan päivän junamatkalle Pietarista Vladivostokiin, läpi läntisen Venäjän ja Uralin takaisen Siperian. Kuvaukset tapahtuivat valtaosin tämän matkan kuluessa: junassa, junan ikkunoiden läpi ja asemilla. Junamatka toimii taustana, jota vasten kahden leirivangin muistot heijastuvat. Mottona Cederström käyttää Sinjavskin sanoja: "Psykologiselta kannalta muistuttaa leirielämä istumista kaukojunassa. Junan kulkua vastaa ajan kuluminen, joka pelkällä liikkeellään luo sen illuusion, että tyhjässä oleilemisessa on jotakin mieltä ja täytettä."<br /><br />Lopullisesti elokuvan muoto syntyi vasta leikkauspöydän ääressä, ja niin ikään äänimaailma rakennettiin lähes kokonaan uudelleen sataprosenttisen äänen käytön sijasta. Aluksi Cederström suunnitteli käyttävänsä myös dokumenttimateriaalia leireiltä, mutta luopui ajatuksesta, koska "se alkoi tuntua historian kuvittamiselta, osoittelevalta ja turhalta. Lisäksi arkistofilmille on tapahtunut kauhea inflaatio. Ne eivät ole enää sellaisia muistin arkeologisia palasia, joiden kohdalle pysähtyy ja ne vaikuttavat. Nyt ne ovat kivoja esteettisiä palasia." (Helsingin Sanomat 21.10.1999). Samaten Cederström päätti olla käyttämättä haastatteluja, joita hän oli tehnyt vankileireillä olleiden emigranttien kanssa. Yhdessä Airi Leppäsen kanssa hän teki aiheesta radio-ohjelman <I>Muistin arkistot</i>, johon hän haastatteli myös Tatjana Tigosta.<br /><br /><I>Trans-Siberia</i> sai ensi-iltansa elokuvateatteri Andorrassa 3.9.1999, ja televisiossa se nähtiin kahteen kertaan vielä samana syksynä. Elokuva palkittiin valtion laatutuella ja se kiersi lukuisilla festivaaleilla keräten kunniamaininnat Tampereelta ja Krakovasta - Münchenin festivaaleilta se jäi pois kopion katoamisen vuoksi. Kanerva Cederströmin seuraava dokumenttielokuva <I>Lost and Found</i> valmistui 2003, ja samana vuonna hänet nimitettiin dokumenttielokuvan professoriksi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolle.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i> Venäjä: <br />Moskova: esikaupunkialue (<I>junamatka alkaa</i>)<br /><br />Sverdlovsk: rautatieasema (<I>aamuvarhainen rautatieasema</i>)<br /><br />Taišet: rautatieasema (<I>asemalaituri</i>)<br /><br />Vladivostok: satama (<I>rantalaiturit</i>)<br /><br />Ranska: <br />Pariisi: La Bibliothèque nationale de France (BnF) - site François-Mitterrand Quai François-Mauriac (<I>Tatjana Tigonen Ranskan kansalliskirjaston sisäpihalla</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i> Venäjä: <br />Pietari: Venäjän etnografisen museon Siperia-sali Inzenernaja 1/4 (<I>Siperia-näyttely</i>), Tatjana Tigosen asunto (<I>Tatjana vieraineen pöydän ääressä, Tatjana kirjoittaa koneella</i>)<br /><br />junan hyttivaunu ja ravintolavaunu (<I>junan sisäkuvat</i>)<br /><br />Ranska: <br />Pariisi: L'Inathèque de France Ranskan kansalliskirjaston (BnF) site François-Mitterrandissa Quai François-Mauriacilla (<I>Sinjavski-dokumentin katselu, rullaportaat</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i> Juna vei kuvausryhmän Pietarista halki Siperian Vladivostokiin ja matkalla kuvattiin maisemia ja rautatieasemia mm. Belešinossa, Jekaterinburgissa, Jaroslavlissa, Permissä, Barabinskissa, Novosibirskissä, Krasnojarskissa, Birobidzanissa, Vjazemskissa ja Ulan-Uldessa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i>
main_date	1999-01-01T00:00:00Z
publication_daterange	[1999-01-01 TO 1999-12-31]
search_daterange_mv	[1999-01-01 TO 1999-12-31]
author_facet	Kanerva Cederström Jyrki Arnikari Pekko Pesonen Ulla Simonen Tomi Jarva Hellevi Seiro Kinotar Oy Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot
id	kavi.elonet_elokuva_904467
is_hierarchy_id	kavi.elonet_elokuva_904467
is_hierarchy_title	Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä
first_indexed	2017-04-11T11:55:18Z
last_indexed	2023-12-01T08:55:21Z
fullrecord	<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">904467</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Trans-Siberia</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Trans-Siberia</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Trans-Siberia - Notes from Prison Camps</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Trans-Siberia - Muistiinpanoja leireiltä</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="videolevitysnimi">unspecified</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Siperia</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Trans-Siberia</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="Orionin esityksessä käytetty nimi">unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lopputeksti">1999</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Kanerva Cederström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107766</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Lasse Saarinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>128150</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Kanerva Cederström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107766</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Jyrki Arnikari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131171</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Kanerva Cederström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107766</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänisuunnittelu" finna-activity-code="sds">sds</Activity><AgentName>Pekko Pesonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>744018</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kenttä-äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kenttä-äänitys" elokuva-elotekija-tehtava="kenttä-äänitys">A99</Activity><AgentName>Pekko Pesonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>744018</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kenttä-äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kenttä-äänitys" elokuva-elotekija-tehtava="kenttä-äänitys">A99</Activity><AgentName>Jussi Väntänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>712855</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvauspäällikkö" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kuvauspäällikkö" elokuva-elotekija-tehtava="kuvauspäällikkö">A99</Activity><AgentName>Rostislav Aalto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>161686</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kamera-assistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kamera-assistentti" elokuva-elotekija-tehtava="kamera-assistentti">A99</Activity><AgentName>Olli Korpiala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265555</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="järjestäjä Venäjällä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="järjestäjä Venäjällä" elokuva-elotekija-tehtava="järjestäjä Venäjällä">A99</Activity><AgentName>Maria Mass</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>919017</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="järjestäjä Venäjällä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="järjestäjä Venäjällä" elokuva-elotekija-tehtava="järjestäjä Venäjällä">A99</Activity><AgentName>Nataša Vassileva</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>919018</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="järjestäjä Venäjällä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="järjestäjä Venäjällä" elokuva-elotekija-tehtava="järjestäjä Venäjällä">A99</Activity><AgentName>Jaša Gordin</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>919019</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="järjestäjä Venäjällä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="järjestäjä Venäjällä" elokuva-elotekija-tehtava="järjestäjä Venäjällä">A99</Activity><AgentName>Anatoli Petrov</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>919020</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="miksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksaus" elokuva-elotekija-tehtava="miksaus">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="SES-Sound">Tom Forsström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100541</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="negaleikkaaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="negaleikkaaja" elokuva-elotekija-tehtava="negaleikkaaja">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Finn-Lab Oy">Tuija Kotamäki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>264010</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="värimäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="värimäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="värimäärittely">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Finn-Lab Oy">Timo Nousiainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>116498</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafikko" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafikko" elokuva-elotekija-tehtava="graafikko">A99</Activity><AgentName>Milja Ahola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100220</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantosihteeri" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantosihteeri" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantosihteeri">A99</Activity><AgentName>Pirjo Koskelo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>161243</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantopäällikkö" finna-activity-code="pmn">pmn</Activity><AgentName>Ulla Simonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>166265</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="lukija" elokuva-elonayttelija-selitys="Andrei Sinjavskin tekstit">Tomi Jarva</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>164374</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="lukija" elokuva-elonayttelija-selitys="Amalia Suden tekstit">Hellevi Seiro</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>236912</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="kertoja-ohjaaja">Kanerva Cederström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107766</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Kinotar Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>498771</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Petri Jokiranta" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="380 000 mk">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Raili Salmi" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="314 000 mk">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Eila Werning" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710074</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1999" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Kinotar Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>498771</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>Finn-Lab Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1006153</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="valokuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valokuvat" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="valokuvat">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Kanerva Cederström">Kanerva Cederström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107766</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="juliste" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="juliste" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="juliste">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Timo Mänttäri">Timo Mänttäri</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>159614</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatonesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatonesiintyja-nimi="Tatjana Tigonen" elokuva-elokreditoimatonesiintyja-maare="Amalia Suden sisarentytär">Tatjana Tigonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1263186</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="muutesiintyjat"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-muutesiintyjät">E99</Activity><AgentName>Arkistoaineisto / esiintyjät: Andrei Sinjavski (kirjailija)</AgentName></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="07.11.1999" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1" elokuva-elotelevisioesitys-katsojamaara="191 000">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="09.11.1999" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1" elokuva-elotelevisioesitys-katsojamaara="63 000">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="09.08.2003" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1" elokuva-elotelevisioesitys-katsojamaara="124 000">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-kopiolkm="1" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="A-28051" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="1585 m" elokuva-tarkastus-kesto="58 min" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-osalkm="3" elokuva-tarkastus-kuvakoko="laaja 1:1,85" elokuva-tarkastus-muuttiedot="Tarkastaja: Matti Paloheimo" elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Kinotar Oy">CEN</ProductionEventType><DateText>17.08.1999</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="International Documentary Film Festival Amsterdam">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Amsterdam, Alankomaat</RegionName></Region><DateText>1999</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Nordisk Panorama">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Bergen, Norja</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Festival International de Films de Femmes">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Créteil, Ranska</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Kortfilmfestivalen">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Grimstad, Norja</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Göteborg Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Göteborg, Ruotsi</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Krakova, Puola</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Kööpenhamina, Tanska</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Maarianhamina, Suomi</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Olival Basto, Portugali</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Serpa, Portugali</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Sodankylän elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Sodankylä, Suomi</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Uppsala, Ruotsi</RegionName></Region><DateText>2000</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Hot Springs Documentary Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Hot Springs (AR), Yhdysvallat</RegionName></Region><DateText>2001</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Praha, Tšekki</RegionName></Region><DateText>2001</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>03.09.1999</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Andorra 2</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Susanna Helke, Riikka Tanner, Appe Vanajas, Airi Leppänen, Vitali Manski, Reijo Nikkilä, Markus Leikola, Marja Pohjola/Kansallisarkisto, architecte Dominique Perrault/Bibliothèque Nationale de France, Riikka Kettunen/Suomen Matkatoimisto, Sanna Kultanen, Eetu Moustgaard, Irma Spelman</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="1">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="100 (Kanerva Cederströmin arvio)">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>henkilöhistoria</Term><Term>Sinjavski, Andrei (1925-1997)</Term><Term>henkilöhistoria</Term><Term>Susi, Amalia (1898-1972)</Term><Term>junat</Term><Term>kirjeet</Term><Term>maisema</Term><Term>Siperia</Term><Term>päiväkirjat</Term><Term>rautatiet</Term><Term>vankileirit</Term></SubjectTerms><Award>Elokuvatuotannon laatutuki 2000: 100 000 mk.</Award><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Elokuvassa matkustetaan läpi Siperian junalla nro 2 Pietarista Vladivostokiin. Kuvausryhmän matka kesti 8 päivää, elokuvassa aika, jonka lävitse kuljetaan, on vuosikymmeniä. Teksti perustuu kahden vangin kirjeisiin ja muistiinpanoihin vankileiriltä.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Ohjaaja-kertoja sanoo kahden ihmisen johdattaneen hänet matkalle Venäjän halki Siperiaan. Toinen heistä oli moskovalainen Andrei Sinjavski, joka joutui seitsemäksi vuodeksi vankileirille Siperiaan 1965. Sieltä hän kirjoitti elokuvan siteeraamia runollisia kirjeitä kahdesti kuukaudessa vaimolleen. Toinen oppaista oli Amalia Susi, inkeriläinen matematiikan opettaja, joka vietti Siperian vankileireillä 10 vuotta vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti suomeksi tarkkoja muistiinpanoja leirin arkipäivästä erilaisille kangaspaloille, lakanoille ja vaatteille. Ohjaaja tapasi Amalia Suden sisarentyttären Pietarissa: Tatjana Tigonen kerää muistitietoa Stalinin uhreista. Osaamatta suomea hän kirjoitti puhtaaksi tätinsä muistiinpanot, joista lukija esittää otteita. <br /><br />Junamatka Siperiaan alkaa kuvilla Moskovan esikaupunkialueelta. Sinjavski-sitaatti vertaa leirielämää kaukojunaan: ihmiset eivät halua ryhtyä hyödyllisiin töihin, koska heidän olemassaolonsa perusta on molemmissa hidas eteneminen päämäärään. Sinjavski muistuttaa, kuinka elämisen tulisi olla ajasta ja paikasta riippumatta tässä ja nyt, ei jonkin suorituksen jälkeen tulevaisuudessa.<br /><br />Kamera tallentaa näkymiä ravintolavaunusta, hyteistä ja matkustajista. Varhain aamulla juna viivähtää Sverdlovskin asemalla. "Meitä ajetaan leiriltä leirille", lukija siteeraa Amalia Suden muistiinpanoja karmivasta arjesta kylmän ja väsymyksen keskellä. Sinjavski-sitaatti pohtii ajantajun katoamista, muistiinpanot tehdään sisäisten liikahdusten mukaan, mikä tuottaa myös hauskoja hetkiä. "Olemme kaivoja, syviä lampia täynnä merkitystä. Leiri tekee ihmisestä säilykkeen. [- -] Ihmisen viimeinen edustusasunto on kasvot."<br /><br />Junan tullessa Taišetin asemalle kerrotaan Amalia Suden raskaasta matkasta uudelle leirille Marinskiin; yllättäen oli mahdollista lähettää kirje Ville-veljelle. "Ei tästä ajasta sovi livahtaa läpi, se pitää elää askel askeleelta, hitaasti ja raskaasti", Sinjavski kirjoittaa miettiessään, voisiko oloa lievittää ja lyhentää tuomiotaan, jos tyytyisi vain nukkumaan ja unohtamaan sen pois. "Eikö olekin outoa, että ihminen on täysin onnellinen unohtaessaan itsensä, kun hän ei enää kuulu itselleen. [- -] Onnellisimpina hetkinämme emme muista itseämme lainkaan. Häivymme omista silmistämme."<br /><br />Junakuvien ohessa Amalia Suden muistiinpanot kertovat, kuinka toiset vangit repivät palasiksi ruokaa salaa santsanneen. "Elämä on tärkeämpää kuin kuvittelimme", Sinjavski pohtii. "Maisema alkaa silmissäni vähitellen muistuttaa kulissia. [- -] Ja miten kauniiksi tämä sama maisema voi muuttua jos vain haluamme." <br /><br />Matkan jatkuessa Sinjavskin teksti pohdiskelee, kuinka erilaisilta radiosta soivat Siperiaa romantisoivat iskelmät kuulostavat leirin asukin näkökulmasta. Suden matka leiriltä leirille jatkui ja hän joutui kansallisuutensa vuoksi kovennetun kurin leirille väkivaltaisuudellaan kehuvien bandiittien seuraan. Sinjavski kirjoittaa leirin antaneen hänelle maksimaalisen vapauden tunteen, mitä hän tietää myöhemmin kaipaavansa. Ohjaaja kertoo kuinka Amalia Suden tarkoin piilotetut kankaat löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Ratsiassa Sinjavskilta takavarikoitiin vihko, mutta hän sai toisilta vangeilta korvikkeeksi paksua oranssinväristä käärepaperia. Sille sai kirjoittaa leveästi, antaa kynän lentää. Vladivostokin merimaisemien avautuessa junan ikkunasta, lukija kertoo Sinjavskin pitäneen juuri ennen vapautumistaan leirin hitaasta rytmistä: "Olemassaolo avaa siniset silmänsä yhä enemmän ja enemmän. Olkoon sieluni tyyni ja puhdas." Vapautumisensa jälkeen Sinjavski tunsi olevansa elämän kemuihin unohtunut vainaja. "Ihmisten mielestä vainajien seurassa on tylsää."<br /><br />Ranskan kansalliskirjastossa näytetään dokumenttiohjelmaa, jossa vuonna 1973 Pariisiin muuttanut ja Sorbonnen yliopistossa kirjallisuutta opettanut Sinjavski kertoo Dostojevski-vaikutteistaan.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="alkuperaisaihe"><ProductionEventType elokuva-alkuperaisaihe="Elokuvan sai inspiraationsa teoksista: Amalia Susi: "Karttuunipäiväkirjat". Kansallisarkisto. (julkaisematon päiväkirja) Abram Tertz (Andrei Sinjavski): Golos iz hora, Pariisi 1973 / Kuorosta kohoaa ääni. Suom. Maritta Pesonen, 1979. (romaani)">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki>Elokuvan musiikki kuullaan Pekko Pesosen uudelleen miksaamina ja muokkaamina, usein kollaasimaisina koosteina. <br /><br />1. <I>Karangailyg kara hovaa (Dyngyldai)</i><br />Säv. trad., sov. Albert Kuvezin - Alexei Saaia<br />1) Yat-Kha (off, alkutekstit), 0' 50".<br />2) Yat-Kha (off), yht. 1' 25".<br />Levytys:<br />Yat-Kha; kokoelmalla <I>Yenisei-Punk</i>; Global Music Centre GMCD 9504, 1995.<br /><br />2. <I>Joululaulu</i><br />Säv. ja sov. CNCD<br />CNCD (off), 1' 35".<br />Levytys:<br />CNCD; kokoelmalla <I>Harmaa vyöhyke</i>; CNCD:n omakustanne, 2000.<br /><br />3. <I>Greg</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), yht. 3' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Garden of Death - The Field of Six Destinies</i>; Dharmakustannus ORFB 121, 1999.<br /><br />4. <I>El Greco</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), yht. 2' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Garden of Death - The Field of Six Destinies</i>; Dharmakustannus ORFB 121, 1999.<br /><br />5. <I>Vesitorni / Kaupunginsairaala</i><br />Säv. ja sov. Circle<br />Circle (off), yht. 3' 40".<br />Levytys:<br />Circle; kokoelmalla <I>Pori</i>; Metamorphos META-011 CD, 1998.<br /><br />6. <I>Seisomakatsomo</i><br />Säv. ja sov. Circle<br />Circle (off), yht. 3' 40".<br />Levytys:<br />Circle; kokoelmalla <I>Pori</i>; Metamorphos META-011 CD, 1998.<br /><br />7. <I>Of Five Colours</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Inner Galaxies</i>; Dharmakustannus ORFB 103, 1996. <br /><br />8. <I>Amitabha</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 50".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Amitayus</i>; Dharmakustannus ORFB 120, 1999.<br /><br />9. <I>Mirror on Forehead</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 55".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Tishya</i>; Dharmakustannus ORFB 113, 1998.<br /><br />10. <I>Kirkas tie</i><br />Säv. ja sov. CNCD<br />CNCD (off), 1' 35".<br />Levytys:<br />CNCD; kokoelmalla <I>Harmaa vyöhyke</i>; CNCD:n omakustanne, 2000.<br /><br />11. <I>Silent Darkness</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 1' 05".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Inner Galaxies</i>; Dharmakustannus ORFB 103, 1996. <br /><br />12. <I>Kartano</i><br />Säv. ja sov. Circle<br />Circle (off), yht. 2' 15".<br />Levytys:<br />Circle; kokoelmalla <I>Pori</i>; Metamorphos META-011 CD, 1998.<br /><br />13. <I>Lay with the Sun and the Moon</i><br />Säv. ja sov. Pekka Airaksinen<br />Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 25".<br />Levytys:<br />Pekka Airaksinen; kokoelmalla <I>Karmapa</i>; Dharmakustannus ORFB 117, 1998.<br /><br />14. <I>Suurmäki</i><br />Säv. ja sov. CNCD<br />CNCD (off, lopputekstit), 2' 05".<br />Levytys:<br />CNCD; kokoelmalla <I>Harmaa vyöhyke</i>; CNCD:n omakustanne, 2000.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="henkilödokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="yhteiskunnallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>"Kanerva Cederströmin käsikirjoittama, ohjaama ja leikkaama tunnin mittainen dokumenttielokuva <I>Trans-Siberia</i> kertoo junamatkan kuvauksen kautta gulagin, vankileirien historiaa", Pertti Lumirae (Demari 3.9.1999) avasi. "[- -] <I>Trans-Siberia</i> on myös henkilökohtainen elokuvallinen puhdistusmisriitti, joka on tekijän osalta välttämätön karistamaan viimeisetkin aikaisemmat oman poliittisen virhetulkinnan harhat. Tämä tekee <I>Trans-Siberia</i> -filmistä niin syvästi henkilökohtaisen ja samalla moni-ilmeisen: yksityinen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa lukemattomin säikein."<br /><br />Helena Yläsen (Helsingin Sanomat Nyt 3.9.1999) mielestä juna "vie yhtä paljon maiseman ja nykyisyyden kuin menneitten sielujen halki. <I>Trans-Siberia</i> on upea esseistinen dokumentti. Junan jyskytys läpi synkeän historian on Jyrki Arnikarin kuvaamana hypnoottinen, traaginen ja kohottava kokemus."<br /><br />Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 3.9.1999) nosti hänkin esiin kuvauksen: "Näennäisen yhteenkuulumattomista aineksista Cederström on Jyrki Arnikarin kuvauksen avulla loihtinut hypnoottisen elokuvan, joka on kuin audiovisuaalista meditaatiota."<br /><br />Trygve Söderling (Ny Tid 8.10.1999) nosti esiin elokuvan painotuksen: "Betoning i <I>Trans-Siberia</i> ligger på 'trans': en suddig, melankolisk inre resa med massor av slow motion. Och det fungerar. Det får texten att stiga fram desto starkare - på samma sätt som lägrens nertoning av klädkoden lyfter från ansiktenas poesi, åtminstone i Sinjavskijs upplevelse. [- -] Här bör man säkert räkna in i ekvationen att texten skrevs i medvetande om att den kunde läsas, censureras, kanske betstraffas av myndigheterna. Det måste bidra till att Sinjavskij inte 'erkänner' jävligheterna. Ändå är det nog också frågan om en läggning, en äkta rysk intellektuells stoicism."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Kanerva Cederströmin <I>Trans-Siberia</i> on käsikirjoituksen saatesanojen määrittelyn mukaan "henkilökohtainen matkaelokuva kauan piinanneen mielikuvan, Siperian, läpi". "Minulla on ollut olemassa kolme Siperiaa", Cederström jatkoi elokuvansa brosyyrissä. "Äitini isä oli meteorologi, joka kulki vuosisadan lopulla Siperian joilla. Olen kuullut lapsesta lähtien kertomuksia Siperiasta. Äitini haaveili koko elämänsä matkustavansa samoille paikoille, mutta äidin eläessä ne olivat kiellettyä aluetta. Nuorena minä uskoin neuvostopropagandan Siperiaan, luonnonrikkauksien ja työn sankaruuden luvattuun maahan. Vähitellen tietoisuuteeni alkoi muodostua kuva Vankileirien saaristosta, käsittämättömien ihmisuhrien ja kärsimysten maailmasta. Aloin odottaa keskustelua ja arviota tuosta historian mustasta aukosta, mutta eurooppalainen sivistyneistö ei jaksanut tai kyennyt siihen. Kaksi ihmistä johdatti minut matkalle Siperian muistiin: moskovalainen kirjailija Andrei Sinjavski ja suomalais-inkeriläinen matematiikan opettaja Amalia Susi. Molemmat viettivät vuosikausia Stalinin vankileireillä Siperiassa. Heidän kirjoituksensa veivät minut olemassaolon perimmäisten kysymysten äärelle." <I>Trans-Siberia</i> on omistettu ohjaajan äidin Eva Cederströmin ja nuoren ystävän Miska Aaltosen muistolle - jälkimmäisen oli määrä toimia elokuvan äänisuunnittelijana.<br /><br />Amalia Susi (1898-1972) tuomittiin kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön 1942. Sinjavskin (1925-1997) seitsenvuotinen vankeus alkoi 1965. Susi kirjoitti kokemuksensa kosmoskynällä erilaisille kankaille ja kankaanpalasille - esiliinoille, lakanoille, leningeille - jotka salakuljetettiin leireiltä ja jotka löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hän jatkoi merkintöjään myös vankileirituomion kärsittyään. Amalia Suden (o.s. Tiihonen) sisarentytär Tatjana Tigonen (Tiihonen), joka ei osannut suomea, jäljensi tekstit ja lahjoitti nämä "karttuunipäiväkirjat" Kansallisarkistoon 1992. Sinjavski sai kirjoittaa vaimolleen kaksi kertaa kuukaudessa, ja näiden kirjeiden pohjalta syntyi romaani <i>Golos iz hora</i> / <I>Kuorosta kohoaa ääni</i> (nimellä Abram Tertz; suom. 1979), joka ilmestyi 1973 Pariisissa, missä Sinjavski toimi 1990-luvulle saakka kirjallisuuden opettajana Sorbonnen yliopistossa.<br /><br /><I>Trans-Siberia</i> kuvattiin kahdessa jaksossa: toukokuussa 1998 otettiin Pariisi-kuvat ja saman vuoden syyskuussa, ruplan romahduksen aikaan, kuvattiin Venäjä-jaksot. Elokuva rakentuu suurimmaksi osaksi kahdeksan päivän junamatkalle Pietarista Vladivostokiin, läpi läntisen Venäjän ja Uralin takaisen Siperian. Kuvaukset tapahtuivat valtaosin tämän matkan kuluessa: junassa, junan ikkunoiden läpi ja asemilla. Junamatka toimii taustana, jota vasten kahden leirivangin muistot heijastuvat. Mottona Cederström käyttää Sinjavskin sanoja: "Psykologiselta kannalta muistuttaa leirielämä istumista kaukojunassa. Junan kulkua vastaa ajan kuluminen, joka pelkällä liikkeellään luo sen illuusion, että tyhjässä oleilemisessa on jotakin mieltä ja täytettä."<br /><br />Lopullisesti elokuvan muoto syntyi vasta leikkauspöydän ääressä, ja niin ikään äänimaailma rakennettiin lähes kokonaan uudelleen sataprosenttisen äänen käytön sijasta. Aluksi Cederström suunnitteli käyttävänsä myös dokumenttimateriaalia leireiltä, mutta luopui ajatuksesta, koska "se alkoi tuntua historian kuvittamiselta, osoittelevalta ja turhalta. Lisäksi arkistofilmille on tapahtunut kauhea inflaatio. Ne eivät ole enää sellaisia muistin arkeologisia palasia, joiden kohdalle pysähtyy ja ne vaikuttavat. Nyt ne ovat kivoja esteettisiä palasia." (Helsingin Sanomat 21.10.1999). Samaten Cederström päätti olla käyttämättä haastatteluja, joita hän oli tehnyt vankileireillä olleiden emigranttien kanssa. Yhdessä Airi Leppäsen kanssa hän teki aiheesta radio-ohjelman <I>Muistin arkistot</i>, johon hän haastatteli myös Tatjana Tigosta.<br /><br /><I>Trans-Siberia</i> sai ensi-iltansa elokuvateatteri Andorrassa 3.9.1999, ja televisiossa se nähtiin kahteen kertaan vielä samana syksynä. Elokuva palkittiin valtion laatutuella ja se kiersi lukuisilla festivaaleilla keräten kunniamaininnat Tampereelta ja Krakovasta - Münchenin festivaaleilta se jäi pois kopion katoamisen vuoksi. Kanerva Cederströmin seuraava dokumenttielokuva <I>Lost and Found</i> valmistui 2003, ja samana vuonna hänet nimitettiin dokumenttielokuvan professoriksi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolle.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="1999/17">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="17.5. (Pariisi), 14. - 24.9.1998<p><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Venäjä: <br />Moskova: esikaupunkialue (<I>junamatka alkaa</i>)<br /><br />Sverdlovsk: rautatieasema (<I>aamuvarhainen rautatieasema</i>)<br /><br />Taišet: rautatieasema (<I>asemalaituri</i>)<br /><br />Vladivostok: satama (<I>rantalaiturit</i>)<br /><br />Ranska: <br />Pariisi: La Bibliothèque nationale de France (BnF) - site François-Mitterrand Quai François-Mauriac (<I>Tatjana Tigonen Ranskan kansalliskirjaston sisäpihalla</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Venäjä: <br />Pietari: Venäjän etnografisen museon Siperia-sali Inzenernaja 1/4 (<I>Siperia-näyttely</i>), Tatjana Tigosen asunto (<I>Tatjana vieraineen pöydän ääressä, Tatjana kirjoittaa koneella</i>)<br /><br />junan hyttivaunu ja ravintolavaunu (<I>junan sisäkuvat</i>)<br /><br />Ranska: <br />Pariisi: L'Inathèque de France Ranskan kansalliskirjaston (BnF) site François-Mitterrandissa Quai François-Mauriacilla (<I>Sinjavski-dokumentin katselu, rullaportaat</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvauspaikkahuomautus"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kuvauspaikkahuomautus>Juna vei kuvausryhmän Pietarista halki Siperian Vladivostokiin ja matkalla kuvattiin maisemia ja rautatieasemia mm. Belešinossa, Jekaterinburgissa, Jaroslavlissa, Permissä, Barabinskissa, Novosibirskissä, Krasnojarskissa, Birobidzanissa, Vjazemskissa ja Ulan-Uldessa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i></elokuva_kuvauspaikkahuomautus></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Tietokoneen monitorista nähdään katkelma ranskalaista dokumenttiohjelmaa <i>Le salon littéraire de l'Europe: le débat</i> (1991) Andrei Sinjavskista.<br /><br />Amalia Suden muistiinpanomerkinnät on kuvattu Kansallisarkistossa Helsingissä. <br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-alkupaanijarjestelma="Dolby SR" elokuva-kuvasuhde="1,85:1" elokuva-alkupkesto="58 min" elokuva-laji1fin="lyhyt" elokuva-tuotantokustannukset="1 053 635 mk" elokuva-muut_tekniset_tiedot="Äänitysstudio: Suomen elokuvasäätiö / SES-Sound (Lähde: SKF 12)">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">904467</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">219563</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>219563_J1110063E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvateksti="Suunnittelija: Timo Mänttäri" kuva-kuvakoko="542385">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>219563_J1110063E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>904467</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>904467</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/904467" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/219563_J1110063E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">219563</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
publishDate	1999
building	0/KAVI/ 1/KAVI/skf/
institution	KAVI
sector_str_mv	0/arc/
topic_facet	Sinjavski, Andrei (1925-1997) Siperia Susi, Amalia (1898-1972) henkilöhistoria junat kirjeet maisema päiväkirjat rautatiet vankileirit
genre_facet	dokumentti henkilödokumentti historiallinen dokumentti yhteiskunnallinen dokumentti
source_str_mv	kavi
work_keys_str_mv	AT cederströmkanerva transsiberiamerkintöjävankileireiltä
geographic_facet	Suomi
author2_id_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100220 kavi.elonet_henkilo_100541 kavi.elonet_henkilo_107766 kavi.elonet_henkilo_116498 kavi.elonet_henkilo_1263186 kavi.elonet_henkilo_128150 kavi.elonet_henkilo_131171 kavi.elonet_henkilo_159614 kavi.elonet_henkilo_161243 kavi.elonet_henkilo_161686 kavi.elonet_henkilo_164374 kavi.elonet_henkilo_166265 kavi.elonet_henkilo_236912 kavi.elonet_henkilo_264010 kavi.elonet_henkilo_265555 kavi.elonet_henkilo_712855 kavi.elonet_henkilo_744018 kavi.elonet_henkilo_919017 kavi.elonet_henkilo_919018 kavi.elonet_henkilo_919019 kavi.elonet_henkilo_919020 kavi.elonet_yhtio_1006153 kavi.elonet_yhtio_498771 kavi.elonet_yhtio_710032 kavi.elonet_yhtio_710034 kavi.elonet_yhtio_710074
author2_id_role_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100220###graafikko kavi.elonet_henkilo_100541###miksaus kavi.elonet_henkilo_107766###aus kavi.elonet_henkilo_107766###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_107766###drt kavi.elonet_henkilo_107766###flm kavi.elonet_henkilo_107766###valokuvat kavi.elonet_henkilo_116498###värimäärittely kavi.elonet_henkilo_1263186###kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_128150###fmp kavi.elonet_henkilo_131171###cng kavi.elonet_henkilo_159614###juliste kavi.elonet_henkilo_161243###tuotantosihteeri kavi.elonet_henkilo_161686###kuvauspäällikkö kavi.elonet_henkilo_164374###act kavi.elonet_henkilo_166265###pmn kavi.elonet_henkilo_236912###act kavi.elonet_henkilo_264010###negaleikkaaja kavi.elonet_henkilo_265555###kamera-assistentti kavi.elonet_henkilo_712855###kenttä-äänitys kavi.elonet_henkilo_744018###kenttä-äänitys kavi.elonet_henkilo_744018###sds kavi.elonet_henkilo_919017###järjestäjä Venäjällä kavi.elonet_henkilo_919018###järjestäjä Venäjällä kavi.elonet_henkilo_919019###järjestäjä Venäjällä kavi.elonet_henkilo_919020###järjestäjä Venäjällä kavi.elonet_yhtio_1006153###laboratorio kavi.elonet_yhtio_498771###fds kavi.elonet_yhtio_498771###fmp kavi.elonet_yhtio_710032###fnd kavi.elonet_yhtio_710034###fnd kavi.elonet_yhtio_710074###fnd
main_date_str	1999
title_sort	trans siberia merkintöjä vankileireiltä
format_ext_str_mv	0/Image/ 0/Video/ 1/Image/Image/ 1/Video/Short/
datasource_str_mv	kavi
_version_	1797240808965931008

Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä

Trans-Siberia (rinnakkaisnimi)

Trans-Siberia (ruotsinkielinen nimi)

Trans-Siberia - Notes from Prison Camps (englanninkielinen nimi)

Trans-Siberia - Muistiinpanoja leireiltä (videolevitysnimi)

Siperia (työnimi)

Trans-Siberia (Orionin esityksessä käytetty nimi)

Lyhytelokuva dokumentti, Suomi

Kanerva Cederström , Ohjaaja

1999

Elokuvassa matkustetaan läpi Siperian junalla nro 2 Pietarista Vladivostokiin. Kuvausryhmän matka kesti 8 päivää, elokuvassa aika, jonka lävitse kuljetaan, on vuosikymmeniä. Teksti perustuu kahden vangin kirjeisiin ja muistiinpanoihin vankileiriltä.

Tallennettuna:

Genre

henkilödokumentti

historiallinen dokumentti

yhteiskunnallinen dokumentti

dokumentti

Ikäraja

Näyttelijät

Tomi Jarva , lukija (Andrei Sinjavskin tekstit)

Hellevi Seiro , lukija (Amalia Suden tekstit)

Esiintyjät

Kanerva Cederström , kertoja-ohjaaja

Kreditoimattomat esiintyjät

Tatjana Tigonen , Amalia Suden sisarentytär

Muut esiintyjät

Arkistoaineisto / esiintyjät: Andrei Sinjavski (kirjailija)

Tekijät

Kanerva Cederström , Ohjaaja

Lasse Saarinen , tuottaja

Kanerva Cederström , käsikirjoitus

Jyrki Arnikari , kuvaus

Kanerva Cederström , leikkaus

Pekko Pesonen , äänisuunnittelu

Pekko Pesonen , kenttä-äänitys

Jussi Väntänen , kenttä-äänitys

Rostislav Aalto , kuvauspäällikkö

Olli Korpiala , kamera-assistentti

Maria Mass , järjestäjä Venäjällä

Nataša Vassileva , järjestäjä Venäjällä

Jaša Gordin , järjestäjä Venäjällä

Anatoli Petrov , järjestäjä Venäjällä

Tom Forsström , miksaus (SES-Sound)

Tuija Kotamäki , negaleikkaaja (Finn-Lab Oy)

Timo Nousiainen , värimäärittely (Finn-Lab Oy)

Milja Ahola , graafikko

Pirjo Koskelo , tuotantosihteeri

Ulla Simonen , tuotantopäällikkö

Kinotar Oy , levittäjä

Kreditoimattomat

Kanerva Cederström , valokuvat

Timo Mänttäri , juliste

Tuotantotiedot

Tuotanto
Kinotar Oy , Tuottaja Kinotar Oy Lisätiedot Sulje
Tuotantokustannukset
1 053 635 mk
Rahoitus
Suomen elokuvasäätiö SES , tuotantotuki, 380 000 mk Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus , tuotantotuki, 314 000 mk AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Lisätiedot Sulje Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot , yhteistyö Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot Lisätiedot Sulje
Julkaistu
1999

Esitystiedot

Levittäjä
Kinotar Oy teatterilevitys (1999) Kinotar Oy Lisätiedot Sulje
Ensi-ilta
03.09.1999
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Andorra 2
Filmikopioiden määrä
1
Katsojaluku
100 (Kanerva Cederströmin arvio)
Televisioesitykset
07.11.1999 YLE TV1 Katsojia: 191 000 09.11.1999 YLE TV1 Katsojia: 63 000 09.08.2003 YLE TV1 Katsojia: 124 000
Palkinnot
Elokuvatuotannon laatutuki 2000: 100 000 mk.
Festivaaliosallistumiset
International Documentary Film Festival Amsterdam Amsterdam, Alankomaat 1999 Nordisk Panorama Bergen, Norja 2000 Festival International de Films de Femmes Créteil, Ranska 2000 Kortfilmfestivalen Grimstad, Norja 2000 Göteborg Film Festival Göteborg, Ruotsi 2000 Sodankylän elokuvajuhlat Sodankylä, Suomi 2000 Tampereen elokuvajuhlat Tampere, Suomi 2000 Hot Springs Documentary Film Festival Hot Springs (AR), Yhdysvallat 2001

Kuvauspaikat

Ulkokuvat
Venäjä: Moskova: esikaupunkialue (junamatka alkaa) Sverdlovsk: rautatieasema (aamuvarhainen rautatieasema) Taišet: rautatieasema (asemalaituri) Vladivostok: satama (rantalaiturit) Ranska: Pariisi: La Bibliothèque nationale de France (BnF) - site François-Mitterrand Quai François-Mauriac (Tatjana Tigonen Ranskan kansalliskirjaston sisäpihalla) - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Sisäkuvat
Venäjä: Pietari: Venäjän etnografisen museon Siperia-sali Inzenernaja 1/4 (Siperia-näyttely), Tatjana Tigosen asunto (Tatjana vieraineen pöydän ääressä, Tatjana kirjoittaa koneella) junan hyttivaunu ja ravintolavaunu (junan sisäkuvat) Ranska: Pariisi: L'Inathèque de France Ranskan kansalliskirjaston (BnF) site François-Mitterrandissa Quai François-Mauriacilla (Sinjavski-dokumentin katselu, rullaportaat) - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Kuvauspaikkahuomautukset
Juna vei kuvausryhmän Pietarista halki Siperian Vladivostokiin ja matkalla kuvattiin maisemia ja rautatieasemia mm. Belešinossa, Jekaterinburgissa, Jaroslavlissa, Permissä, Barabinskissa, Novosibirskissä, Krasnojarskissa, Birobidzanissa, Vjazemskissa ja Ulan-Uldessa. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Kuvausaika

17.5. (Pariisi), 14. - 24.9.1998

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Sisältöseloste

Ohjaaja-kertoja sanoo kahden ihmisen johdattaneen hänet matkalle Venäjän halki Siperiaan. Toinen heistä oli moskovalainen Andrei Sinjavski, joka joutui seitsemäksi vuodeksi vankileirille Siperiaan 1965. Sieltä hän kirjoitti elokuvan siteeraamia runollisia kirjeitä kahdesti kuukaudessa vaimolleen. Toinen oppaista oli Amalia Susi, inkeriläinen matematiikan opettaja, joka vietti Siperian vankileireillä 10 vuotta vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti suomeksi tarkkoja muistiinpanoja leirin arkipäivästä erilaisille kangaspaloille, lakanoille ja vaatteille. Ohjaaja tapasi Amalia Suden sisarentyttären Pietarissa: Tatjana Tigonen kerää muistitietoa Stalinin uhreista. Osaamatta suomea hän kirjoitti puhtaaksi tätinsä muistiinpanot, joista lukija esittää otteita.

Junamatka Siperiaan alkaa kuvilla Moskovan esikaupunkialueelta. Sinjavski-sitaatti vertaa leirielämää kaukojunaan: ihmiset eivät halua ryhtyä hyödyllisiin töihin, koska heidän olemassaolonsa perusta on molemmissa hidas eteneminen päämäärään. Sinjavski muistuttaa, kuinka elämisen tulisi olla ajasta ja paikasta riippumatta tässä ja nyt, ei jonkin suorituksen jälkeen tulevaisuudessa.

Kamera tallentaa näkymiä ravintolavaunusta, hyteistä ja matkustajista. Varhain aamulla juna viivähtää Sverdlovskin asemalla. "Meitä ajetaan leiriltä leirille", lukija siteeraa Amalia Suden muistiinpanoja karmivasta arjesta kylmän ja väsymyksen keskellä. Sinjavski-sitaatti pohtii ajantajun katoamista, muistiinpanot tehdään sisäisten liikahdusten mukaan, mikä tuottaa myös hauskoja hetkiä. "Olemme kaivoja, syviä lampia täynnä merkitystä. Leiri tekee ihmisestä säilykkeen. [- -] Ihmisen viimeinen edustusasunto on kasvot."

Junan tullessa Taišetin asemalle kerrotaan Amalia Suden raskaasta matkasta uudelle leirille Marinskiin; yllättäen oli mahdollista lähettää kirje Ville-veljelle. "Ei tästä ajasta sovi livahtaa läpi, se pitää elää askel askeleelta, hitaasti ja raskaasti", Sinjavski kirjoittaa miettiessään, voisiko oloa lievittää ja lyhentää tuomiotaan, jos tyytyisi vain nukkumaan ja unohtamaan sen pois. "Eikö olekin outoa, että ihminen on täysin onnellinen unohtaessaan itsensä, kun hän ei enää kuulu itselleen. [- -] Onnellisimpina hetkinämme emme muista itseämme lainkaan. Häivymme omista silmistämme."

Junakuvien ohessa Amalia Suden muistiinpanot kertovat, kuinka toiset vangit repivät palasiksi ruokaa salaa santsanneen. "Elämä on tärkeämpää kuin kuvittelimme", Sinjavski pohtii. "Maisema alkaa silmissäni vähitellen muistuttaa kulissia. [- -] Ja miten kauniiksi tämä sama maisema voi muuttua jos vain haluamme."

Matkan jatkuessa Sinjavskin teksti pohdiskelee, kuinka erilaisilta radiosta soivat Siperiaa romantisoivat iskelmät kuulostavat leirin asukin näkökulmasta. Suden matka leiriltä leirille jatkui ja hän joutui kansallisuutensa vuoksi kovennetun kurin leirille väkivaltaisuudellaan kehuvien bandiittien seuraan. Sinjavski kirjoittaa leirin antaneen hänelle maksimaalisen vapauden tunteen, mitä hän tietää myöhemmin kaipaavansa. Ohjaaja kertoo kuinka Amalia Suden tarkoin piilotetut kankaat löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Ratsiassa Sinjavskilta takavarikoitiin vihko, mutta hän sai toisilta vangeilta korvikkeeksi paksua oranssinväristä käärepaperia. Sille sai kirjoittaa leveästi, antaa kynän lentää. Vladivostokin merimaisemien avautuessa junan ikkunasta, lukija kertoo Sinjavskin pitäneen juuri ennen vapautumistaan leirin hitaasta rytmistä: "Olemassaolo avaa siniset silmänsä yhä enemmän ja enemmän. Olkoon sieluni tyyni ja puhdas." Vapautumisensa jälkeen Sinjavski tunsi olevansa elämän kemuihin unohtunut vainaja. "Ihmisten mielestä vainajien seurassa on tylsää."

Ranskan kansalliskirjastossa näytetään dokumenttiohjelmaa, jossa vuonna 1973 Pariisiin muuttanut ja Sorbonnen yliopistossa kirjallisuutta opettanut Sinjavski kertoo Dostojevski-vaikutteistaan.

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Aiheet

henkilöhistoria

Sinjavski, Andrei (1925-1997)

henkilöhistoria

Susi, Amalia (1898-1972)

junat

kirjeet

maisema

Siperia

päiväkirjat

rautatiet

vankileirit

Lehdistöarviot

"Kanerva Cederströmin käsikirjoittama, ohjaama ja leikkaama tunnin mittainen dokumenttielokuva Trans-Siberia kertoo junamatkan kuvauksen kautta gulagin, vankileirien historiaa", Pertti Lumirae (Demari 3.9.1999) avasi. "[- -] Trans-Siberia on myös henkilökohtainen elokuvallinen puhdistusmisriitti, joka on tekijän osalta välttämätön karistamaan viimeisetkin aikaisemmat oman poliittisen virhetulkinnan harhat. Tämä tekee Trans-Siberia -filmistä niin syvästi henkilökohtaisen ja samalla moni-ilmeisen: yksityinen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa lukemattomin säikein."

Helena Yläsen (Helsingin Sanomat Nyt 3.9.1999) mielestä juna "vie yhtä paljon maiseman ja nykyisyyden kuin menneitten sielujen halki. Trans-Siberia on upea esseistinen dokumentti. Junan jyskytys läpi synkeän historian on Jyrki Arnikarin kuvaamana hypnoottinen, traaginen ja kohottava kokemus."

Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 3.9.1999) nosti hänkin esiin kuvauksen: "Näennäisen yhteenkuulumattomista aineksista Cederström on Jyrki Arnikarin kuvauksen avulla loihtinut hypnoottisen elokuvan, joka on kuin audiovisuaalista meditaatiota."

Trygve Söderling (Ny Tid 8.10.1999) nosti esiin elokuvan painotuksen: "Betoning i Trans-Siberia ligger på 'trans': en suddig, melankolisk inre resa med massor av slow motion. Och det fungerar. Det får texten att stiga fram desto starkare - på samma sätt som lägrens nertoning av klädkoden lyfter från ansiktenas poesi, åtminstone i Sinjavskijs upplevelse. [- -] Här bör man säkert räkna in i ekvationen att texten skrevs i medvetande om att den kunde läsas, censureras, kanske betstraffas av myndigheterna. Det måste bidra till att Sinjavskij inte 'erkänner' jävligheterna. Ändå är det nog också frågan om en läggning, en äkta rysk intellektuells stoicism."

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Taustaa

Kanerva Cederströmin Trans-Siberia on käsikirjoituksen saatesanojen määrittelyn mukaan "henkilökohtainen matkaelokuva kauan piinanneen mielikuvan, Siperian, läpi". "Minulla on ollut olemassa kolme Siperiaa", Cederström jatkoi elokuvansa brosyyrissä. "Äitini isä oli meteorologi, joka kulki vuosisadan lopulla Siperian joilla. Olen kuullut lapsesta lähtien kertomuksia Siperiasta. Äitini haaveili koko elämänsä matkustavansa samoille paikoille, mutta äidin eläessä ne olivat kiellettyä aluetta. Nuorena minä uskoin neuvostopropagandan Siperiaan, luonnonrikkauksien ja työn sankaruuden luvattuun maahan. Vähitellen tietoisuuteeni alkoi muodostua kuva Vankileirien saaristosta, käsittämättömien ihmisuhrien ja kärsimysten maailmasta. Aloin odottaa keskustelua ja arviota tuosta historian mustasta aukosta, mutta eurooppalainen sivistyneistö ei jaksanut tai kyennyt siihen. Kaksi ihmistä johdatti minut matkalle Siperian muistiin: moskovalainen kirjailija Andrei Sinjavski ja suomalais-inkeriläinen matematiikan opettaja Amalia Susi. Molemmat viettivät vuosikausia Stalinin vankileireillä Siperiassa. Heidän kirjoituksensa veivät minut olemassaolon perimmäisten kysymysten äärelle." Trans-Siberia on omistettu ohjaajan äidin Eva Cederströmin ja nuoren ystävän Miska Aaltosen muistolle - jälkimmäisen oli määrä toimia elokuvan äänisuunnittelijana.

Amalia Susi (1898-1972) tuomittiin kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön 1942. Sinjavskin (1925-1997) seitsenvuotinen vankeus alkoi 1965. Susi kirjoitti kokemuksensa kosmoskynällä erilaisille kankaille ja kankaanpalasille - esiliinoille, lakanoille, leningeille - jotka salakuljetettiin leireiltä ja jotka löytyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hän jatkoi merkintöjään myös vankileirituomion kärsittyään. Amalia Suden (o.s. Tiihonen) sisarentytär Tatjana Tigonen (Tiihonen), joka ei osannut suomea, jäljensi tekstit ja lahjoitti nämä "karttuunipäiväkirjat" Kansallisarkistoon 1992. Sinjavski sai kirjoittaa vaimolleen kaksi kertaa kuukaudessa, ja näiden kirjeiden pohjalta syntyi romaani Golos iz hora / Kuorosta kohoaa ääni (nimellä Abram Tertz; suom. 1979), joka ilmestyi 1973 Pariisissa, missä Sinjavski toimi 1990-luvulle saakka kirjallisuuden opettajana Sorbonnen yliopistossa.

Trans-Siberia kuvattiin kahdessa jaksossa: toukokuussa 1998 otettiin Pariisi-kuvat ja saman vuoden syyskuussa, ruplan romahduksen aikaan, kuvattiin Venäjä-jaksot. Elokuva rakentuu suurimmaksi osaksi kahdeksan päivän junamatkalle Pietarista Vladivostokiin, läpi läntisen Venäjän ja Uralin takaisen Siperian. Kuvaukset tapahtuivat valtaosin tämän matkan kuluessa: junassa, junan ikkunoiden läpi ja asemilla. Junamatka toimii taustana, jota vasten kahden leirivangin muistot heijastuvat. Mottona Cederström käyttää Sinjavskin sanoja: "Psykologiselta kannalta muistuttaa leirielämä istumista kaukojunassa. Junan kulkua vastaa ajan kuluminen, joka pelkällä liikkeellään luo sen illuusion, että tyhjässä oleilemisessa on jotakin mieltä ja täytettä."

Lopullisesti elokuvan muoto syntyi vasta leikkauspöydän ääressä, ja niin ikään äänimaailma rakennettiin lähes kokonaan uudelleen sataprosenttisen äänen käytön sijasta. Aluksi Cederström suunnitteli käyttävänsä myös dokumenttimateriaalia leireiltä, mutta luopui ajatuksesta, koska "se alkoi tuntua historian kuvittamiselta, osoittelevalta ja turhalta. Lisäksi arkistofilmille on tapahtunut kauhea inflaatio. Ne eivät ole enää sellaisia muistin arkeologisia palasia, joiden kohdalle pysähtyy ja ne vaikuttavat. Nyt ne ovat kivoja esteettisiä palasia." (Helsingin Sanomat 21.10.1999). Samaten Cederström päätti olla käyttämättä haastatteluja, joita hän oli tehnyt vankileireillä olleiden emigranttien kanssa. Yhdessä Airi Leppäsen kanssa hän teki aiheesta radio-ohjelman Muistin arkistot, johon hän haastatteli myös Tatjana Tigosta.

Trans-Siberia sai ensi-iltansa elokuvateatteri Andorrassa 3.9.1999, ja televisiossa se nähtiin kahteen kertaan vielä samana syksynä. Elokuva palkittiin valtion laatutuella ja se kiersi lukuisilla festivaaleilla keräten kunniamaininnat Tampereelta ja Krakovasta - Münchenin festivaaleilta se jäi pois kopion katoamisen vuoksi. Kanerva Cederströmin seuraava dokumenttielokuva Lost and Found valmistui 2003, ja samana vuonna hänet nimitettiin dokumenttielokuvan professoriksi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osastolle.

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Musiikki

Elokuvan musiikki kuullaan Pekko Pesosen uudelleen miksaamina ja muokkaamina, usein kollaasimaisina koosteina.

1. Karangailyg kara hovaa (Dyngyldai)
Säv. trad., sov. Albert Kuvezin - Alexei Saaia
1) Yat-Kha (off, alkutekstit), 0' 50".
2) Yat-Kha (off), yht. 1' 25".
Levytys:
Yat-Kha; kokoelmalla Yenisei-Punk; Global Music Centre GMCD 9504, 1995.

2. Joululaulu
Säv. ja sov. CNCD
CNCD (off), 1' 35".
Levytys:
CNCD; kokoelmalla Harmaa vyöhyke; CNCD:n omakustanne, 2000.

3. Greg
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), yht. 3' 55".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Garden of Death - The Field of Six Destinies; Dharmakustannus ORFB 121, 1999.

4. El Greco
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), yht. 2' 55".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Garden of Death - The Field of Six Destinies; Dharmakustannus ORFB 121, 1999.

5. Vesitorni / Kaupunginsairaala
Säv. ja sov. Circle
Circle (off), yht. 3' 40".
Levytys:
Circle; kokoelmalla Pori; Metamorphos META-011 CD, 1998.

6. Seisomakatsomo
Säv. ja sov. Circle
Circle (off), yht. 3' 40".
Levytys:
Circle; kokoelmalla Pori; Metamorphos META-011 CD, 1998.

7. Of Five Colours
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 55".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Inner Galaxies; Dharmakustannus ORFB 103,
1996.

8. Amitabha
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 50".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Amitayus; Dharmakustannus ORFB 120, 1999.

9. Mirror on Forehead
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 55".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Tishya; Dharmakustannus ORFB 113, 1998.

10. Kirkas tie
Säv. ja sov. CNCD
CNCD (off), 1' 35".
Levytys:
CNCD; kokoelmalla Harmaa vyöhyke; CNCD:n omakustanne, 2000.

11. Silent Darkness
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 1' 05".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Inner Galaxies; Dharmakustannus ORFB 103,
1996.

12. Kartano
Säv. ja sov. Circle
Circle (off), yht. 2' 15".
Levytys:
Circle; kokoelmalla Pori; Metamorphos META-011 CD, 1998.

13. Lay with the Sun and the Moon
Säv. ja sov. Pekka Airaksinen
Pekka Airaksinen, soitto ja sämpläys (off), 0' 25".
Levytys:
Pekka Airaksinen; kokoelmalla Karmapa; Dharmakustannus ORFB 117, 1998.

14. Suurmäki
Säv. ja sov. CNCD
CNCD (off, lopputekstit), 2' 05".
Levytys:
CNCD; kokoelmalla Harmaa vyöhyke; CNCD:n omakustanne, 2000.

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Kiitokset

Susanna Helke, Riikka Tanner, Appe Vanajas, Airi Leppänen, Vitali Manski, Reijo Nikkilä, Markus Leikola, Marja Pohjola/Kansallisarkisto, architecte Dominique Perrault/Bibliothèque Nationale de France, Riikka Kettunen/Suomen Matkatoimisto, Sanna Kultanen, Eetu Moustgaard, Irma Spelman

Arkistoaineisto

Tietokoneen monitorista nähdään katkelma ranskalaista dokumenttiohjelmaa Le salon littéraire de l'Europe: le débat (1991) Andrei Sinjavskista.

Amalia Suden muistiinpanomerkinnät on kuvattu Kansallisarkistossa Helsingissä.

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.

Tarkastustiedot

Tarkastuselin: VET
Tarkastusnumero: A-28051
Tarkastuspäivä: 17.08.1999
Formaatti: 35 mm
Pituus/leikattu: 1585 m
Kesto/leikattu: 58 min
Ikäraja: S
Tarkastamolaji: Dokumentti
Osia: 3
Tarkastuttaja: Kinotar Oy
Muut tiedot: Tarkastaja: Matti Paloheimo
Filmikopioiden määrä: 1

Tekniset tiedot

Väri
väri
Ääni
ääni, Dolby SR
Kuvasuhde
1,85:1
Kesto
58 min

Ensi-iltavuosi	1999
Ohjaus	Kanerva Cederström , ohjaus Kanerva Cederström Lisätiedot Sulje
Tuotanto	Kinotar Oy , Tuottaja Kinotar Oy Lisätiedot Sulje
Maa	Suomi
Laji	dokumentti
Kesto	58 min
Genre	henkilödokumentti historiallinen dokumentti yhteiskunnallinen dokumentti

Henkilökuntanäyttö

Henkilökuntanäyttö

Haku

Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä

Tämän aineiston tarjoaa

Trans-Siberia - Merkintöjä vankileireiltä

Kanerva Cederström

Tomi Jarva

Hellevi Seiro

Kanerva Cederström

Tatjana Tigonen

Kanerva Cederström

Lasse Saarinen

Kanerva Cederström

Jyrki Arnikari

Kanerva Cederström

Pekko Pesonen

Pekko Pesonen

Jussi Väntänen

Rostislav Aalto

Olli Korpiala

Maria Mass

Nataša Vassileva

Jaša Gordin

Anatoli Petrov

Tom Forsström

Tuija Kotamäki

Timo Nousiainen

Milja Ahola

Pirjo Koskelo

Ulla Simonen

Kinotar Oy

Kanerva Cederström

Timo Mänttäri

Kinotar Oy

Suomen elokuvasäätiö SES

AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus

Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot

Kinotar Oy

henkilöhistoria

Sinjavski, Andrei (1925-1997)

henkilöhistoria

Susi, Amalia (1898-1972)

junat

kirjeet

maisema

Siperia

päiväkirjat

rautatiet

vankileirit

Kanerva Cederström

Kinotar Oy