record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_619915
|
title |
Perheenemännän työviikko
|
title_txtP |
Perheenemännän työviikko
|
title_alt |
Harkiten helpommaksi - perheen emännän työviikko
Perheenemännän työviikko eli Harkiten helpommaksi
|
title_full |
Perheenemännän työviikko
|
title_fullStr |
Perheenemännän työviikko
|
title_full_unstemmed |
Perheenemännän työviikko
|
title_short |
Perheenemännän työviikko
|
description |
Elokuvassa seurataan perheenemännän kotiaskareita ja ruuanlaittoa viikon ajan. Alkutekstit, tekstien alla kuva tilikirjasta, säästöpossusta, lompakosta, lehtiöstä ja kynästä. Käsikirjoitus ja suunnittelu Seija Telama, Helvi Heiskala, Annikki Ukkonen, nimien vieressä elintarvikkeita, selostus ja havaintoesitykset talousopettaja Seija Telama, nimen alla valmis munakas, tuotanto ja ohjaus Felix Forsman, kuvaus Unto Kumpulainen. Tämän elokuvan on valmistanut Postisäästöpankin toimesta Fennada-Filmi Junior. <br /> <br />Korkeakorkoisiin kenkiin ja tyköistuvaan leninkiin pukeutunut nainen istuu keittiönpöydän ääressä ja tutkii papereitaan. Keittiö on kiiltävän valkoinen ja siellä on iso Upon jääkaappi. Naislukija luettelee, mitä kaikkea perheenemännän työviikkoon sisältyy: ostostentekoa, ruuanlaittoa, pyykinpesua jne. Lukija: Selviytyminen viikon työnpaljoudesta vaatiin kokonaissuunnitelman. Kun kullekin päivälle on jaettu omat työnsä, on helpompi suunnitella viikon ruokalista siten, että aterioiden valmistus joustavasti niveltyy päivän muihin askareisiin. Etukäteen laadittu ruokalista takaa myös sen, että perheen ruoka on tarpeeksi vaihtelevaa. Varsinkin lasten kannalta on tärkeää, etä ateriat ovat ravinto-opillisesti oikein suunniteltuja sisältäen tarpeellisen kalorimäärän ohella myös riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita.<br /><br />Nainen tutkii listan kanssa ruokakaappien sisältöä, ja tekee sitten ostoslistan.<br />Lukija: Tarkasta suunnitelmasta on sekin hyöty, että ostokset voidaa keskittää muutamaan torilla ja kaupassa käyntiin. Ostoslistaa laadittaessa taas on helppo tarkkailla, miten ruokamenot pysyvät niihin varatun määrärahan puitteissa.<br /><br />Kuvassa teksti Maanantai. Ihmisiä kesäisellä kauppatorilla. Keltaiseen jakkupukuun pukeutunut nainen tutkii kalaa, torimyyjä punnitsee kalan ja nainen kirjoittaa hinnan muistilehtiöönsä. Lukija: Työviikko alkaa maanantaiaamuisella torillakäynnillä. Kalaa valitessaan emäntä tarkastaa, että sillä on tuoreen kalan tuntomerkit: kirkkaat silmät ja kidukset. Ostoksia suorittaessaan hän merkitsee heti tavaroiden hinnat listaansa, josta ne on helppo siirtää tilikirjaan.<br /><br />Nainen katselee vihanneksia ja ostaa niitä. Lukija: Tuoreus ja raikkaus ovat ratkaisevia tekijöitä myös vihanneksia valittaessa. Seisoneen tavaran hukkaprosenttia ei korvaa alennettu hinta, eikä sillä ole tuoreen tuotteen raikasta makua ja vitamiinipitoisuutta. <br /><br />Nainen purkaa kotiasussaan ostokset korista keittiön pöydälle ja sieltä kaappeihin pikkutytön seuratessa vierestä. Lukija: Heti torilta tultuaan ja ennen aamiaisen valmistusta emäntä sijoittaa ostokset oikeille paikoilleen. Jääkaappiin kuuluvat ruoka-aineet kerätään sen vieressä olevalle työpöydälle, josta ne on helppo siirtää kaappiin yhdellä ovenavauksella. Jokaisella ruokatavaralla on oma paikkansa tilavassa jääkaapissa ja omalta paikalta löytää emäntä nopeasti kulloinkin tarvitsemansa ainekset. <br /><br />Nainen laittaa kuivaruoka-aineita kannellisiin kulhoihin. Lukija: Emäntä säästää vaivojaan uskomattoman paljon, jos hän hankkii vakioruoka-aineet suuremmissa erissä, ja sijoittaa ne kaappeihin niin, että useimmin tarvittavat ovat helpoimmin käsillä, kun taas harvemmin tarvittavat voidaan sijoittaa kurkoittamisen vaivan taakse.<br /><br />Nainen hymyilee pikkutytölle, pörröttää tämän päätä ja jatkaa ruoka-aineiden (Kulta Kruunu vehnäjauhoa, Fazerin makaroneja ja Vaasan myllyn mannaryynejä) laittamista kaappiin. <br />Nainen perkaa kalaa. Lukija: Aamiaisen kala-kasvisruokaan käytetään siikaa, joka tähän vuodenaikaan on halpaa. Kalleimmillaankin se on muita kaloja edullisempi, koska perkausjätteet, pää ja sisälmykset ovat siinä hyvin pienet. Kala huuhdotaan juoksevan veden alla, jolloin hyytynyt veri on helppo irroittaa peukalonkynnellä. <br /><br />Nainen kokeilee kiehuvassa vedessä olevien kasvisten kypsyyttä. Nainen kaataa kasvikset ja keitinveden uunipellillä olevien kalanpuolikkaiden päälle ja laittaa pellin uuniin ja perunat liedelle. Lukija: Kun kasvikset ovat hetken kiehuneet, pannaan uuni lämpenemään. Kasviskuutioiden ei tarvitse kiehua aivan pehmeiksi, koska ne kypsyvät lopullisesti kalafileiden kanssa. Kasvispalat kaadetaan kalavadille liemineen. Tämä helppotöinen ja maukas ruokalaji on sopiva kypsennettäväksi myös jälkilämmössä esimerkiksi leipomisen jälkeen. Kala-kasvisvuoka valmistuu samassa ajassa minkä perunat vaativat kypsyäkseen. <br /><br />Nainen paloittelee raparperiä, pikkutyttö tulee ottamaan leikkuulaudalta maistiaispalan.<br />Lukija: Aamiaispuuhien yhteydessä emäntä valmistaa myös päivällisen raparperihillokkeen. Loppukesällä hän tarjoaa keitettyjen jälkiruokien asemasta tuoreita marjoja talvella silloin tällöin omenan tai appelsiinin. <br /><br />Nainen tutkii pöydän ääressä tilikirjaa, mies käyskentelee ja polttelee piippua. Mies: Maistuipas se hyvältä se sinun raparperijälkiruokasi. Nainen istuu nenä kiinni kirjassa ja sanoo vain yhy. Mies katsoo tilikirjaa pitäen kättään naisen olkapäällä ja sanoo: Ai mutta oletpas sinä tuhlannut tänään. Nainen: Tuhlannut, päin vastoin, minähän olen ostanut tänään melkein koko viikon syömiset. Mies: Yhy, noo, mitäs meillä on huomiseksi. <br /><br />Kuvassa teksti Tiistai. Nainen raastaa. Isä ja tytär ja poika istuvat keittiön aamiaispöydässä syömässä. Lukija: Kalliit leikkeleet emäntä korvaa raakaraasteilla, josta perhe onkin oppinut pitämään. Tänään on vuorossa juureksista maukkain, selleri. Yhdessä juuston kanssa se muodostaa mainion höysteen aamupalalle, jonka runkona ovat voi, leipä ja maito. Lasten varhaisaterian tärkein osa on kuitenkin puuro, jonka he silloin tällöin saavat vaihtaa kalliimpiin herkkuhiutaleisiin.<br /><br />Nainen ottaa jääkaapista jotain ja alkaa tehdä ruokaa. Lukija: Tarkastamalla jääkaapin tai kylmän komeron sisällyksen emäntä usein saa tähteistä kokoon maukkaan aamiaisruuan. Kannattaapa hänen tätä silmällä pitäen varta vasten valmistaa päivällisruokaa hiukan runsaammin. Tämän päivän tähderuoka on herkullinen uunivuoka, jonka aineksiksi kelpaavat keitetyn tai paistetun kalan ja lihan tähteet, sekä kasvikset ja perunat. Eilisestä päivällisestä jääneet maksapihvit, pienet kukkakaalin lohkot ja kuutioiksi leikatut perunat kaadetaan vuokaan. Kylmät perunat voi näet valmistaa ruuaksi monella muullakin tavoin kuin paistamalla. Vuokaan silputaan saksilla persiljaa, ja kaiken päälle kaadetaan munamaito. Paistos hyydytetään uunissa kauniin keltaisenruskeaksi.<br /><br />Nainen mankeloi, tytär pesee pienessä kulhossa jotain. Lukija: Pyykkipäivän päivälliseksi on valittava ruokalaji, joka ei vaadi kovin paljon paimentamista.<br /><br />Nainen tulee keittiöön, jossa valmiiksi pilkotut ainekset odottavat. Nainen ruskistaa lihan ja lisää muut aineet pataan. Lukija: Tällainen on Kallen herkkupata, lihasta ja kasviksista valmistettu muhennos, johon liha- ja kasvislaatuja voi vaihdella vuodenajoista ja hinnoista riippuen. Valmistus aloitetaan lihakuutioiden ruskistamisesta. Sen jälkeen lisätään pilkotut porkkana- ja perunapalaset, sekä hienonnettu kaali, joka tällä kertaa onkin perusaineksena. Kaalista muodostuu haudutettaessa niin paljon nestettä, ettei vettä tarvitse lisätä lainkaan. <br /><br />Nainen laittaa Arabian kannellisen padan uuniin. Lukija: Tämä kaunis pata on käytännöllinen, koska ruuan voi sekä valmistaa että tarjota siitä.<br /><br />Nainen vetää pyörillä kulkevan tarjoilupöydän astiakaapin viereen, latoo siihen mm. Teema-astioita ja vie valmiiksi katettuun ruokapöytään (olohuoneeseen) päivänkakkara-orvokkiasetelman. Lukija: Uudentyyppiset astiat ovat yleensäkin niin muotoiltuja, että niissä yhtyy onnistuneesti tarkoituksenmukaisuus kauneuteen. Monipuolisenkaan valikoiman hankkiminen ei vaadi paksua kukkaroa, koska astiaston voi kerätä vähitellen ostamalla esineen kerrallaan. Tällöin voi myös yhdistää esineitä eri astiastoista. Sitä paisti uudet astiatyypit sopivat mainiosti täydentämään vanhoja astiastoja. Kukat eivät ole ylellisyyttä, eivät ainakaan kesällä. Ne ovat piristävä väripilkku arkipöydässäkin ja kehittävät lapsiemme kauneudentajua. <br /><br />Lähikuva kukista, perhe päivällispöydässä. Äiti pilkkoo tyttärelle ruokaa. Mies: Ei suinkaan vaan tässä ole sitä minun erikoisherkkuani. <br /><br />Mies avaa padan kannen ja katsoo ruokaa. Nainen: Täytyyhän sitä näin pyykkipäivän kunniaksi. Poika: Pesis äiti vaan joka päivä pyykkiä. Mies pörröttää pojan päätä ja naurahtaa.<br /><br />Kuvassa teksti keskiviikko. Nainen istuu keltaharmaaraidallisessa mekossa keittiön työpöydän ääressä ja tutkii rahatilannetta, panee kolikon hymyillen säästöpossuun. Lukija: Päivällisen riisilihapaistos kypsyy vesihauteessa, ja emännällä on aikaa omistautua tilikirjalleen. Sen avulla hän tarkkailee niin ruoka- kuin muitakin menoja ja voi pitää huolta siitä, että kunkin sarakkeen summat pysyvät sille varatun määrärahan puitteissa. Ilmeisesti tulos on ollut hyvä, koska säästöporsaskin saa osansa. <br /><br />Kuvassa teksti torstai. Nainen tekee pihvejä uunipellille, poika tulee hanskat kädessä nokkosten kanssa. Poika: Äiti, mihin mä pistän nää nokkoset. Äiti: Ai, sä löysit nokkosia, kuule pistä tohon vaan niin mä laitan ne heti kun saan nämä pihvit valmiiksi. Kiitos.<br /><br />Nainen paistaa silakkapihvejä suoraan levyllä ja puhdistaa levyn harjalla. Tarjoiluastian keskellä on tomaatteja, reunalla silakoita, nainen kaataa nokkoskastikkeen kulhoon. Lukija: Nopea ja terveellinen, joskin hieman käryävä tapa on kypsentää silakkapihvit pariloimalla ne lieden levyllä. Levyn puhdistaminen käy kätevimmin teräsharjalla. Alkukesällä, kun nokkosen lehdet ovat pehmeitä, säästää emäntä monta markkaa käyttämällä pinaatin asemasta nokkosia. <br /><br />Emäntä kaataa keiton tarjoilukulhoon. Lukija: Sitruunakeitto päivällisen jälkiruuaksi on valmistunut jo aamiaista puuhatessa. <br /><br />Nainen lukee olohuoneen nojatuolissa muotilehteä tms., katsoo kelloaan ja menee keittiöön.<br />Lukija: Etukäteen laaditun viikon työnsuunnitelman ansiosta emännällä on aikaa rentoutuakin työn lomassa. Lepohetki jää tietysti lyhyeksi, jos päivällisruoka on suuritöinen kuten tänään tarjottava vihanneksilla täytetty lihamureke.<br /><br />Nainen pilkkoo tiskipöydän ääressä kasviksia ja laittaa kiehuvaan veteen ensin suolaa, sitten kasvikset. Lähikuvia murekeaineksesta, emäntä tekee taikinaa. Lukija: Työ aloitetaan vihannesten puhdistamisesta, jonka jälkeen ne pannaan kiehumaan vähään, suolalla maustettuun veteen. Niiden kiehuessa murekeainekset jauheliha, sipuli, perunat, kananmuna, mausteet, kerma ja vesi, joihin sekoitetaan korppujauhot, vaivataan tasaiseksi seokseksi. <br /><br />Nainen kastaa kädet padassa olevaan veteen ja muotoilee mureketaikinasta ja kasviksista voidellulle uunipellille pitkon, laittaa pitkon päälle rasvanokareita ja nostaa pellin uuniin. Lukija: Puhtaat, kylmään veteen kastetut kädet ovat paras työväline muodosteltaessa murekepitkoa voidellulle pellille. Runsas puolet taikinasta taputellaan tasaiseksi, melko leveäksi levyksi, jonka keskelle nostetaan puolikypsät kasvikset. Loppuseoksesta tehdään kansi kasvisten päälle, ja pohjalevyn reunat käännetään ylös. Viimeiseksi sirotellaan pinnalle margariini- tai voinokareita ja murekepitko pannaan kypsymään melko kuumaan uuniinlämpöön. Uunin lämpötila saa olla noin 250 astetta. <br /><br />Nainen valelee mureketta pellillä olevalla nesteellä. Lukija: Välillä on mureketta valeltava, jotta pinta pysyy mehevänä. Valelemiseen käytetään kasvisten keitinliemi.<br /><br />Perhe on ruokapöydässä, nainen tuo keittiöstä murekkeen pöytään. Nainen leikkaa mureketta ja jakaa sitä lautasille. Lukija: Vaikka täytetystä lihamurekkeesta on hieman enemmän vaivaa kuin tavallisesta, kannattaa tuo vaivannäkö, koska kallista lihaa täten kätevästi jatketaan halvemmilla vihanneksilla. Yksinkertaisia kasviksia käyttämällä täytetty lihamureke on kotoista arkiruokaa, kalliimmat kasvikset tekevät siitä suorastaan herkullisen juhlaruuan.<br /><br />Kuvassa teksti perjantai. Kuvaan ilmestyy kananmunien rinnalle muita ruokatarvikkeita.<br />Lukija: Kananmunista, kermasta ja vedestä syntyy nopeasti siivouspäivän aamiaisruoka sekoitettu munakas, jonka valmistusaika on vain kolme minuuttia. Ja herneistä, vedestä ja savustetuista luista kiehuu painekattilassa päivällisruoka, hernekeitto. <br /><br />Kuvassa teksti Lauantai. Isä ja poika kuorivat omenoita keittiönpöydän ääressä, äiti ja tytär puuhaavat kauempana jotain. Lukija: Jotta sunnuntai olisi perheen emännällekin lepopäivä, valmistaa hän sen ruuat jo mahdollisimman pitkälle lauantaina. Tässä touhussa perheen miesväki on parhaan kykynsä mukaan äidin apuna tai ainakin hänen seuranaan. <br /><br />Nainen ottaa jääkaapista lihapalan ja alkaa valmistaa sitä. Lukija: Sunnuntain paistin emäntä tilasi jo maanantaina torimatkallaan varmistaakseen sen, että saa mieleisensä palan ja että se ehtisi riippua tarpeeksi. Paisti näyttää suurelta näin pienelle perheelle, mutta niinpä tarkoitus onkin saada siitä kolme ateriaa. Kun lihaa on syöty päivälliseksi sunnuntaina ja maanantaina, saadaan luista vielä keitto tiistaina.<br /><br />Kuvassa teksti Sunnuntai. Koko perhe rannalla kävelemässä, nainen on pukeutunut hiihtohousuihin. Lukija: Lauantaisen ahkeroinnin ansioista on äitikin päässyt mukaan sunnuntailenkille. <br /><br />Perhe kävelee uuden kerrostaloalueen vieressä, poika haluaa jäädä vielä ulos. Poika saa äidiltä luvan jäädä vielä puoleksi tunniksi ulos. Paistinpaloja on aseteltu tarjolle kasvisten viereen. Nainen tarjoilee pöydässä istuvalle perheelle alkukeittoa. Lukija: Kylmän paistin lisäksi on sunnuntain kunniaksi kaksi muutakin ruokalajia. Tämä ei ole ylellisyyttä, sillä kun perhe on syönyt kalaliemen juustoleipineen, kuluu kallista paistia vähemmän. Pöytä on katettu samoilla lautasilla kuin arkenakin, sunnuntain tuntu on saatu pöytäliinalla, tuoreilla kukilla, juhlavammilla laseilla ja erikoisilla liemikulhoilla.<br /><br />Mies tiskaa, nainen tutkii tilikirjoja. Naisella on päällään kellertävä leninki, mies on valkoisessa paidassa. Mies: Noo, miltäs se nyt se viikon tilinpäätös näyttää? Nainen: Näyttäähän tuo kohtuulliselta, vaikka tietysti olisi halvemmallakin päässyt, jos olisi oikein pihistänyt. Mies: Jaa, jaa, mutta kyllä minä sentään joskus kaipaan oikein sipulipihviä. Puolilähikuva naisesta, käännähtää kohti miestä vähän äkäisenä. Nainen: Sitä sinä kyllä saat odottaa, kun on paras kalan ja vihannesten aika, talvella tulee syötyä lihaa ihan liikaakin. Mutta miehet ovat aina samanlaisia, eivät ne ymmärrä muuta kuin sipulipihvin ja porsaankyljyksen. Puolilähikuva tiskaavasta miehestä. Mies: Noo kultaseni, älä nyt suutu, kelpo emäntähän sinä olet. Puolilähikuva naisesta. Nainen: No en minä tässä haavilla kulje, mutta sen minä vaan sanon, että kyllä meidän perheen ruoka on niin vaihtelevaa kuin näillä talousrahoilla pystyy sen hankkimaan. Kuvassa mies: Aivan varmasti, ja kaikki ajallaan pöydässä. Kuitenkin kaikkein parasta on se, että sinä olet aina itse hyvällä tuulella, niin, etkä koskaan valita työnpaljoutta. Nainen tulee kohti miestä tilivihkonsa kanssa, käy nojaamaan tiskipöytään lähelle miestä ja sanoo: Niin katsos, jo äitini opetti minulle, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, ja niin kiirettä minulla ei ole koskaan, että en ehtisi etukäteen suunnitella viikon töitä ja laatia ruokalistaa. Mies: Enhän minä paljon sinun töistäsi ymmärrä, mutta sen minä olen huomannut, että tuosta sinun suunnittelustasi, siitä on ollut hyötyä koko perheelle. <br /><br />Loppuun Postisäästöpankin merkki.
|
topic |
kotityö
taloudenhoito
kodinhoito
ruoanvalmistus
työnjako
emännät
perheet
|
author |
Felix Forsman
|
author_role |
d02
|
author_sort |
Felix Forsman
|
author2 |
Unto Kumpulainen
|
author2_role |
cng
|
author_corporate |
Fennada-Filmi Junior
|
author_corporate_role |
e10
|
geographic |
Suomi
|
genre |
draamadokumentti
tiedotuselokuva
fiktio & dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Short/
|
spelling |
Perheenemännän työviikko
Harkiten helpommaksi - perheen emännän työviikko
Perheenemännän työviikko eli Harkiten helpommaksi
Suomi
1958
Felix Forsman
Unto Kumpulainen
Seija Telama
Helvi Heiskala
Annikki Ukkonen
Fennada-Filmi Junior
Postisäästöpankki
08.10.1958
kotityö
taloudenhoito
kodinhoito
ruoanvalmistus
työnjako
emännät
perheet
Elokuvassa seurataan perheenemännän kotiaskareita ja ruuanlaittoa viikon ajan
Alkutekstit, tekstien alla kuva tilikirjasta, säästöpossusta, lompakosta, lehtiöstä ja kynästä. Käsikirjoitus ja suunnittelu Seija Telama, Helvi Heiskala, Annikki Ukkonen, nimien vieressä elintarvikkeita, selostus ja havaintoesitykset talousopettaja Seija Telama, nimen alla valmis munakas, tuotanto ja ohjaus Felix Forsman, kuvaus Unto Kumpulainen. Tämän elokuvan on valmistanut Postisäästöpankin toimesta Fennada-Filmi Junior. <br /> <br />Korkeakorkoisiin kenkiin ja tyköistuvaan leninkiin pukeutunut nainen istuu keittiönpöydän ääressä ja tutkii papereitaan. Keittiö on kiiltävän valkoinen ja siellä on iso Upon jääkaappi. Naislukija luettelee, mitä kaikkea perheenemännän työviikkoon sisältyy: ostostentekoa, ruuanlaittoa, pyykinpesua jne. Lukija: Selviytyminen viikon työnpaljoudesta vaatiin kokonaissuunnitelman. Kun kullekin päivälle on jaettu omat työnsä, on helpompi suunnitella viikon ruokalista siten, että aterioiden valmistus joustavasti niveltyy päivän muihin askareisiin. Etukäteen laadittu ruokalista takaa myös sen, että perheen ruoka on tarpeeksi vaihtelevaa. Varsinkin lasten kannalta on tärkeää, etä ateriat ovat ravinto-opillisesti oikein suunniteltuja sisältäen tarpeellisen kalorimäärän ohella myös riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita.<br /><br />Nainen tutkii listan kanssa ruokakaappien sisältöä, ja tekee sitten ostoslistan.<br />Lukija: Tarkasta suunnitelmasta on sekin hyöty, että ostokset voidaa keskittää muutamaan torilla ja kaupassa käyntiin. Ostoslistaa laadittaessa taas on helppo tarkkailla, miten ruokamenot pysyvät niihin varatun määrärahan puitteissa.<br /><br />Kuvassa teksti Maanantai. Ihmisiä kesäisellä kauppatorilla. Keltaiseen jakkupukuun pukeutunut nainen tutkii kalaa, torimyyjä punnitsee kalan ja nainen kirjoittaa hinnan muistilehtiöönsä. Lukija: Työviikko alkaa maanantaiaamuisella torillakäynnillä. Kalaa valitessaan emäntä tarkastaa, että sillä on tuoreen kalan tuntomerkit: kirkkaat silmät ja kidukset. Ostoksia suorittaessaan hän merkitsee heti tavaroiden hinnat listaansa, josta ne on helppo siirtää tilikirjaan.<br /><br />Nainen katselee vihanneksia ja ostaa niitä. Lukija: Tuoreus ja raikkaus ovat ratkaisevia tekijöitä myös vihanneksia valittaessa. Seisoneen tavaran hukkaprosenttia ei korvaa alennettu hinta, eikä sillä ole tuoreen tuotteen raikasta makua ja vitamiinipitoisuutta. <br /><br />Nainen purkaa kotiasussaan ostokset korista keittiön pöydälle ja sieltä kaappeihin pikkutytön seuratessa vierestä. Lukija: Heti torilta tultuaan ja ennen aamiaisen valmistusta emäntä sijoittaa ostokset oikeille paikoilleen. Jääkaappiin kuuluvat ruoka-aineet kerätään sen vieressä olevalle työpöydälle, josta ne on helppo siirtää kaappiin yhdellä ovenavauksella. Jokaisella ruokatavaralla on oma paikkansa tilavassa jääkaapissa ja omalta paikalta löytää emäntä nopeasti kulloinkin tarvitsemansa ainekset. <br /><br />Nainen laittaa kuivaruoka-aineita kannellisiin kulhoihin. Lukija: Emäntä säästää vaivojaan uskomattoman paljon, jos hän hankkii vakioruoka-aineet suuremmissa erissä, ja sijoittaa ne kaappeihin niin, että useimmin tarvittavat ovat helpoimmin käsillä, kun taas harvemmin tarvittavat voidaan sijoittaa kurkoittamisen vaivan taakse.<br /><br />Nainen hymyilee pikkutytölle, pörröttää tämän päätä ja jatkaa ruoka-aineiden (Kulta Kruunu vehnäjauhoa, Fazerin makaroneja ja Vaasan myllyn mannaryynejä) laittamista kaappiin. <br />Nainen perkaa kalaa. Lukija: Aamiaisen kala-kasvisruokaan käytetään siikaa, joka tähän vuodenaikaan on halpaa. Kalleimmillaankin se on muita kaloja edullisempi, koska perkausjätteet, pää ja sisälmykset ovat siinä hyvin pienet. Kala huuhdotaan juoksevan veden alla, jolloin hyytynyt veri on helppo irroittaa peukalonkynnellä. <br /><br />Nainen kokeilee kiehuvassa vedessä olevien kasvisten kypsyyttä. Nainen kaataa kasvikset ja keitinveden uunipellillä olevien kalanpuolikkaiden päälle ja laittaa pellin uuniin ja perunat liedelle. Lukija: Kun kasvikset ovat hetken kiehuneet, pannaan uuni lämpenemään. Kasviskuutioiden ei tarvitse kiehua aivan pehmeiksi, koska ne kypsyvät lopullisesti kalafileiden kanssa. Kasvispalat kaadetaan kalavadille liemineen. Tämä helppotöinen ja maukas ruokalaji on sopiva kypsennettäväksi myös jälkilämmössä esimerkiksi leipomisen jälkeen. Kala-kasvisvuoka valmistuu samassa ajassa minkä perunat vaativat kypsyäkseen. <br /><br />Nainen paloittelee raparperiä, pikkutyttö tulee ottamaan leikkuulaudalta maistiaispalan.<br />Lukija: Aamiaispuuhien yhteydessä emäntä valmistaa myös päivällisen raparperihillokkeen. Loppukesällä hän tarjoaa keitettyjen jälkiruokien asemasta tuoreita marjoja talvella silloin tällöin omenan tai appelsiinin. <br /><br />Nainen tutkii pöydän ääressä tilikirjaa, mies käyskentelee ja polttelee piippua. Mies: Maistuipas se hyvältä se sinun raparperijälkiruokasi. Nainen istuu nenä kiinni kirjassa ja sanoo vain yhy. Mies katsoo tilikirjaa pitäen kättään naisen olkapäällä ja sanoo: Ai mutta oletpas sinä tuhlannut tänään. Nainen: Tuhlannut, päin vastoin, minähän olen ostanut tänään melkein koko viikon syömiset. Mies: Yhy, noo, mitäs meillä on huomiseksi. <br /><br />Kuvassa teksti Tiistai. Nainen raastaa. Isä ja tytär ja poika istuvat keittiön aamiaispöydässä syömässä. Lukija: Kalliit leikkeleet emäntä korvaa raakaraasteilla, josta perhe onkin oppinut pitämään. Tänään on vuorossa juureksista maukkain, selleri. Yhdessä juuston kanssa se muodostaa mainion höysteen aamupalalle, jonka runkona ovat voi, leipä ja maito. Lasten varhaisaterian tärkein osa on kuitenkin puuro, jonka he silloin tällöin saavat vaihtaa kalliimpiin herkkuhiutaleisiin.<br /><br />Nainen ottaa jääkaapista jotain ja alkaa tehdä ruokaa. Lukija: Tarkastamalla jääkaapin tai kylmän komeron sisällyksen emäntä usein saa tähteistä kokoon maukkaan aamiaisruuan. Kannattaapa hänen tätä silmällä pitäen varta vasten valmistaa päivällisruokaa hiukan runsaammin. Tämän päivän tähderuoka on herkullinen uunivuoka, jonka aineksiksi kelpaavat keitetyn tai paistetun kalan ja lihan tähteet, sekä kasvikset ja perunat. Eilisestä päivällisestä jääneet maksapihvit, pienet kukkakaalin lohkot ja kuutioiksi leikatut perunat kaadetaan vuokaan. Kylmät perunat voi näet valmistaa ruuaksi monella muullakin tavoin kuin paistamalla. Vuokaan silputaan saksilla persiljaa, ja kaiken päälle kaadetaan munamaito. Paistos hyydytetään uunissa kauniin keltaisenruskeaksi.<br /><br />Nainen mankeloi, tytär pesee pienessä kulhossa jotain. Lukija: Pyykkipäivän päivälliseksi on valittava ruokalaji, joka ei vaadi kovin paljon paimentamista.<br /><br />Nainen tulee keittiöön, jossa valmiiksi pilkotut ainekset odottavat. Nainen ruskistaa lihan ja lisää muut aineet pataan. Lukija: Tällainen on Kallen herkkupata, lihasta ja kasviksista valmistettu muhennos, johon liha- ja kasvislaatuja voi vaihdella vuodenajoista ja hinnoista riippuen. Valmistus aloitetaan lihakuutioiden ruskistamisesta. Sen jälkeen lisätään pilkotut porkkana- ja perunapalaset, sekä hienonnettu kaali, joka tällä kertaa onkin perusaineksena. Kaalista muodostuu haudutettaessa niin paljon nestettä, ettei vettä tarvitse lisätä lainkaan. <br /><br />Nainen laittaa Arabian kannellisen padan uuniin. Lukija: Tämä kaunis pata on käytännöllinen, koska ruuan voi sekä valmistaa että tarjota siitä.<br /><br />Nainen vetää pyörillä kulkevan tarjoilupöydän astiakaapin viereen, latoo siihen mm. Teema-astioita ja vie valmiiksi katettuun ruokapöytään (olohuoneeseen) päivänkakkara-orvokkiasetelman. Lukija: Uudentyyppiset astiat ovat yleensäkin niin muotoiltuja, että niissä yhtyy onnistuneesti tarkoituksenmukaisuus kauneuteen. Monipuolisenkaan valikoiman hankkiminen ei vaadi paksua kukkaroa, koska astiaston voi kerätä vähitellen ostamalla esineen kerrallaan. Tällöin voi myös yhdistää esineitä eri astiastoista. Sitä paisti uudet astiatyypit sopivat mainiosti täydentämään vanhoja astiastoja. Kukat eivät ole ylellisyyttä, eivät ainakaan kesällä. Ne ovat piristävä väripilkku arkipöydässäkin ja kehittävät lapsiemme kauneudentajua. <br /><br />Lähikuva kukista, perhe päivällispöydässä. Äiti pilkkoo tyttärelle ruokaa. Mies: Ei suinkaan vaan tässä ole sitä minun erikoisherkkuani. <br /><br />Mies avaa padan kannen ja katsoo ruokaa. Nainen: Täytyyhän sitä näin pyykkipäivän kunniaksi. Poika: Pesis äiti vaan joka päivä pyykkiä. Mies pörröttää pojan päätä ja naurahtaa.<br /><br />Kuvassa teksti keskiviikko. Nainen istuu keltaharmaaraidallisessa mekossa keittiön työpöydän ääressä ja tutkii rahatilannetta, panee kolikon hymyillen säästöpossuun. Lukija: Päivällisen riisilihapaistos kypsyy vesihauteessa, ja emännällä on aikaa omistautua tilikirjalleen. Sen avulla hän tarkkailee niin ruoka- kuin muitakin menoja ja voi pitää huolta siitä, että kunkin sarakkeen summat pysyvät sille varatun määrärahan puitteissa. Ilmeisesti tulos on ollut hyvä, koska säästöporsaskin saa osansa. <br /><br />Kuvassa teksti torstai. Nainen tekee pihvejä uunipellille, poika tulee hanskat kädessä nokkosten kanssa. Poika: Äiti, mihin mä pistän nää nokkoset. Äiti: Ai, sä löysit nokkosia, kuule pistä tohon vaan niin mä laitan ne heti kun saan nämä pihvit valmiiksi. Kiitos.<br /><br />Nainen paistaa silakkapihvejä suoraan levyllä ja puhdistaa levyn harjalla. Tarjoiluastian keskellä on tomaatteja, reunalla silakoita, nainen kaataa nokkoskastikkeen kulhoon. Lukija: Nopea ja terveellinen, joskin hieman käryävä tapa on kypsentää silakkapihvit pariloimalla ne lieden levyllä. Levyn puhdistaminen käy kätevimmin teräsharjalla. Alkukesällä, kun nokkosen lehdet ovat pehmeitä, säästää emäntä monta markkaa käyttämällä pinaatin asemasta nokkosia. <br /><br />Emäntä kaataa keiton tarjoilukulhoon. Lukija: Sitruunakeitto päivällisen jälkiruuaksi on valmistunut jo aamiaista puuhatessa. <br /><br />Nainen lukee olohuoneen nojatuolissa muotilehteä tms., katsoo kelloaan ja menee keittiöön.<br />Lukija: Etukäteen laaditun viikon työnsuunnitelman ansiosta emännällä on aikaa rentoutuakin työn lomassa. Lepohetki jää tietysti lyhyeksi, jos päivällisruoka on suuritöinen kuten tänään tarjottava vihanneksilla täytetty lihamureke.<br /><br />Nainen pilkkoo tiskipöydän ääressä kasviksia ja laittaa kiehuvaan veteen ensin suolaa, sitten kasvikset. Lähikuvia murekeaineksesta, emäntä tekee taikinaa. Lukija: Työ aloitetaan vihannesten puhdistamisesta, jonka jälkeen ne pannaan kiehumaan vähään, suolalla maustettuun veteen. Niiden kiehuessa murekeainekset jauheliha, sipuli, perunat, kananmuna, mausteet, kerma ja vesi, joihin sekoitetaan korppujauhot, vaivataan tasaiseksi seokseksi. <br /><br />Nainen kastaa kädet padassa olevaan veteen ja muotoilee mureketaikinasta ja kasviksista voidellulle uunipellille pitkon, laittaa pitkon päälle rasvanokareita ja nostaa pellin uuniin. Lukija: Puhtaat, kylmään veteen kastetut kädet ovat paras työväline muodosteltaessa murekepitkoa voidellulle pellille. Runsas puolet taikinasta taputellaan tasaiseksi, melko leveäksi levyksi, jonka keskelle nostetaan puolikypsät kasvikset. Loppuseoksesta tehdään kansi kasvisten päälle, ja pohjalevyn reunat käännetään ylös. Viimeiseksi sirotellaan pinnalle margariini- tai voinokareita ja murekepitko pannaan kypsymään melko kuumaan uuniinlämpöön. Uunin lämpötila saa olla noin 250 astetta. <br /><br />Nainen valelee mureketta pellillä olevalla nesteellä. Lukija: Välillä on mureketta valeltava, jotta pinta pysyy mehevänä. Valelemiseen käytetään kasvisten keitinliemi.<br /><br />Perhe on ruokapöydässä, nainen tuo keittiöstä murekkeen pöytään. Nainen leikkaa mureketta ja jakaa sitä lautasille. Lukija: Vaikka täytetystä lihamurekkeesta on hieman enemmän vaivaa kuin tavallisesta, kannattaa tuo vaivannäkö, koska kallista lihaa täten kätevästi jatketaan halvemmilla vihanneksilla. Yksinkertaisia kasviksia käyttämällä täytetty lihamureke on kotoista arkiruokaa, kalliimmat kasvikset tekevät siitä suorastaan herkullisen juhlaruuan.<br /><br />Kuvassa teksti perjantai. Kuvaan ilmestyy kananmunien rinnalle muita ruokatarvikkeita.<br />Lukija: Kananmunista, kermasta ja vedestä syntyy nopeasti siivouspäivän aamiaisruoka sekoitettu munakas, jonka valmistusaika on vain kolme minuuttia. Ja herneistä, vedestä ja savustetuista luista kiehuu painekattilassa päivällisruoka, hernekeitto. <br /><br />Kuvassa teksti Lauantai. Isä ja poika kuorivat omenoita keittiönpöydän ääressä, äiti ja tytär puuhaavat kauempana jotain. Lukija: Jotta sunnuntai olisi perheen emännällekin lepopäivä, valmistaa hän sen ruuat jo mahdollisimman pitkälle lauantaina. Tässä touhussa perheen miesväki on parhaan kykynsä mukaan äidin apuna tai ainakin hänen seuranaan. <br /><br />Nainen ottaa jääkaapista lihapalan ja alkaa valmistaa sitä. Lukija: Sunnuntain paistin emäntä tilasi jo maanantaina torimatkallaan varmistaakseen sen, että saa mieleisensä palan ja että se ehtisi riippua tarpeeksi. Paisti näyttää suurelta näin pienelle perheelle, mutta niinpä tarkoitus onkin saada siitä kolme ateriaa. Kun lihaa on syöty päivälliseksi sunnuntaina ja maanantaina, saadaan luista vielä keitto tiistaina.<br /><br />Kuvassa teksti Sunnuntai. Koko perhe rannalla kävelemässä, nainen on pukeutunut hiihtohousuihin. Lukija: Lauantaisen ahkeroinnin ansioista on äitikin päässyt mukaan sunnuntailenkille. <br /><br />Perhe kävelee uuden kerrostaloalueen vieressä, poika haluaa jäädä vielä ulos. Poika saa äidiltä luvan jäädä vielä puoleksi tunniksi ulos. Paistinpaloja on aseteltu tarjolle kasvisten viereen. Nainen tarjoilee pöydässä istuvalle perheelle alkukeittoa. Lukija: Kylmän paistin lisäksi on sunnuntain kunniaksi kaksi muutakin ruokalajia. Tämä ei ole ylellisyyttä, sillä kun perhe on syönyt kalaliemen juustoleipineen, kuluu kallista paistia vähemmän. Pöytä on katettu samoilla lautasilla kuin arkenakin, sunnuntain tuntu on saatu pöytäliinalla, tuoreilla kukilla, juhlavammilla laseilla ja erikoisilla liemikulhoilla.<br /><br />Mies tiskaa, nainen tutkii tilikirjoja. Naisella on päällään kellertävä leninki, mies on valkoisessa paidassa. Mies: Noo, miltäs se nyt se viikon tilinpäätös näyttää? Nainen: Näyttäähän tuo kohtuulliselta, vaikka tietysti olisi halvemmallakin päässyt, jos olisi oikein pihistänyt. Mies: Jaa, jaa, mutta kyllä minä sentään joskus kaipaan oikein sipulipihviä. Puolilähikuva naisesta, käännähtää kohti miestä vähän äkäisenä. Nainen: Sitä sinä kyllä saat odottaa, kun on paras kalan ja vihannesten aika, talvella tulee syötyä lihaa ihan liikaakin. Mutta miehet ovat aina samanlaisia, eivät ne ymmärrä muuta kuin sipulipihvin ja porsaankyljyksen. Puolilähikuva tiskaavasta miehestä. Mies: Noo kultaseni, älä nyt suutu, kelpo emäntähän sinä olet. Puolilähikuva naisesta. Nainen: No en minä tässä haavilla kulje, mutta sen minä vaan sanon, että kyllä meidän perheen ruoka on niin vaihtelevaa kuin näillä talousrahoilla pystyy sen hankkimaan. Kuvassa mies: Aivan varmasti, ja kaikki ajallaan pöydässä. Kuitenkin kaikkein parasta on se, että sinä olet aina itse hyvällä tuulella, niin, etkä koskaan valita työnpaljoutta. Nainen tulee kohti miestä tilivihkonsa kanssa, käy nojaamaan tiskipöytään lähelle miestä ja sanoo: Niin katsos, jo äitini opetti minulle, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, ja niin kiirettä minulla ei ole koskaan, että en ehtisi etukäteen suunnitella viikon töitä ja laatia ruokalistaa. Mies: Enhän minä paljon sinun töistäsi ymmärrä, mutta sen minä olen huomannut, että tuosta sinun suunnittelustasi, siitä on ollut hyötyä koko perheelle. <br /><br />Loppuun Postisäästöpankin merkki
fiktio & dokumentti
Helsinki
|
main_date |
1958-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[1958-01-01 TO 1958-12-31]
|
search_daterange_mv |
[1958-01-01 TO 1958-12-31]
|
author_facet |
Felix Forsman
Unto Kumpulainen
Fennada-Filmi Junior
|
id |
kavi.elonet_elokuva_619915
|
first_indexed |
2017-04-11T11:56:44Z
|
last_indexed |
2023-12-01T08:55:38Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">619915</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Perheenemännän työviikko</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Harkiten helpommaksi - perheen emännän työviikko</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="muu nimi">other</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Perheenemännän työviikko eli Harkiten helpommaksi</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="nimi sisältöselvityksessä">unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Perheenemännän työviikko</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference>1958</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Felix Forsman</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101566</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Felix Forsman</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101566</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Unto Kumpulainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100043</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus ja suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="käsikirjoitus ja suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="käsikirjoitus ja suunnittelu">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="omaa sukua">Seija Telama</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>977366</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus ja suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="käsikirjoitus ja suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="käsikirjoitus ja suunnittelu">A99</Activity><AgentName>Helvi Heiskala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>977367</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus ja suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="käsikirjoitus ja suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="käsikirjoitus ja suunnittelu">A99</Activity><AgentName>Annikki Ukkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>151414</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="selostus ja havaintoesitykset" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="selostus ja havaintoesitykset" elokuva-elotekija-tehtava="selostus ja havaintoesitykset">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="omaa sukua">Seija Telama</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>977366</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Fennada-Filmi Junior</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>211062</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotilaaja"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tilaaja" elokuva-elotilaaja="tilaaja">A99</Activity><AgentName>Postisäästöpankki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>109307</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="8140" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="410 m" elokuva-tarkastus-veroluokka="VA 3">CEN</ProductionEventType><DateText>08.10.1958</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>kotityö</Term><Term>taloudenhoito</Term><Term>kodinhoito</Term><Term>ruoanvalmistus</Term><Term>työnjako</Term><Term>emännät</Term><Term>perheet</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Elokuvassa seurataan perheenemännän kotiaskareita ja ruuanlaittoa viikon ajan.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Alkutekstit, tekstien alla kuva tilikirjasta, säästöpossusta, lompakosta, lehtiöstä ja kynästä. Käsikirjoitus ja suunnittelu Seija Telama, Helvi Heiskala, Annikki Ukkonen, nimien vieressä elintarvikkeita, selostus ja havaintoesitykset talousopettaja Seija Telama, nimen alla valmis munakas, tuotanto ja ohjaus Felix Forsman, kuvaus Unto Kumpulainen. Tämän elokuvan on valmistanut Postisäästöpankin toimesta Fennada-Filmi Junior. <br /> <br />Korkeakorkoisiin kenkiin ja tyköistuvaan leninkiin pukeutunut nainen istuu keittiönpöydän ääressä ja tutkii papereitaan. Keittiö on kiiltävän valkoinen ja siellä on iso Upon jääkaappi. Naislukija luettelee, mitä kaikkea perheenemännän työviikkoon sisältyy: ostostentekoa, ruuanlaittoa, pyykinpesua jne. Lukija: Selviytyminen viikon työnpaljoudesta vaatiin kokonaissuunnitelman. Kun kullekin päivälle on jaettu omat työnsä, on helpompi suunnitella viikon ruokalista siten, että aterioiden valmistus joustavasti niveltyy päivän muihin askareisiin. Etukäteen laadittu ruokalista takaa myös sen, että perheen ruoka on tarpeeksi vaihtelevaa. Varsinkin lasten kannalta on tärkeää, etä ateriat ovat ravinto-opillisesti oikein suunniteltuja sisältäen tarpeellisen kalorimäärän ohella myös riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita.<br /><br />Nainen tutkii listan kanssa ruokakaappien sisältöä, ja tekee sitten ostoslistan.<br />Lukija: Tarkasta suunnitelmasta on sekin hyöty, että ostokset voidaa keskittää muutamaan torilla ja kaupassa käyntiin. Ostoslistaa laadittaessa taas on helppo tarkkailla, miten ruokamenot pysyvät niihin varatun määrärahan puitteissa.<br /><br />Kuvassa teksti Maanantai. Ihmisiä kesäisellä kauppatorilla. Keltaiseen jakkupukuun pukeutunut nainen tutkii kalaa, torimyyjä punnitsee kalan ja nainen kirjoittaa hinnan muistilehtiöönsä. Lukija: Työviikko alkaa maanantaiaamuisella torillakäynnillä. Kalaa valitessaan emäntä tarkastaa, että sillä on tuoreen kalan tuntomerkit: kirkkaat silmät ja kidukset. Ostoksia suorittaessaan hän merkitsee heti tavaroiden hinnat listaansa, josta ne on helppo siirtää tilikirjaan.<br /><br />Nainen katselee vihanneksia ja ostaa niitä. Lukija: Tuoreus ja raikkaus ovat ratkaisevia tekijöitä myös vihanneksia valittaessa. Seisoneen tavaran hukkaprosenttia ei korvaa alennettu hinta, eikä sillä ole tuoreen tuotteen raikasta makua ja vitamiinipitoisuutta. <br /><br />Nainen purkaa kotiasussaan ostokset korista keittiön pöydälle ja sieltä kaappeihin pikkutytön seuratessa vierestä. Lukija: Heti torilta tultuaan ja ennen aamiaisen valmistusta emäntä sijoittaa ostokset oikeille paikoilleen. Jääkaappiin kuuluvat ruoka-aineet kerätään sen vieressä olevalle työpöydälle, josta ne on helppo siirtää kaappiin yhdellä ovenavauksella. Jokaisella ruokatavaralla on oma paikkansa tilavassa jääkaapissa ja omalta paikalta löytää emäntä nopeasti kulloinkin tarvitsemansa ainekset. <br /><br />Nainen laittaa kuivaruoka-aineita kannellisiin kulhoihin. Lukija: Emäntä säästää vaivojaan uskomattoman paljon, jos hän hankkii vakioruoka-aineet suuremmissa erissä, ja sijoittaa ne kaappeihin niin, että useimmin tarvittavat ovat helpoimmin käsillä, kun taas harvemmin tarvittavat voidaan sijoittaa kurkoittamisen vaivan taakse.<br /><br />Nainen hymyilee pikkutytölle, pörröttää tämän päätä ja jatkaa ruoka-aineiden (Kulta Kruunu vehnäjauhoa, Fazerin makaroneja ja Vaasan myllyn mannaryynejä) laittamista kaappiin. <br />Nainen perkaa kalaa. Lukija: Aamiaisen kala-kasvisruokaan käytetään siikaa, joka tähän vuodenaikaan on halpaa. Kalleimmillaankin se on muita kaloja edullisempi, koska perkausjätteet, pää ja sisälmykset ovat siinä hyvin pienet. Kala huuhdotaan juoksevan veden alla, jolloin hyytynyt veri on helppo irroittaa peukalonkynnellä. <br /><br />Nainen kokeilee kiehuvassa vedessä olevien kasvisten kypsyyttä. Nainen kaataa kasvikset ja keitinveden uunipellillä olevien kalanpuolikkaiden päälle ja laittaa pellin uuniin ja perunat liedelle. Lukija: Kun kasvikset ovat hetken kiehuneet, pannaan uuni lämpenemään. Kasviskuutioiden ei tarvitse kiehua aivan pehmeiksi, koska ne kypsyvät lopullisesti kalafileiden kanssa. Kasvispalat kaadetaan kalavadille liemineen. Tämä helppotöinen ja maukas ruokalaji on sopiva kypsennettäväksi myös jälkilämmössä esimerkiksi leipomisen jälkeen. Kala-kasvisvuoka valmistuu samassa ajassa minkä perunat vaativat kypsyäkseen. <br /><br />Nainen paloittelee raparperiä, pikkutyttö tulee ottamaan leikkuulaudalta maistiaispalan.<br />Lukija: Aamiaispuuhien yhteydessä emäntä valmistaa myös päivällisen raparperihillokkeen. Loppukesällä hän tarjoaa keitettyjen jälkiruokien asemasta tuoreita marjoja talvella silloin tällöin omenan tai appelsiinin. <br /><br />Nainen tutkii pöydän ääressä tilikirjaa, mies käyskentelee ja polttelee piippua. Mies: Maistuipas se hyvältä se sinun raparperijälkiruokasi. Nainen istuu nenä kiinni kirjassa ja sanoo vain yhy. Mies katsoo tilikirjaa pitäen kättään naisen olkapäällä ja sanoo: Ai mutta oletpas sinä tuhlannut tänään. Nainen: Tuhlannut, päin vastoin, minähän olen ostanut tänään melkein koko viikon syömiset. Mies: Yhy, noo, mitäs meillä on huomiseksi. <br /><br />Kuvassa teksti Tiistai. Nainen raastaa. Isä ja tytär ja poika istuvat keittiön aamiaispöydässä syömässä. Lukija: Kalliit leikkeleet emäntä korvaa raakaraasteilla, josta perhe onkin oppinut pitämään. Tänään on vuorossa juureksista maukkain, selleri. Yhdessä juuston kanssa se muodostaa mainion höysteen aamupalalle, jonka runkona ovat voi, leipä ja maito. Lasten varhaisaterian tärkein osa on kuitenkin puuro, jonka he silloin tällöin saavat vaihtaa kalliimpiin herkkuhiutaleisiin.<br /><br />Nainen ottaa jääkaapista jotain ja alkaa tehdä ruokaa. Lukija: Tarkastamalla jääkaapin tai kylmän komeron sisällyksen emäntä usein saa tähteistä kokoon maukkaan aamiaisruuan. Kannattaapa hänen tätä silmällä pitäen varta vasten valmistaa päivällisruokaa hiukan runsaammin. Tämän päivän tähderuoka on herkullinen uunivuoka, jonka aineksiksi kelpaavat keitetyn tai paistetun kalan ja lihan tähteet, sekä kasvikset ja perunat. Eilisestä päivällisestä jääneet maksapihvit, pienet kukkakaalin lohkot ja kuutioiksi leikatut perunat kaadetaan vuokaan. Kylmät perunat voi näet valmistaa ruuaksi monella muullakin tavoin kuin paistamalla. Vuokaan silputaan saksilla persiljaa, ja kaiken päälle kaadetaan munamaito. Paistos hyydytetään uunissa kauniin keltaisenruskeaksi.<br /><br />Nainen mankeloi, tytär pesee pienessä kulhossa jotain. Lukija: Pyykkipäivän päivälliseksi on valittava ruokalaji, joka ei vaadi kovin paljon paimentamista.<br /><br />Nainen tulee keittiöön, jossa valmiiksi pilkotut ainekset odottavat. Nainen ruskistaa lihan ja lisää muut aineet pataan. Lukija: Tällainen on Kallen herkkupata, lihasta ja kasviksista valmistettu muhennos, johon liha- ja kasvislaatuja voi vaihdella vuodenajoista ja hinnoista riippuen. Valmistus aloitetaan lihakuutioiden ruskistamisesta. Sen jälkeen lisätään pilkotut porkkana- ja perunapalaset, sekä hienonnettu kaali, joka tällä kertaa onkin perusaineksena. Kaalista muodostuu haudutettaessa niin paljon nestettä, ettei vettä tarvitse lisätä lainkaan. <br /><br />Nainen laittaa Arabian kannellisen padan uuniin. Lukija: Tämä kaunis pata on käytännöllinen, koska ruuan voi sekä valmistaa että tarjota siitä.<br /><br />Nainen vetää pyörillä kulkevan tarjoilupöydän astiakaapin viereen, latoo siihen mm. Teema-astioita ja vie valmiiksi katettuun ruokapöytään (olohuoneeseen) päivänkakkara-orvokkiasetelman. Lukija: Uudentyyppiset astiat ovat yleensäkin niin muotoiltuja, että niissä yhtyy onnistuneesti tarkoituksenmukaisuus kauneuteen. Monipuolisenkaan valikoiman hankkiminen ei vaadi paksua kukkaroa, koska astiaston voi kerätä vähitellen ostamalla esineen kerrallaan. Tällöin voi myös yhdistää esineitä eri astiastoista. Sitä paisti uudet astiatyypit sopivat mainiosti täydentämään vanhoja astiastoja. Kukat eivät ole ylellisyyttä, eivät ainakaan kesällä. Ne ovat piristävä väripilkku arkipöydässäkin ja kehittävät lapsiemme kauneudentajua. <br /><br />Lähikuva kukista, perhe päivällispöydässä. Äiti pilkkoo tyttärelle ruokaa. Mies: Ei suinkaan vaan tässä ole sitä minun erikoisherkkuani. <br /><br />Mies avaa padan kannen ja katsoo ruokaa. Nainen: Täytyyhän sitä näin pyykkipäivän kunniaksi. Poika: Pesis äiti vaan joka päivä pyykkiä. Mies pörröttää pojan päätä ja naurahtaa.<br /><br />Kuvassa teksti keskiviikko. Nainen istuu keltaharmaaraidallisessa mekossa keittiön työpöydän ääressä ja tutkii rahatilannetta, panee kolikon hymyillen säästöpossuun. Lukija: Päivällisen riisilihapaistos kypsyy vesihauteessa, ja emännällä on aikaa omistautua tilikirjalleen. Sen avulla hän tarkkailee niin ruoka- kuin muitakin menoja ja voi pitää huolta siitä, että kunkin sarakkeen summat pysyvät sille varatun määrärahan puitteissa. Ilmeisesti tulos on ollut hyvä, koska säästöporsaskin saa osansa. <br /><br />Kuvassa teksti torstai. Nainen tekee pihvejä uunipellille, poika tulee hanskat kädessä nokkosten kanssa. Poika: Äiti, mihin mä pistän nää nokkoset. Äiti: Ai, sä löysit nokkosia, kuule pistä tohon vaan niin mä laitan ne heti kun saan nämä pihvit valmiiksi. Kiitos.<br /><br />Nainen paistaa silakkapihvejä suoraan levyllä ja puhdistaa levyn harjalla. Tarjoiluastian keskellä on tomaatteja, reunalla silakoita, nainen kaataa nokkoskastikkeen kulhoon. Lukija: Nopea ja terveellinen, joskin hieman käryävä tapa on kypsentää silakkapihvit pariloimalla ne lieden levyllä. Levyn puhdistaminen käy kätevimmin teräsharjalla. Alkukesällä, kun nokkosen lehdet ovat pehmeitä, säästää emäntä monta markkaa käyttämällä pinaatin asemasta nokkosia. <br /><br />Emäntä kaataa keiton tarjoilukulhoon. Lukija: Sitruunakeitto päivällisen jälkiruuaksi on valmistunut jo aamiaista puuhatessa. <br /><br />Nainen lukee olohuoneen nojatuolissa muotilehteä tms., katsoo kelloaan ja menee keittiöön.<br />Lukija: Etukäteen laaditun viikon työnsuunnitelman ansiosta emännällä on aikaa rentoutuakin työn lomassa. Lepohetki jää tietysti lyhyeksi, jos päivällisruoka on suuritöinen kuten tänään tarjottava vihanneksilla täytetty lihamureke.<br /><br />Nainen pilkkoo tiskipöydän ääressä kasviksia ja laittaa kiehuvaan veteen ensin suolaa, sitten kasvikset. Lähikuvia murekeaineksesta, emäntä tekee taikinaa. Lukija: Työ aloitetaan vihannesten puhdistamisesta, jonka jälkeen ne pannaan kiehumaan vähään, suolalla maustettuun veteen. Niiden kiehuessa murekeainekset jauheliha, sipuli, perunat, kananmuna, mausteet, kerma ja vesi, joihin sekoitetaan korppujauhot, vaivataan tasaiseksi seokseksi. <br /><br />Nainen kastaa kädet padassa olevaan veteen ja muotoilee mureketaikinasta ja kasviksista voidellulle uunipellille pitkon, laittaa pitkon päälle rasvanokareita ja nostaa pellin uuniin. Lukija: Puhtaat, kylmään veteen kastetut kädet ovat paras työväline muodosteltaessa murekepitkoa voidellulle pellille. Runsas puolet taikinasta taputellaan tasaiseksi, melko leveäksi levyksi, jonka keskelle nostetaan puolikypsät kasvikset. Loppuseoksesta tehdään kansi kasvisten päälle, ja pohjalevyn reunat käännetään ylös. Viimeiseksi sirotellaan pinnalle margariini- tai voinokareita ja murekepitko pannaan kypsymään melko kuumaan uuniinlämpöön. Uunin lämpötila saa olla noin 250 astetta. <br /><br />Nainen valelee mureketta pellillä olevalla nesteellä. Lukija: Välillä on mureketta valeltava, jotta pinta pysyy mehevänä. Valelemiseen käytetään kasvisten keitinliemi.<br /><br />Perhe on ruokapöydässä, nainen tuo keittiöstä murekkeen pöytään. Nainen leikkaa mureketta ja jakaa sitä lautasille. Lukija: Vaikka täytetystä lihamurekkeesta on hieman enemmän vaivaa kuin tavallisesta, kannattaa tuo vaivannäkö, koska kallista lihaa täten kätevästi jatketaan halvemmilla vihanneksilla. Yksinkertaisia kasviksia käyttämällä täytetty lihamureke on kotoista arkiruokaa, kalliimmat kasvikset tekevät siitä suorastaan herkullisen juhlaruuan.<br /><br />Kuvassa teksti perjantai. Kuvaan ilmestyy kananmunien rinnalle muita ruokatarvikkeita.<br />Lukija: Kananmunista, kermasta ja vedestä syntyy nopeasti siivouspäivän aamiaisruoka sekoitettu munakas, jonka valmistusaika on vain kolme minuuttia. Ja herneistä, vedestä ja savustetuista luista kiehuu painekattilassa päivällisruoka, hernekeitto. <br /><br />Kuvassa teksti Lauantai. Isä ja poika kuorivat omenoita keittiönpöydän ääressä, äiti ja tytär puuhaavat kauempana jotain. Lukija: Jotta sunnuntai olisi perheen emännällekin lepopäivä, valmistaa hän sen ruuat jo mahdollisimman pitkälle lauantaina. Tässä touhussa perheen miesväki on parhaan kykynsä mukaan äidin apuna tai ainakin hänen seuranaan. <br /><br />Nainen ottaa jääkaapista lihapalan ja alkaa valmistaa sitä. Lukija: Sunnuntain paistin emäntä tilasi jo maanantaina torimatkallaan varmistaakseen sen, että saa mieleisensä palan ja että se ehtisi riippua tarpeeksi. Paisti näyttää suurelta näin pienelle perheelle, mutta niinpä tarkoitus onkin saada siitä kolme ateriaa. Kun lihaa on syöty päivälliseksi sunnuntaina ja maanantaina, saadaan luista vielä keitto tiistaina.<br /><br />Kuvassa teksti Sunnuntai. Koko perhe rannalla kävelemässä, nainen on pukeutunut hiihtohousuihin. Lukija: Lauantaisen ahkeroinnin ansioista on äitikin päässyt mukaan sunnuntailenkille. <br /><br />Perhe kävelee uuden kerrostaloalueen vieressä, poika haluaa jäädä vielä ulos. Poika saa äidiltä luvan jäädä vielä puoleksi tunniksi ulos. Paistinpaloja on aseteltu tarjolle kasvisten viereen. Nainen tarjoilee pöydässä istuvalle perheelle alkukeittoa. Lukija: Kylmän paistin lisäksi on sunnuntain kunniaksi kaksi muutakin ruokalajia. Tämä ei ole ylellisyyttä, sillä kun perhe on syönyt kalaliemen juustoleipineen, kuluu kallista paistia vähemmän. Pöytä on katettu samoilla lautasilla kuin arkenakin, sunnuntain tuntu on saatu pöytäliinalla, tuoreilla kukilla, juhlavammilla laseilla ja erikoisilla liemikulhoilla.<br /><br />Mies tiskaa, nainen tutkii tilikirjoja. Naisella on päällään kellertävä leninki, mies on valkoisessa paidassa. Mies: Noo, miltäs se nyt se viikon tilinpäätös näyttää? Nainen: Näyttäähän tuo kohtuulliselta, vaikka tietysti olisi halvemmallakin päässyt, jos olisi oikein pihistänyt. Mies: Jaa, jaa, mutta kyllä minä sentään joskus kaipaan oikein sipulipihviä. Puolilähikuva naisesta, käännähtää kohti miestä vähän äkäisenä. Nainen: Sitä sinä kyllä saat odottaa, kun on paras kalan ja vihannesten aika, talvella tulee syötyä lihaa ihan liikaakin. Mutta miehet ovat aina samanlaisia, eivät ne ymmärrä muuta kuin sipulipihvin ja porsaankyljyksen. Puolilähikuva tiskaavasta miehestä. Mies: Noo kultaseni, älä nyt suutu, kelpo emäntähän sinä olet. Puolilähikuva naisesta. Nainen: No en minä tässä haavilla kulje, mutta sen minä vaan sanon, että kyllä meidän perheen ruoka on niin vaihtelevaa kuin näillä talousrahoilla pystyy sen hankkimaan. Kuvassa mies: Aivan varmasti, ja kaikki ajallaan pöydässä. Kuitenkin kaikkein parasta on se, että sinä olet aina itse hyvällä tuulella, niin, etkä koskaan valita työnpaljoutta. Nainen tulee kohti miestä tilivihkonsa kanssa, käy nojaamaan tiskipöytään lähelle miestä ja sanoo: Niin katsos, jo äitini opetti minulle, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, ja niin kiirettä minulla ei ole koskaan, että en ehtisi etukäteen suunnitella viikon töitä ja laatia ruokalistaa. Mies: Enhän minä paljon sinun töistäsi ymmärrä, mutta sen minä olen huomannut, että tuosta sinun suunnittelustasi, siitä on ollut hyötyä koko perheelle. <br /><br />Loppuun Postisäästöpankin merkki.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>fiktio & dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="draamadokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="tiedotuselokuva">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Helsinki</elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-laji1fin="lyhyt">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">619915</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
1958
|
building |
0/KAVI/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
emännät
kodinhoito
kotityö
perheet
ruoanvalmistus
taloudenhoito
työnjako
|
genre_facet |
draamadokumentti
fiktio & dokumentti
tiedotuselokuva
|
source_str_mv |
kavi
|
work_keys_str_mv |
AT forsmanfelix perheenemännäntyöviikko
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100043
kavi.elonet_henkilo_101566
kavi.elonet_henkilo_151414
kavi.elonet_henkilo_977366
kavi.elonet_henkilo_977367
kavi.elonet_yhtio_109307
kavi.elonet_yhtio_211062
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100043###cng
kavi.elonet_henkilo_101566###drt
kavi.elonet_henkilo_101566###fmp
kavi.elonet_henkilo_151414###käsikirjoitus ja suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_977366###käsikirjoitus ja suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_977366###selostus ja havaintoesitykset
kavi.elonet_henkilo_977367###käsikirjoitus ja suunnittelu
kavi.elonet_yhtio_109307###tilaaja
kavi.elonet_yhtio_211062###fmp
|
main_date_str |
1958
|
title_sort |
perheenemännän työviikko
|
format_ext_str_mv |
0/Video/
1/Video/Short/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1788833157353570304
|