Viimeiset liiviläiset?

The Last Livonians? (englanninkielinen nimi)

Die Letzten Liven? (saksankielinen nimi)

Kalasäilyketehtaan tyttö (työnimi)

Liivinrannan syksy eli kansan kuolema? (työnimi)

Viimeiset liiviläiset (työnimi)

Ei kaupalliseen käyttöön

record_format	forward
ctrlnum	elonet_elokuva_162222
title	Viimeiset liiviläiset?
title_txtP	Viimeiset liiviläiset?
title_alt	The Last Livonians? Die Letzten Liven? Kalasäilyketehtaan tyttö Liivinrannan syksy eli kansan kuolema? Viimeiset liiviläiset
title_full	Viimeiset liiviläiset?
title_fullStr	Viimeiset liiviläiset?
title_full_unstemmed	Viimeiset liiviläiset?
title_short	Viimeiset liiviläiset?
description	Mikko Pielan dokumenttielokuva häviämäisillään olevasta sukukansastamme liiviläisistä. Se on kuvattu Latvian Kuurinmaalla toukokuussa 1994. Suomalais-ugrilaista liivin kieltä puhuu Latviassa äidinkielenään enää 13 ihmistä. Pienen kansan viimeisten edustajien elämäntarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia. Latvian Kuurinmaalla Riianlahden rannalla sijaitsevan Kolkan kylän kalastusaluksilta saadaan raaka-ainetta Zakin kalasäilyketehtaalle. Kertojan Eduard Väärin mukaan "Liivinrannan entisissä kalastajakylissä asuu enää viisi liiviä äidinkielenään puhuvaa vanhusta. Valtaväestö puhuu latviaa. Suomalais-ugrilaista liivinkieltä osaa koko Latviassa vain 14 ihmistä. Liiviläinen kalastajakansa on häviämäisillään." Kertoja käy läpi liiviläisten historiaa maaorjuudesta lähtien. "Tämä vuosisata on ollut kuitenkin pahin." Kylmän sodan aikana "liiviläiset tuomittiin virallisesti unohduksiin".<br /><br /><I>Poulin Klavina (s. 1918), Vaiden kylä</i>. Klavina hakkaa halkoja ja hoitaa kasvimaata. Hän kertoo tarinan "sinisistä lehmistä" ja kuinka vasikka kerran karkasi piikkilangan läpi suljetulle ranta-alueelle, josta sotilas vei vasikkaa hakeneen tytön kuulusteltavaksi. Liivin ranta oli suljettu 50 vuotta. Venäläisten tultua kaikki veneet vietiin Sänagiin ja Puolen vuoden kuluttua rantaan asetettiin piikkilangat; myöhemmin kulkukielto osoitettiin kyntämällä rannat. Klavina kertoo, että meren saattoi vain kuulla, mennä sinne ei voinut vaikka sydäntä särki. Rantaan ja kalastukseen viittaavien arkistofilmien ja valokuvien lomassa Klavina kertoo, kuinka kalayhtiön saalis jaettiin sovussa osakkaiden kesken. Klavina esittelee kotimuseota ja liivin kieltä latvialaiskoululaisten ryhmälle. Hän kertoo vanhasta passistaan, johon hänet vuonna 1947 merkittiin liiviläiseksi, mutta uuteen passiin kirjoitettiin latvialainen. <br /><br />Tarton yliopiston professori Eduard Vääri kertoo, että ennen toista maailmansotaa liiviläisiä oli noin 1 500, sodan jälkeen 1948 enää 800. Vääri on kirjoittanut lukuisia tutkimuksia liivin kielestä ja hän kertoo aiemmista suomalaisista kielentutkijoista Johan Andreas Sjögrenistä, E. N. Setälästä ja E. A. Saarimaasta sekä Tarton yliopiston professorista, suomalaisesta Lauri Kettusesta, joka virolaisten folkloristin O. Lorenzin kanssa kehotti liiviläisiä perustamaan oman seuran ja tavoittelemaan parempaa asemaa. <br /><br /><I>Elfriida Žagare (s. 1916), Siikrogin kylä</i>. Žagare kertoo valokuvien lomassa perheensä muutosta ja elämästä Virossa sodan aikana. Hän kertoo Kettusesta, jotka hän tapasi pikkulapsena 1924. Vuosina 1931 ja 1933 Kettusen mukana oli hänen oppilaansa Väinö Kyrölä ja Žagare esittää heidän opettamansa suomalaisen laulun. Žagare kertoo myös Suomessa opiskelleesta sisarestaan Hildasta, joka laulaa arkistofilmillä. <br /><br />Žagare muistelee kuinka koulussa opiskeltiin liivin kieltä. 1930-luvulla uskottiin kielen ja kansan vielä säilyvän, koska oli opettajia ja liivin kielellä saarnaavia pappeja. Hän oli paikalla myös Liivin kansallistalon avajaisissa. Sodan jälkeen he asuivat Siikrogissa, jälleenrakennettavaa riitti, ja olot olivat vaikeat, elanto saatiin kampeloita myymällä. Nykyään maa antaa perunaa, porkkanaa, kaalia ja marjoja; toinen puoli vuotta asutaan Riiassa.<br /><br /><I>Irma Friedrikson (s. 1914), Kuolkan kylä</i>. Friedrikson muistelee kuinka he, Stelken perhe, harjoittivat kuorolaulua ja teatteria. Heidän kotinsa oli kylän nuorten tapaamispaikka. Hän meni naimisiin 1937, poika syntyi seuraavana vuonna. 1941 tulivat venäläiset ja veivät koko perheen naapurien tavoin Siperiaan. Friedrikson ei enää koskaan nähnyt miestään, sillä miehet ja naiset erotettiin toisistaan matkan alussa. Marraskuussa 1947 hän pakeni ja asui kaksi vuotta Latviaan aiemmin lähetetyn poikansa Jonin kanssa, kunnes venäläiset vangitsivat hänet: seurasi 8 kuukautta vankilassa Riiassa, kolme vuotta leirillä Solikamskissa ja karkotus Siperiaan. Stalinin kuoltua ns. suojasään alettua 1956 hän sai passin, asui Riiassa. Hänen poikansa oli armeijassa ja he näkivät vasta 1960. Pojasta tuli kalastaja, Friedrikson meni tehtaaseen töihin. Nyt hänellä on kolme pojanpoikaa ja kaikki hyvin. "Mutta sydämeni on raskas koska näen, että elämämme ei kuitenkaan ole sellaista kuin kansamme haluaisi."<br /><br /><I>Viktor Berthold (s. 1921), Marta Berthold (s.1925), Kuolkan kylä</i>. Bertholdit tekevät pihatöitä ja savustavat kampelaa. Viktor kertoo lapsuudestaan, kuinka hän avusti kalastajaisäänsä ja kuinka äiti ja vanhat ihmiset, enimmäkseen vanhat naiset kertoivat viikonloppuisin tarinoitaan ja lausuivat loitsuja. Hän kertoo myös 22 kalastajasta, joiden seurassa hän kuuli lisää tarinoita. <br /><br />Savustetut kampelat syödään liiviläisten kesken lounaalla, jossa on tarjolla myös juomaa, apponrokkoa. Käy ilmi, että Cerbachit ja Bertholdit ovat viimeiset elinvoimaiset liiviläissuvut. Ruoan jälkeen on liiviläislaulun aika.<br /><br /><I>Alviina Uspila (s. 1908), Ventspils</i>. Uspila seisoo asuintalonsa edustalla. Hän kertoo olleensa kaupassa töissä 1920-luvulla, mutta palasi kotikyläänsä Iraan mentyään naimisiin. Nyt kaikki on hävinnyt, mitään ei enää ole, "jopa huussi on viety" punaisten toimesta. Uspila kertoo kuinka hänenen perheensä pakeni venäläisiä Ruotsiin, jossa hänen miehensä ja veljensä kuolivat. Hän kertoo myös, kuinka turvallisuuspoliisi pidätti ja kuulusteli häntä useamman kerran. Kuulusteluissa häntä piestiin. Vieläkin hän pelkää venäläisten paluuta. <br /><br /><I>Valt Ernštreit (s. 1974), Riika</i>. Ernštreit on liiviläissyntyinen Tarton yliopiston opiskelija, joka kertoo perustaneensa yhteisön, jossa nuoret voisivat saada tietoa liiviläisistä ja heidän kulttuuristaan. Mukana on kymmenkunta nuorta. Yliopistossa liivin kieltä oppineena hän kertoo kirjoittaneensa liiviksi ja piirtäneensä jo vuosia ja että hänellä on tulossa näyttely Tallinnaan. Hän haluaa kääntää myös <I>Pikku Prinssin</i> liiviksi, mikä on hankalaa sanaston kapeuden vuoksi. Ernštreit lukee ääneen liivinkielistä tarinaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i>
topic	haastattelut historia liiviläiset kalastus kansat kielet liivin kieli miehitys sodat toinen maailmasota ruoka vankileirit
url	http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222
thumbnail	http://www.elonet.fi/tenho/media/219483_J1105278E0.jpg
author	Mikko Piela
author_role	d02
author_sort	Mikko Piela
author2	Mikko Piela Pekka Aine Timo Linnasalo Eduard Vääri
author2_role	aus cng flm exp
author_corporate	Filminor Oy Media / Creative Documentary AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot
author_corporate_role	e10 fnd
geographic	Suomi
genre	haastatteludokumentti historiallinen dokumentti yhteiskunnallinen dokumentti dokumentti
format	0/Video/ 1/Video/Feature/
spelling	Viimeiset liiviläiset? The Last Livonians? Die Letzten Liven? Kalasäilyketehtaan tyttö Liivinrannan syksy eli kansan kuolema? Viimeiset liiviläiset Suomi 1995 Mikko Piela Heikki Takkinen Pekka Aine Timo Linnasalo Juha-Veli Äkräs Piret Tibbo Tiiu Õunapuu Margus Õunapuu Kalle Kilkans Eduard Vääri Kari Haatanen Pirjo Puolakka Raimo Hiltunen Eine Kokko Leena Karjalainen Veijo Lehti Poulin Klavina Elfriida Žagare Irma Friedrikson Viktor Berthold Marta Berthold Alviina Uspila Vait Ernstreit Irma Carbah Maija Norenberga Filminor Oy Media / Creative Documentary AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot Suomen Elokuvakontakti ry Yleisradio Oy 04.04.1995 Jurmala, Latvia Jyväskylä, Suomi Pärnu, Viro Tampere, Suomi Rauma, Suomi 1996 07.04.1995 Helsinki: Amanda 1 Andrejs Apsitis, Jana Berzina, Andzae Daze, Riho Grünthal, Erkki Hyvönen, Tonu Karma, Mikko Kemppinen, Väinö Kyrölä, Mait Lepik, Marja Linnasalo, Sarma Matveka, Raimonds Ocsevskis, Mark Slocum, Valda Suvcane, Seppo Suhonen, Guntis Trektenis, Edgar Valgamaa, Jaakko Ylipaavola, Anna Zigure, Laima Zihare, Peeter Urbla, Erika Laansalu, Tõnis Sahkai, Arttur Talvik, Exitfilm A/S, Rapala Oy, Riga Motion Picture Studio, EXITFilm, Kolkas Zak, Kolkan kunta haastattelut historia liiviläiset kalastus kansat kielet liivin kieli miehitys sodat toinen maailmasota ruoka vankileirit Elokuvatuotannon laatutuki 1995: 80 000 mk.<br />Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival, Pärnu, Viro 1995: paras katoavan kansan kuvaus.<br />Anjalankosken elokuvapalkinto 1996. Mikko Pielan dokumenttielokuva häviämäisillään olevasta sukukansastamme liiviläisistä. Se on kuvattu Latvian Kuurinmaalla toukokuussa 1994. Suomalais-ugrilaista liivin kieltä puhuu Latviassa äidinkielenään enää 13 ihmistä. Pienen kansan viimeisten edustajien elämäntarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia Latvian Kuurinmaalla Riianlahden rannalla sijaitsevan Kolkan kylän kalastusaluksilta saadaan raaka-ainetta Zakin kalasäilyketehtaalle. Kertojan Eduard Väärin mukaan "Liivinrannan entisissä kalastajakylissä asuu enää viisi liiviä äidinkielenään puhuvaa vanhusta. Valtaväestö puhuu latviaa. Suomalais-ugrilaista liivinkieltä osaa koko Latviassa vain 14 ihmistä. Liiviläinen kalastajakansa on häviämäisillään." Kertoja käy läpi liiviläisten historiaa maaorjuudesta lähtien. "Tämä vuosisata on ollut kuitenkin pahin." Kylmän sodan aikana "liiviläiset tuomittiin virallisesti unohduksiin".<br /><br /><I>Poulin Klavina (s. 1918), Vaiden kylä</i>. Klavina hakkaa halkoja ja hoitaa kasvimaata. Hän kertoo tarinan "sinisistä lehmistä" ja kuinka vasikka kerran karkasi piikkilangan läpi suljetulle ranta-alueelle, josta sotilas vei vasikkaa hakeneen tytön kuulusteltavaksi. Liivin ranta oli suljettu 50 vuotta. Venäläisten tultua kaikki veneet vietiin Sänagiin ja Puolen vuoden kuluttua rantaan asetettiin piikkilangat; myöhemmin kulkukielto osoitettiin kyntämällä rannat. Klavina kertoo, että meren saattoi vain kuulla, mennä sinne ei voinut vaikka sydäntä särki. Rantaan ja kalastukseen viittaavien arkistofilmien ja valokuvien lomassa Klavina kertoo, kuinka kalayhtiön saalis jaettiin sovussa osakkaiden kesken. Klavina esittelee kotimuseota ja liivin kieltä latvialaiskoululaisten ryhmälle. Hän kertoo vanhasta passistaan, johon hänet vuonna 1947 merkittiin liiviläiseksi, mutta uuteen passiin kirjoitettiin latvialainen. <br /><br />Tarton yliopiston professori Eduard Vääri kertoo, että ennen toista maailmansotaa liiviläisiä oli noin 1 500, sodan jälkeen 1948 enää 800. Vääri on kirjoittanut lukuisia tutkimuksia liivin kielestä ja hän kertoo aiemmista suomalaisista kielentutkijoista Johan Andreas Sjögrenistä, E. N. Setälästä ja E. A. Saarimaasta sekä Tarton yliopiston professorista, suomalaisesta Lauri Kettusesta, joka virolaisten folkloristin O. Lorenzin kanssa kehotti liiviläisiä perustamaan oman seuran ja tavoittelemaan parempaa asemaa. <br /><br /><I>Elfriida Žagare (s. 1916), Siikrogin kylä</i>. Žagare kertoo valokuvien lomassa perheensä muutosta ja elämästä Virossa sodan aikana. Hän kertoo Kettusesta, jotka hän tapasi pikkulapsena 1924. Vuosina 1931 ja 1933 Kettusen mukana oli hänen oppilaansa Väinö Kyrölä ja Žagare esittää heidän opettamansa suomalaisen laulun. Žagare kertoo myös Suomessa opiskelleesta sisarestaan Hildasta, joka laulaa arkistofilmillä. <br /><br />Žagare muistelee kuinka koulussa opiskeltiin liivin kieltä. 1930-luvulla uskottiin kielen ja kansan vielä säilyvän, koska oli opettajia ja liivin kielellä saarnaavia pappeja. Hän oli paikalla myös Liivin kansallistalon avajaisissa. Sodan jälkeen he asuivat Siikrogissa, jälleenrakennettavaa riitti, ja olot olivat vaikeat, elanto saatiin kampeloita myymällä. Nykyään maa antaa perunaa, porkkanaa, kaalia ja marjoja; toinen puoli vuotta asutaan Riiassa.<br /><br /><I>Irma Friedrikson (s. 1914), Kuolkan kylä</i>. Friedrikson muistelee kuinka he, Stelken perhe, harjoittivat kuorolaulua ja teatteria. Heidän kotinsa oli kylän nuorten tapaamispaikka. Hän meni naimisiin 1937, poika syntyi seuraavana vuonna. 1941 tulivat venäläiset ja veivät koko perheen naapurien tavoin Siperiaan. Friedrikson ei enää koskaan nähnyt miestään, sillä miehet ja naiset erotettiin toisistaan matkan alussa. Marraskuussa 1947 hän pakeni ja asui kaksi vuotta Latviaan aiemmin lähetetyn poikansa Jonin kanssa, kunnes venäläiset vangitsivat hänet: seurasi 8 kuukautta vankilassa Riiassa, kolme vuotta leirillä Solikamskissa ja karkotus Siperiaan. Stalinin kuoltua ns. suojasään alettua 1956 hän sai passin, asui Riiassa. Hänen poikansa oli armeijassa ja he näkivät vasta 1960. Pojasta tuli kalastaja, Friedrikson meni tehtaaseen töihin. Nyt hänellä on kolme pojanpoikaa ja kaikki hyvin. "Mutta sydämeni on raskas koska näen, että elämämme ei kuitenkaan ole sellaista kuin kansamme haluaisi."<br /><br /><I>Viktor Berthold (s. 1921), Marta Berthold (s.1925), Kuolkan kylä</i>. Bertholdit tekevät pihatöitä ja savustavat kampelaa. Viktor kertoo lapsuudestaan, kuinka hän avusti kalastajaisäänsä ja kuinka äiti ja vanhat ihmiset, enimmäkseen vanhat naiset kertoivat viikonloppuisin tarinoitaan ja lausuivat loitsuja. Hän kertoo myös 22 kalastajasta, joiden seurassa hän kuuli lisää tarinoita. <br /><br />Savustetut kampelat syödään liiviläisten kesken lounaalla, jossa on tarjolla myös juomaa, apponrokkoa. Käy ilmi, että Cerbachit ja Bertholdit ovat viimeiset elinvoimaiset liiviläissuvut. Ruoan jälkeen on liiviläislaulun aika.<br /><br /><I>Alviina Uspila (s. 1908), Ventspils</i>. Uspila seisoo asuintalonsa edustalla. Hän kertoo olleensa kaupassa töissä 1920-luvulla, mutta palasi kotikyläänsä Iraan mentyään naimisiin. Nyt kaikki on hävinnyt, mitään ei enää ole, "jopa huussi on viety" punaisten toimesta. Uspila kertoo kuinka hänenen perheensä pakeni venäläisiä Ruotsiin, jossa hänen miehensä ja veljensä kuolivat. Hän kertoo myös, kuinka turvallisuuspoliisi pidätti ja kuulusteli häntä useamman kerran. Kuulusteluissa häntä piestiin. Vieläkin hän pelkää venäläisten paluuta. <br /><br /><I>Valt Ernštreit (s. 1974), Riika</i>. Ernštreit on liiviläissyntyinen Tarton yliopiston opiskelija, joka kertoo perustaneensa yhteisön, jossa nuoret voisivat saada tietoa liiviläisistä ja heidän kulttuuristaan. Mukana on kymmenkunta nuorta. Yliopistossa liivin kieltä oppineena hän kertoo kirjoittaneensa liiviksi ja piirtäneensä jo vuosia ja että hänellä on tulossa näyttely Tallinnaan. Hän haluaa kääntää myös <I>Pikku Prinssin</i> liiviksi, mikä on hankalaa sanaston kapeuden vuoksi. Ernštreit lukee ääneen liivinkielistä tarinaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i> 1. <I>Merikuvia</i> <br />Osat <I>Hyljätty kolmimastoinen</i> ja <I>Vahtimiehen laulu</i><br />Säv. Uuno Klami<br />1) Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister (off), viisi kertaa, yht. 10' 35".<br />2) Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister (off, lopputekstit), 3' 10".<br />Levytys:<br />Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister; Finlandia Records FA 334, 1981.<br /><br />2. <I>Way of The Wind</i> / <I>Tuulen tie</i><br />Säv. ja san. Carl Borenius, suom. san. Sauvo Puhtila<br />Es. Elfriida Žagare, laulu suomeksi (100 %), 0' 35".<br /><br />3. <I>Vūrul maal</i> / "Vieraalla maalla"<br />Säv. ja san. Margareta ja Karli Stalte<br />Es. Hilda Cerbach-Griva, laulu liiviksi (100 % dokumenttielokuvassa <I>Liivi Rannikul</i>, 1966), 1' 10".<br /><br />4. <I>Livli ma oon</i> / "Liiviläinen oon"<br />Säv. Heikki Klemetti, liiviläiset sanat Lauri Kettunen<br />1) Es. Viktor ja Martha Berthold, Eduard Vääri ja ruokavieraat, laulu (100 %), 0' 25".<br />2) Livlist-kuoro ja orkesteri (off), 0' 50".<br /><br />Huomautuksia:<br />Kolkan torvisoittokunta soittaa marssimusiikkia (off), 0' 35". <br /><br />Livlist-kuoron esitys nauhoitettiin joulukuussa 1993.<br /><br />Teostomerkinnän mukaan elokuvassa on käytetty yhdeksän minuutin verran Uuno Klamin säveltämää musiikkia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i> dokumentti "Pielalla on esseistin ja kirjoittajan tausta" Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 7.4.1995) avaa. "Liiviläisjahdissa hänen apunaan ovat olleet kuvaaja Pekka Aine ja äänittäjä Timo Linnasalo sekä kielitieteilijä Eduard Vääri Tartosta. [- -] Piela hahmottelee monivivahteista kokokuvaa mökeissään asuvien vanhusten elämästä. Sen oheen hän piirtää Liivin kulttuurihistoriaa ja kielen nykytilaa. [- -] Antavinta <I>Viimeisissä liiviläisissä</i> ovat nämä tervaskannot. Yhtä paitsi he ovat naisia, hiukan alle kahdeksankymppisiä. Piela käyttää tärkeimpiä haastateltavia hyvin. [- -] Pielan elokuva kertoo yhtä paljon vanhuudesta kuin kansansirpaleen kuolemasta. Se kuvaa vaatimatonta, omatoimista elämäntapaa, joka katoaa kaikkialta köyhyyden muuttuessa."<br /><br />Pertti Lumirae (Demari 7.4.1995) kiinnitti huomionsa myös muotoon: "<I>Viimeiset liiviläiset?</i> haluaa eläytymällä vanhusten kasvoihin ja kertomuksiin välittää katsojalle sekä tekijöiden että kuvattavien yhdessä jakaman surun ja menetyksen tunteet. Siksi pitkät otokset ovat enemmän kuin paikallaan. Piela itse sanookin: 'Minulla ja leikkaaja Timo Linnasalolla ei ollut sydäntä keskeyttää väkivaltaisesti elämäntarinoita.'"<br /><br />Tarmo Poussun (Ilta-Sanomat 7.4.1995) mukaan "varsinaista kansantiedettä Pielan elokuva ei edusta, sillä sen painopiste on yksilöissä. Puhevoittoisen elokuvan ongelma onkin näkökulman kapeus. Muutaman vanhuksen henkilökohtaiset muistot eivät välttämättä kerro paljoakaan kokonaisen kansakunnan katoamiseen johtaneista syistä. Puhevoittoisen elokuvan toinen ongelma on kuvallinen köyhyys. Ilmaisun niukkuus on varmasti harkittua, mutta yhdessä elokuvan rakenteellisen yksitoikkoisuuden kanssa se tekee <I>Viimeisistä liiviläisistä</i> raskasta ja hieman ikävää katsottavaa [- -] olipa sitten kiinnostunut sen aiheesta tai ei."<br /><br />Jorma Lehtola (Katso 15-16/1995) painotti televisioesityksen yhteydessä 1995, että "vanhaan malliin filmille kuvatun elokuvan painoarvo tulee kasvamaan tulevaisuudessa, jolloin liiviläisistä on jäljellä vain muistojälkiä arkistoissa."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i> Mikko Piela (s. 1956) opiskeli 1970-luvulla oikeustiedettä, teatteritiedettä, estetiikkaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa sekä toimi 1980-luvulla elokuvakriitikkona ja -journalistina mm. Filmihullussa, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa, ennen kuin ryhtyi elokuvantekijäksi. Dokumentaaristen lyhytelokuvien <I>Naisia yliopistolla</i> (1990) ja <I>Maitotilipäivä</i> (1991) jälkeen valmistui hänen ensimmäinen pitkä dokumenttinsa <I>Viimeiset liiviläiset?</i>, joka nimensä mukaisesti kertoo katoavasta suomalais-ugrilaisesta kansasta. Tämän sukulaiskansamme rippeet elävät Latvian Kuurinmaalla, jonka pohjoiskärjessä entiset liiviläiset kalastajakylät sijaitsevat. <br /><br />Elokuva sai alkunsa, kun Piela vieraili <I>Maitotilipäivän</i> kanssa Pärnun visuaalisen antropologian festivaaleilla ja poikkesi samalla matkalla Riikaan, missä hän sai kuulla liiviläisten kohtalosta. AVEK:n ja tanskalaisen Dokumentarin ennakkosuunnittelutuen turvin Piela matkusti Kuurinmaalle tutustuen "viimeisiin liiviläisiin" ja heidän asuinsijoihinsa. Ennakkosuunnittelumatkan valokuvista koottiin Helsingin yliopistolle näyttely, jonka avulla Piela yritti vakuuttaa päättäjiä aiheen tärkeydestä. AVEK:n ja Yleisradion rahoitustuki varmistui monien viivytysten jälkeen huhtikuussa 1994, ja kuvaamaan päästiin toukokuussa. Materiaali kuvattiin 12 kuvauspäivässä super-16 mm:n filmille, mistä se levennettiin 35 mm:n kopioksi. Alunperin Piela kaavaili aiheesta noin 50 minuutin elokuvaa, mutta koki leikkausvaiheessa, että näin merkityksellisiä elämäntarinoita oli vaikea lyhentää.<br /><br />Valokuva-aineistoa löytyi mm. Museovirastosta ja Tarton yliopiston kokoelmista, lisäksi Piela sai käyttöönsä kaksi vanhaa virolaista dokumenttielokuvaa. Yhteyshenkilönä toimi kielitieteilijä, Tarton yliopiston professori Eduard Vääri, jonka mukaan viron kieltä muistuttavaa liiviä puhui vuonna 1994 koko Latviassa enää 14 ihmistä ja joka kieleen perehtyneenä pystyi haastattelemaan näitä ihmisiä. Kolkan kylästä on elokuvassa käytetty liivinkielistä muotoa Kuolka.<br /><br />"Miksi näin kävi?", kysyttiin elokuvan lehdistöesitteessä. "Miksi kansakunta, joka 1200-luvulta lähtien hallitsi laajaa aluetta Baltiassa ja taisteli ensimmäisenä saksalaisia ristiritareita vastaan, kuitenkin tuhoutui? Elokuvassa etsitään vastausta tähän vaikeaan kysymykseen liiviläisten vanhusten elämäntarinoiden kautta. Voidaan sanoa, että näissä liivin kielellä kerrotuissa tarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia."<br /><br />Samassa yhteydessä ohjaaja Piela kertoi tavoitteistaan: "Pyrin mahdollisimman klassiseen, jopa vanhahtavaan dokumentaariseen ilmaisuun, jossa tyylikeinona käytetään myös vuosisatamme klassista suomalaista musiikkia. Emme pelänneet hillityn pateettisiakaan sävyjä. Katsoin tämän muodon oikeaksi näin vakavalle sisällölle."<br /><br />"Jos sanotaan, että <I>Viimeiset liiviläiset?</i> on haastatteluelokuva, niin se ikään kuin niputetaan katsojan mielessä", Piela jatkoi Like Uutisten haastattelussa 1995. "Ei tule mieleenkään, että siellä haastattelujen lomassa voisi olla jotain visuaalisesti mielenkiintoista. Ihmiset ja heidän elämäntarinansa ovat tämän elokuvan perusvoimavara, mutta kyllä minä yritin myös kunnioittaa maisemaa."<br /><br /><I>Viimeiset liiviläiset?</i> sai tunnustusta laatutuen ja erilaisten palkintojen muodossa. Mikko Piela on jatkanut dokumentaristin uraansa lyhytelokuvissa <I>Die Eurostadt</i> (1996), <I>Runoja Suomessa</i> (1998), <I>Kivet</i> (2000) ja <I>Vieraalla maalla</i> (2001).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i> Latvia: <br />Kuurinmaa: Kolka: Riianlahti (<I>kalastusalukset, Klavina rannalla</i>), Zakin kalasäilyketehdas (<I>tehdas</i>), keskusta (<I>ihmiset bussipysäkillä, Bertha menossa kauppaan</i>), Livu Centrs Zitarissa (<I>liiviläismuseo</i>), Poulin Klavinan asuintalo, kotimuseo ja sauna Vaiden kylässä (<I>Klavinan haastattelu</i>), hylätty sotilastukikohta Liivinrannassa Mazirpen ja Pizan kylien välillä (<I>autio sotilastukikohta</i>), veneiden hautausmaa Sänagissa Mazirpessa (<I>lahoavat veneet</i>), asuintalo Kolkassa (<I>Eduard Vääri kertoo historiasta</i>), Elfriida Žagaren asuintalo Sikragsin kylässä (<I>Žagaren haastattelu</i>), Livlist Rovkuoda Mazirpen kylässä (<I>Liivin kansallistalo</i>), Irma Friedriksonin asuintalo Kolkassa (<I>Friedriksonin haastattelu</i>), Viktor ja Martha Bertholdin asuintalo ja savustusmaja Kolkassa (<I>Bertholdit savustavat kampeloita</i>), maantie Kolka-Ventspils (<I>auto hiekkatiellä</i>)<br /><br />Turaida: Turaidan linna (<I>linna</i>)<br /><br />Ventspils: Ventspils Brivdabas muzejs Rinku iela 2 (<I>museorakennukset</i>), Alviina Uspilan asuintalo lähiössä (<I>Uspila poseeraa talonsa edustalla</i>)<br /><br />Targale: Mikeltorniksen majakka (<I>majakka</i>), Mikeltorniksen kirkko (<I>avara rantanäkymä</i>)<br /><br />Riika: Väinä-joki, vanha kaupunki, tuomiokirkko, Klostera iela, ortodoksinen kirkko Brivibas iela 23 (<I>kaupunkinäkymiä</i>), Esplanaden puisto (<I>Vääri haastattelee Ernštreitia</i>), Brivibas iela (<I>katunäkymä</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i> Latvia: <br />Kuurinmaa: Kolka: Zakin kalasäilyketehdas (<I>kalaa pakkaavat naiset</i>), Livo Centrs (<I>liiviläismuseo</i>), Poulin Klavinan asuintalo, kotimuseo ja sauna Vaiden kylässä (<I>Klavinan haastattelu</i>), hylätty sotilastukikohta Mazirpen ja Pizan kylien välillä (<I>autio sotilastukikohta</i>), asuintalo keskustassa (<I>Eduard Vääri kertoo historiasta</i>), Elfriida Žagaren asuintalo Sikragsin kylässä (<I>Žagaren haastattelu</i>), Irma Friedriksonin asuintalo keskustassa (<I>Friedriksonin haastattelu</i>), Viktor ja Martha Bertholdin asuintalo keskustassa (<I>Bertholdien haastattelu</i>)<br /><br />Ventspils: Alviina Uspilan asuintalo lähiössä (<I>Uspilan haastattelu</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i>
main_date	1995-01-01T00:00:00Z
publication_daterange	[1995-01-01 TO 1995-12-31]
search_daterange_mv	[1995-01-01 TO 1995-12-31]
author_facet	Mikko Piela Pekka Aine Timo Linnasalo Eduard Vääri Filminor Oy Media / Creative Documentary AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot
id	kavi.elonet_elokuva_162222
is_hierarchy_id	kavi.elonet_elokuva_162222
is_hierarchy_title	Viimeiset liiviläiset?
first_indexed	2017-04-11T11:55:11Z
last_indexed	2024-02-15T23:00:05Z
fullrecord	<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">162222</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Viimeiset liiviläiset?</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">The Last Livonians?</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="ger">Die Letzten Liven?</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="saksankielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Kalasäilyketehtaan tyttö</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Liivinrannan syksy eli kansan kuolema?</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Viimeiset liiviläiset</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Viimeiset liiviläiset?</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lopputeksti">1995</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Mikko Piela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>130927</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Mikko Piela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>130927</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Heikki Takkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>105866</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Pekka Aine</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100534</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Timo Linnasalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100267</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänitys" elokuva-elotekija-tehtava="äänitys">A99</Activity><AgentName>Timo Linnasalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100267</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kamera-assistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kamera-assistentti" elokuva-elotekija-tehtava="kamera-assistentti">A99</Activity><AgentName>Juha-Veli Äkräs</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>832896</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaussihteeri" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kuvaussihteeri" elokuva-elotekija-tehtava="kuvaussihteeri">A99</Activity><AgentName>Piret Tibbo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>162225</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantosihteeri" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantosihteeri" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantosihteeri">A99</Activity><AgentName>Tiiu Õunapuu</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1107465</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="järjestäjä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="järjestäjä" elokuva-elotekija-tehtava="järjestäjä">A99</Activity><AgentName>Margus Õunapuu</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1107469</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="autonkuljettaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="autonkuljettaja" elokuva-elotekija-tehtava="autonkuljettaja">A99</Activity><AgentName>Kalle Kilkans</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265106</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="asiantuntija" finna-activity-code="exp">exp</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Tarton yliopisto">Eduard Vääri</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265104</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ennakkosuunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="ennakkosuunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="ennakkosuunnittelu">A99</Activity><AgentName>Mikko Piela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>130927</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ennakkosuunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="ennakkosuunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="ennakkosuunnittelu">A99</Activity><AgentName>Kari Haatanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265103</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ennakkosuunnittelun valokuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="ennakkosuunnittelun valokuvat" elokuva-elotekija-tehtava="ennakkosuunnittelun valokuvat">A99</Activity><AgentName>Kari Haatanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265103</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="still-kuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="still-kuvat" elokuva-elotekija-tehtava="still-kuvat">A99</Activity><AgentName>Timo Linnasalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100267</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="still-kuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="still-kuvat" elokuva-elotekija-tehtava="still-kuvat">A99</Activity><AgentName>Juha-Veli Äkräs</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>832896</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafikko" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafikko" elokuva-elotekija-tehtava="graafikko">A99</Activity><AgentName>Pirjo Puolakka</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>264187</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="trikkikuvaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="trikkikuvaus" elokuva-elotekija-tehtava="trikkikuvaus">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="tekstikuvaus">Raimo Hiltunen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>116544</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="negatiivinleikkaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="negatiivinleikkaus" elokuva-elotekija-tehtava="negatiivinleikkaus">A99</Activity><AgentName>Eine Kokko</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>264234</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="värinmäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="värinmäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="värinmäärittely">A99</Activity><AgentName>Leena Karjalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>263560</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="miksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksaus" elokuva-elotekija-tehtava="miksaus">A99</Activity><AgentName>Veijo Lehti</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100663</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Poulin Klavina</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255207</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Elfriida Žagare</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255208</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Irma Friedrikson</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1095782</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Viktor Berthold</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255210</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Marta Berthold</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255211</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Alviina Uspila</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255212</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Vait Ernstreit</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255213</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Irma Carbah</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1095787</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Maija Norenberga</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255215</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Filminor Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>714799</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloosatuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10" finna-activity-text="osatuotantoyhtiö">E10</Activity><AgentName>Media / Creative Documentary</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1485671</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="267 670 mk">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Eila Werning" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="ennakko-osto">Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710074</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName>Suomen Elokuvakontakti ry</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>714900</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>Yleisradio Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710035</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="musiikin valinta" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikin valinta" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="musiikin valinta">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Mikko Piela">Mikko Piela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>130927</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="musiikin valinta" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikin valinta" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="musiikin valinta">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Timo Linnasalo">Timo Linnasalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100267</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="juliste" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="juliste" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="juliste">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Mikko Piela">Mikko Piela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>130927</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatonesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatonesiintyja-nimi="Eduard Vääri" elokuva-elokreditoimatonesiintyja-maare="selostaja / Tarton yliopiston professori">Eduard Vääri</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265104</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="15.04.1995" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="TV1" elokuva-elotelevisioesitys-katsojamaara="113 000">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="22.07.2000" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="TV1" elokuva-elotelevisioesitys-katsojamaara="118 000">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-kopiolkm="1" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="99268" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="2 480 m" elokuva-tarkastus-kesto="91 min" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-osalkm="5" elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Filminor Oy">CEN</ProductionEventType><DateText>04.04.1995</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Jurmala, Latvia</RegionName></Region><DateText>1995</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType>FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä, Suomi</RegionName></Region><DateText>1995</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Pärnu, Viro</RegionName></Region><DateText>1995</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>1995</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Blue Sea Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Rauma, Suomi</RegionName></Region><DateText>1996</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>07.04.1995</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Amanda 1</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Andrejs Apsitis, Jana Berzina, Andzae Daze, Riho Grünthal, Erkki Hyvönen, Tonu Karma, Mikko Kemppinen, Väinö Kyrölä, Mait Lepik, Marja Linnasalo, Sarma Matveka, Raimonds Ocsevskis, Mark Slocum, Valda Suvcane, Seppo Suhonen, Guntis Trektenis, Edgar Valgamaa, Jaakko Ylipaavola, Anna Zigure, Laima Zihare, Peeter Urbla, Erika Laansalu, Tõnis Sahkai, Arttur Talvik, Exitfilm A/S, Rapala Oy, Riga Motion Picture Studio, EXITFilm, Kolkas Zak, Kolkan kunta</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="1">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="190">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>haastattelut</Term><Term>historia</Term><Term>liiviläiset</Term><Term>kalastus</Term><Term>kansat</Term><Term>liiviläiset</Term><Term>kielet</Term><Term>liivin kieli</Term><Term>miehitys</Term><Term>sodat</Term><Term>toinen maailmasota</Term><Term>ruoka</Term><Term>vankileirit</Term></SubjectTerms><Award>Elokuvatuotannon laatutuki 1995: 80 000 mk.<br />Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival, Pärnu, Viro 1995: paras katoavan kansan kuvaus.<br />Anjalankosken elokuvapalkinto 1996.</Award><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Mikko Pielan dokumenttielokuva häviämäisillään olevasta sukukansastamme liiviläisistä. Se on kuvattu Latvian Kuurinmaalla toukokuussa 1994. Suomalais-ugrilaista liivin kieltä puhuu Latviassa äidinkielenään enää 13 ihmistä. Pienen kansan viimeisten edustajien elämäntarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Latvian Kuurinmaalla Riianlahden rannalla sijaitsevan Kolkan kylän kalastusaluksilta saadaan raaka-ainetta Zakin kalasäilyketehtaalle. Kertojan Eduard Väärin mukaan "Liivinrannan entisissä kalastajakylissä asuu enää viisi liiviä äidinkielenään puhuvaa vanhusta. Valtaväestö puhuu latviaa. Suomalais-ugrilaista liivinkieltä osaa koko Latviassa vain 14 ihmistä. Liiviläinen kalastajakansa on häviämäisillään." Kertoja käy läpi liiviläisten historiaa maaorjuudesta lähtien. "Tämä vuosisata on ollut kuitenkin pahin." Kylmän sodan aikana "liiviläiset tuomittiin virallisesti unohduksiin".<br /><br /><I>Poulin Klavina (s. 1918), Vaiden kylä</i>. Klavina hakkaa halkoja ja hoitaa kasvimaata. Hän kertoo tarinan "sinisistä lehmistä" ja kuinka vasikka kerran karkasi piikkilangan läpi suljetulle ranta-alueelle, josta sotilas vei vasikkaa hakeneen tytön kuulusteltavaksi. Liivin ranta oli suljettu 50 vuotta. Venäläisten tultua kaikki veneet vietiin Sänagiin ja Puolen vuoden kuluttua rantaan asetettiin piikkilangat; myöhemmin kulkukielto osoitettiin kyntämällä rannat. Klavina kertoo, että meren saattoi vain kuulla, mennä sinne ei voinut vaikka sydäntä särki. Rantaan ja kalastukseen viittaavien arkistofilmien ja valokuvien lomassa Klavina kertoo, kuinka kalayhtiön saalis jaettiin sovussa osakkaiden kesken. Klavina esittelee kotimuseota ja liivin kieltä latvialaiskoululaisten ryhmälle. Hän kertoo vanhasta passistaan, johon hänet vuonna 1947 merkittiin liiviläiseksi, mutta uuteen passiin kirjoitettiin latvialainen. <br /><br />Tarton yliopiston professori Eduard Vääri kertoo, että ennen toista maailmansotaa liiviläisiä oli noin 1 500, sodan jälkeen 1948 enää 800. Vääri on kirjoittanut lukuisia tutkimuksia liivin kielestä ja hän kertoo aiemmista suomalaisista kielentutkijoista Johan Andreas Sjögrenistä, E. N. Setälästä ja E. A. Saarimaasta sekä Tarton yliopiston professorista, suomalaisesta Lauri Kettusesta, joka virolaisten folkloristin O. Lorenzin kanssa kehotti liiviläisiä perustamaan oman seuran ja tavoittelemaan parempaa asemaa. <br /><br /><I>Elfriida Žagare (s. 1916), Siikrogin kylä</i>. Žagare kertoo valokuvien lomassa perheensä muutosta ja elämästä Virossa sodan aikana. Hän kertoo Kettusesta, jotka hän tapasi pikkulapsena 1924. Vuosina 1931 ja 1933 Kettusen mukana oli hänen oppilaansa Väinö Kyrölä ja Žagare esittää heidän opettamansa suomalaisen laulun. Žagare kertoo myös Suomessa opiskelleesta sisarestaan Hildasta, joka laulaa arkistofilmillä. <br /><br />Žagare muistelee kuinka koulussa opiskeltiin liivin kieltä. 1930-luvulla uskottiin kielen ja kansan vielä säilyvän, koska oli opettajia ja liivin kielellä saarnaavia pappeja. Hän oli paikalla myös Liivin kansallistalon avajaisissa. Sodan jälkeen he asuivat Siikrogissa, jälleenrakennettavaa riitti, ja olot olivat vaikeat, elanto saatiin kampeloita myymällä. Nykyään maa antaa perunaa, porkkanaa, kaalia ja marjoja; toinen puoli vuotta asutaan Riiassa.<br /><br /><I>Irma Friedrikson (s. 1914), Kuolkan kylä</i>. Friedrikson muistelee kuinka he, Stelken perhe, harjoittivat kuorolaulua ja teatteria. Heidän kotinsa oli kylän nuorten tapaamispaikka. Hän meni naimisiin 1937, poika syntyi seuraavana vuonna. 1941 tulivat venäläiset ja veivät koko perheen naapurien tavoin Siperiaan. Friedrikson ei enää koskaan nähnyt miestään, sillä miehet ja naiset erotettiin toisistaan matkan alussa. Marraskuussa 1947 hän pakeni ja asui kaksi vuotta Latviaan aiemmin lähetetyn poikansa Jonin kanssa, kunnes venäläiset vangitsivat hänet: seurasi 8 kuukautta vankilassa Riiassa, kolme vuotta leirillä Solikamskissa ja karkotus Siperiaan. Stalinin kuoltua ns. suojasään alettua 1956 hän sai passin, asui Riiassa. Hänen poikansa oli armeijassa ja he näkivät vasta 1960. Pojasta tuli kalastaja, Friedrikson meni tehtaaseen töihin. Nyt hänellä on kolme pojanpoikaa ja kaikki hyvin. "Mutta sydämeni on raskas koska näen, että elämämme ei kuitenkaan ole sellaista kuin kansamme haluaisi."<br /><br /><I>Viktor Berthold (s. 1921), Marta Berthold (s.1925), Kuolkan kylä</i>. Bertholdit tekevät pihatöitä ja savustavat kampelaa. Viktor kertoo lapsuudestaan, kuinka hän avusti kalastajaisäänsä ja kuinka äiti ja vanhat ihmiset, enimmäkseen vanhat naiset kertoivat viikonloppuisin tarinoitaan ja lausuivat loitsuja. Hän kertoo myös 22 kalastajasta, joiden seurassa hän kuuli lisää tarinoita. <br /><br />Savustetut kampelat syödään liiviläisten kesken lounaalla, jossa on tarjolla myös juomaa, apponrokkoa. Käy ilmi, että Cerbachit ja Bertholdit ovat viimeiset elinvoimaiset liiviläissuvut. Ruoan jälkeen on liiviläislaulun aika.<br /><br /><I>Alviina Uspila (s. 1908), Ventspils</i>. Uspila seisoo asuintalonsa edustalla. Hän kertoo olleensa kaupassa töissä 1920-luvulla, mutta palasi kotikyläänsä Iraan mentyään naimisiin. Nyt kaikki on hävinnyt, mitään ei enää ole, "jopa huussi on viety" punaisten toimesta. Uspila kertoo kuinka hänenen perheensä pakeni venäläisiä Ruotsiin, jossa hänen miehensä ja veljensä kuolivat. Hän kertoo myös, kuinka turvallisuuspoliisi pidätti ja kuulusteli häntä useamman kerran. Kuulusteluissa häntä piestiin. Vieläkin hän pelkää venäläisten paluuta. <br /><br /><I>Valt Ernštreit (s. 1974), Riika</i>. Ernštreit on liiviläissyntyinen Tarton yliopiston opiskelija, joka kertoo perustaneensa yhteisön, jossa nuoret voisivat saada tietoa liiviläisistä ja heidän kulttuuristaan. Mukana on kymmenkunta nuorta. Yliopistossa liivin kieltä oppineena hän kertoo kirjoittaneensa liiviksi ja piirtäneensä jo vuosia ja että hänellä on tulossa näyttely Tallinnaan. Hän haluaa kääntää myös <I>Pikku Prinssin</i> liiviksi, mikä on hankalaa sanaston kapeuden vuoksi. Ernštreit lukee ääneen liivinkielistä tarinaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki>1. <I>Merikuvia</i> <br />Osat <I>Hyljätty kolmimastoinen</i> ja <I>Vahtimiehen laulu</i><br />Säv. Uuno Klami<br />1) Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister (off), viisi kertaa, yht. 10' 35".<br />2) Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister (off, lopputekstit), 3' 10".<br />Levytys:<br />Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister; Finlandia Records FA 334, 1981.<br /><br />2. <I>Way of The Wind</i> / <I>Tuulen tie</i><br />Säv. ja san. Carl Borenius, suom. san. Sauvo Puhtila<br />Es. Elfriida Žagare, laulu suomeksi (100 %), 0' 35".<br /><br />3. <I>V&#363;rul maal</i> / "Vieraalla maalla"<br />Säv. ja san. Margareta ja Karli Stalte<br />Es. Hilda Cerbach-Griva, laulu liiviksi (100 % dokumenttielokuvassa <I>Liivi Rannikul</i>, 1966), 1' 10".<br /><br />4. <I>Livli ma oon</i> / "Liiviläinen oon"<br />Säv. Heikki Klemetti, liiviläiset sanat Lauri Kettunen<br />1) Es. Viktor ja Martha Berthold, Eduard Vääri ja ruokavieraat, laulu (100 %), 0' 25".<br />2) Livlist-kuoro ja orkesteri (off), 0' 50".<br /><br />Huomautuksia:<br />Kolkan torvisoittokunta soittaa marssimusiikkia (off), 0' 35". <br /><br />Livlist-kuoron esitys nauhoitettiin joulukuussa 1993.<br /><br />Teostomerkinnän mukaan elokuvassa on käytetty yhdeksän minuutin verran Uuno Klamin säveltämää musiikkia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i></elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="haastatteludokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="yhteiskunnallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>"Pielalla on esseistin ja kirjoittajan tausta" Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 7.4.1995) avaa. "Liiviläisjahdissa hänen apunaan ovat olleet kuvaaja Pekka Aine ja äänittäjä Timo Linnasalo sekä kielitieteilijä Eduard Vääri Tartosta. [- -] Piela hahmottelee monivivahteista kokokuvaa mökeissään asuvien vanhusten elämästä. Sen oheen hän piirtää Liivin kulttuurihistoriaa ja kielen nykytilaa. [- -] Antavinta <I>Viimeisissä liiviläisissä</i> ovat nämä tervaskannot. Yhtä paitsi he ovat naisia, hiukan alle kahdeksankymppisiä. Piela käyttää tärkeimpiä haastateltavia hyvin. [- -] Pielan elokuva kertoo yhtä paljon vanhuudesta kuin kansansirpaleen kuolemasta. Se kuvaa vaatimatonta, omatoimista elämäntapaa, joka katoaa kaikkialta köyhyyden muuttuessa."<br /><br />Pertti Lumirae (Demari 7.4.1995) kiinnitti huomionsa myös muotoon: "<I>Viimeiset liiviläiset?</i> haluaa eläytymällä vanhusten kasvoihin ja kertomuksiin välittää katsojalle sekä tekijöiden että kuvattavien yhdessä jakaman surun ja menetyksen tunteet. Siksi pitkät otokset ovat enemmän kuin paikallaan. Piela itse sanookin: 'Minulla ja leikkaaja Timo Linnasalolla ei ollut sydäntä keskeyttää väkivaltaisesti elämäntarinoita.'"<br /><br />Tarmo Poussun (Ilta-Sanomat 7.4.1995) mukaan "varsinaista kansantiedettä Pielan elokuva ei edusta, sillä sen painopiste on yksilöissä. Puhevoittoisen elokuvan ongelma onkin näkökulman kapeus. Muutaman vanhuksen henkilökohtaiset muistot eivät välttämättä kerro paljoakaan kokonaisen kansakunnan katoamiseen johtaneista syistä. Puhevoittoisen elokuvan toinen ongelma on kuvallinen köyhyys. Ilmaisun niukkuus on varmasti harkittua, mutta yhdessä elokuvan rakenteellisen yksitoikkoisuuden kanssa se tekee <I>Viimeisistä liiviläisistä</i> raskasta ja hieman ikävää katsottavaa [- -] olipa sitten kiinnostunut sen aiheesta tai ei."<br /><br />Jorma Lehtola (Katso 15-16/1995) painotti televisioesityksen yhteydessä 1995, että "vanhaan malliin filmille kuvatun elokuvan painoarvo tulee kasvamaan tulevaisuudessa, jolloin liiviläisistä on jäljellä vain muistojälkiä arkistoissa."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Mikko Piela (s. 1956) opiskeli 1970-luvulla oikeustiedettä, teatteritiedettä, estetiikkaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa sekä toimi 1980-luvulla elokuvakriitikkona ja -journalistina mm. Filmihullussa, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa, ennen kuin ryhtyi elokuvantekijäksi. Dokumentaaristen lyhytelokuvien <I>Naisia yliopistolla</i> (1990) ja <I>Maitotilipäivä</i> (1991) jälkeen valmistui hänen ensimmäinen pitkä dokumenttinsa <I>Viimeiset liiviläiset?</i>, joka nimensä mukaisesti kertoo katoavasta suomalais-ugrilaisesta kansasta. Tämän sukulaiskansamme rippeet elävät Latvian Kuurinmaalla, jonka pohjoiskärjessä entiset liiviläiset kalastajakylät sijaitsevat. <br /><br />Elokuva sai alkunsa, kun Piela vieraili <I>Maitotilipäivän</i> kanssa Pärnun visuaalisen antropologian festivaaleilla ja poikkesi samalla matkalla Riikaan, missä hän sai kuulla liiviläisten kohtalosta. AVEK:n ja tanskalaisen Dokumentarin ennakkosuunnittelutuen turvin Piela matkusti Kuurinmaalle tutustuen "viimeisiin liiviläisiin" ja heidän asuinsijoihinsa. Ennakkosuunnittelumatkan valokuvista koottiin Helsingin yliopistolle näyttely, jonka avulla Piela yritti vakuuttaa päättäjiä aiheen tärkeydestä. AVEK:n ja Yleisradion rahoitustuki varmistui monien viivytysten jälkeen huhtikuussa 1994, ja kuvaamaan päästiin toukokuussa. Materiaali kuvattiin 12 kuvauspäivässä super-16 mm:n filmille, mistä se levennettiin 35 mm:n kopioksi. Alunperin Piela kaavaili aiheesta noin 50 minuutin elokuvaa, mutta koki leikkausvaiheessa, että näin merkityksellisiä elämäntarinoita oli vaikea lyhentää.<br /><br />Valokuva-aineistoa löytyi mm. Museovirastosta ja Tarton yliopiston kokoelmista, lisäksi Piela sai käyttöönsä kaksi vanhaa virolaista dokumenttielokuvaa. Yhteyshenkilönä toimi kielitieteilijä, Tarton yliopiston professori Eduard Vääri, jonka mukaan viron kieltä muistuttavaa liiviä puhui vuonna 1994 koko Latviassa enää 14 ihmistä ja joka kieleen perehtyneenä pystyi haastattelemaan näitä ihmisiä. Kolkan kylästä on elokuvassa käytetty liivinkielistä muotoa Kuolka.<br /><br />"Miksi näin kävi?", kysyttiin elokuvan lehdistöesitteessä. "Miksi kansakunta, joka 1200-luvulta lähtien hallitsi laajaa aluetta Baltiassa ja taisteli ensimmäisenä saksalaisia ristiritareita vastaan, kuitenkin tuhoutui? Elokuvassa etsitään vastausta tähän vaikeaan kysymykseen liiviläisten vanhusten elämäntarinoiden kautta. Voidaan sanoa, että näissä liivin kielellä kerrotuissa tarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia."<br /><br />Samassa yhteydessä ohjaaja Piela kertoi tavoitteistaan: "Pyrin mahdollisimman klassiseen, jopa vanhahtavaan dokumentaariseen ilmaisuun, jossa tyylikeinona käytetään myös vuosisatamme klassista suomalaista musiikkia. Emme pelänneet hillityn pateettisiakaan sävyjä. Katsoin tämän muodon oikeaksi näin vakavalle sisällölle."<br /><br />"Jos sanotaan, että <I>Viimeiset liiviläiset?</i> on haastatteluelokuva, niin se ikään kuin niputetaan katsojan mielessä", Piela jatkoi Like Uutisten haastattelussa 1995. "Ei tule mieleenkään, että siellä haastattelujen lomassa voisi olla jotain visuaalisesti mielenkiintoista. Ihmiset ja heidän elämäntarinansa ovat tämän elokuvan perusvoimavara, mutta kyllä minä yritin myös kunnioittaa maisemaa."<br /><br /><I>Viimeiset liiviläiset?</i> sai tunnustusta laatutuen ja erilaisten palkintojen muodossa. Mikko Piela on jatkanut dokumentaristin uraansa lyhytelokuvissa <I>Die Eurostadt</i> (1996), <I>Runoja Suomessa</i> (1998), <I>Kivet</i> (2000) ja <I>Vieraalla maalla</i> (2001).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="1995/5">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="Toukokuu 1994<p><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Latvia: <br />Kuurinmaa: Kolka: Riianlahti (<I>kalastusalukset, Klavina rannalla</i>), Zakin kalasäilyketehdas (<I>tehdas</i>), keskusta (<I>ihmiset bussipysäkillä, Bertha menossa kauppaan</i>), Livu Centrs Zitarissa (<I>liiviläismuseo</i>), Poulin Klavinan asuintalo, kotimuseo ja sauna Vaiden kylässä (<I>Klavinan haastattelu</i>), hylätty sotilastukikohta Liivinrannassa Mazirpen ja Pizan kylien välillä (<I>autio sotilastukikohta</i>), veneiden hautausmaa Sänagissa Mazirpessa (<I>lahoavat veneet</i>), asuintalo Kolkassa (<I>Eduard Vääri kertoo historiasta</i>), Elfriida Žagaren asuintalo Sikragsin kylässä (<I>Žagaren haastattelu</i>), Livlist Rovkuoda Mazirpen kylässä (<I>Liivin kansallistalo</i>), Irma Friedriksonin asuintalo Kolkassa (<I>Friedriksonin haastattelu</i>), Viktor ja Martha Bertholdin asuintalo ja savustusmaja Kolkassa (<I>Bertholdit savustavat kampeloita</i>), maantie Kolka-Ventspils (<I>auto hiekkatiellä</i>)<br /><br />Turaida: Turaidan linna (<I>linna</i>)<br /><br />Ventspils: Ventspils Brivdabas muzejs Rinku iela 2 (<I>museorakennukset</i>), Alviina Uspilan asuintalo lähiössä (<I>Uspila poseeraa talonsa edustalla</i>)<br /><br />Targale: Mikeltorniksen majakka (<I>majakka</i>), Mikeltorniksen kirkko (<I>avara rantanäkymä</i>)<br /><br />Riika: Väinä-joki, vanha kaupunki, tuomiokirkko, Klostera iela, ortodoksinen kirkko Brivibas iela 23 (<I>kaupunkinäkymiä</i>), Esplanaden puisto (<I>Vääri haastattelee Ernštreitia</i>), Brivibas iela (<I>katunäkymä</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Latvia: <br />Kuurinmaa: Kolka: Zakin kalasäilyketehdas (<I>kalaa pakkaavat naiset</i>), Livo Centrs (<I>liiviläismuseo</i>), Poulin Klavinan asuintalo, kotimuseo ja sauna Vaiden kylässä (<I>Klavinan haastattelu</i>), hylätty sotilastukikohta Mazirpen ja Pizan kylien välillä (<I>autio sotilastukikohta</i>), asuintalo keskustassa (<I>Eduard Vääri kertoo historiasta</i>), Elfriida Žagaren asuintalo Sikragsin kylässä (<I>Žagaren haastattelu</i>), Irma Friedriksonin asuintalo keskustassa (<I>Friedriksonin haastattelu</i>), Viktor ja Martha Bertholdin asuintalo keskustassa (<I>Bertholdien haastattelu</i>)<br /><br />Ventspils: Alviina Uspilan asuintalo lähiössä (<I>Uspilan haastattelu</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Elokuvassa käytetyt dokumenttifilmit <I>Liivirannalt</i> (1940) (perhe ruokailee, lehmät lasketaan laitumelle, lapset vedessä, miehet kalastamassa, kalan perkaaminen ja savustus, verkon korjaaminen, Mazirpen rautatieasema, Mazirpen kirkko, Liivin kansallistalo, heinänteko) ja <I>Liivi Rannikul</i> (1966) (Vääri haastattelee kalastajia, Hilda Cerbach-Grivan laulu, suuri kalasaalis) saatiin Eestin televisiolta ja Tarton yliopistolta.<br /><br />Liivin kansallistalon avajaisista kertova suomalainen selostus kesältä 1939 on Yleisradion äänitearkistosta.<br /><br />Viktor Bertholdin isän haastatteluääninauha saatiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta.<br /><br />Valokuvien lähteet: Museovirasto, Sotamuseo, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tartu Rahva museum, Kolkan liiviläismuseo sekä Poulin Klavinan, Irma Friedriksonin ja Alviina Uspilan yksityiskokoelmat.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="1,66:1" elokuva-alkupkesto="91 min" elokuva-alkuppituus="2480 m" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="600 000 mk">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">162222</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">219483</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>219483_J1105278E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvateksti="Suunnittelija: Mikko Piela" kuva-kuvakoko="1218072">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>219483_J1105278E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>162222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>162222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/219483_J1105278E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">219483</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">219647</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>219647_J1220787E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvakoko="1302636">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>219647_J1220787E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>162222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>162222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/219647_J1220787E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">219647</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">219783</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>219783_J1363740E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvakoko="1184520">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>219783_J1363740E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>162222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>162222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/219783_J1363740E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">219783</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">153958</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>153958_V765183E56.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Työntekoa Kolkan kalatehtaalla." kuva-kuvakoko="607147">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>153958_V765183E56.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>162222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>162222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/153958_V765183E56.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">153958</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">153963</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>153963_V765183E61.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Marta Berthold ja Viktor Berthold." kuva-kuvakoko="615843">2</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>153963_V765183E61.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>162222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>162222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>255211</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255211</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>255210</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255210</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/153963_V765183E61.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">153963</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">98824</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>98824_V765183E36.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Alviina Uspila haastateltavana." kuva-kuvakoko="1334355">3</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>98824_V765183E36.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>162222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>162222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>255212</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255212</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/98824_V765183E36.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">98824</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
publishDate	1995
building	0/KAVI/ 1/KAVI/skf/
institution	KAVI
sector_str_mv	0/arc/
topic_facet	haastattelut historia kalastus kansat kielet liiviläiset liivin kieli miehitys ruoka sodat toinen maailmasota vankileirit
genre_facet	dokumentti haastatteludokumentti historiallinen dokumentti yhteiskunnallinen dokumentti
source_str_mv	kavi
work_keys_str_mv	AT pielamikko viimeisetliiviläiset
geographic_facet	Suomi
author2_id_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100267 kavi.elonet_henkilo_100534 kavi.elonet_henkilo_100663 kavi.elonet_henkilo_105866 kavi.elonet_henkilo_1095782 kavi.elonet_henkilo_1095787 kavi.elonet_henkilo_1107465 kavi.elonet_henkilo_1107469 kavi.elonet_henkilo_116544 kavi.elonet_henkilo_130927 kavi.elonet_henkilo_162225 kavi.elonet_henkilo_255207 kavi.elonet_henkilo_255208 kavi.elonet_henkilo_255210 kavi.elonet_henkilo_255211 kavi.elonet_henkilo_255212 kavi.elonet_henkilo_255213 kavi.elonet_henkilo_255215 kavi.elonet_henkilo_263560 kavi.elonet_henkilo_264187 kavi.elonet_henkilo_264234 kavi.elonet_henkilo_265103 kavi.elonet_henkilo_265104 kavi.elonet_henkilo_265106 kavi.elonet_henkilo_832896 kavi.elonet_yhtio_1485671 kavi.elonet_yhtio_710034 kavi.elonet_yhtio_710035 kavi.elonet_yhtio_710074 kavi.elonet_yhtio_714799 kavi.elonet_yhtio_714900
author2_id_role_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100267###flm kavi.elonet_henkilo_100267###musiikin valinta kavi.elonet_henkilo_100267###rce kavi.elonet_henkilo_100267###still-kuvat kavi.elonet_henkilo_100534###cng kavi.elonet_henkilo_100663###miksaus kavi.elonet_henkilo_105866###fmp kavi.elonet_henkilo_1095782###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1095787###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1107465###tuotantosihteeri kavi.elonet_henkilo_1107469###järjestäjä kavi.elonet_henkilo_116544###trikkikuvaus kavi.elonet_henkilo_130927###aus kavi.elonet_henkilo_130927###drt kavi.elonet_henkilo_130927###ennakkosuunnittelu kavi.elonet_henkilo_130927###juliste kavi.elonet_henkilo_130927###musiikin valinta kavi.elonet_henkilo_162225###kuvaussihteeri kavi.elonet_henkilo_255207###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255208###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255210###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255211###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255212###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255213###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255215###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_263560###värinmäärittely kavi.elonet_henkilo_264187###graafikko kavi.elonet_henkilo_264234###negatiivinleikkaus kavi.elonet_henkilo_265103###ennakkosuunnittelu kavi.elonet_henkilo_265103###ennakkosuunnittelun valokuvat kavi.elonet_henkilo_265104###exp kavi.elonet_henkilo_265104###kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_265106###autonkuljettaja kavi.elonet_henkilo_832896###kamera-assistentti kavi.elonet_henkilo_832896###still-kuvat kavi.elonet_yhtio_1485671###fmp kavi.elonet_yhtio_710034###fnd kavi.elonet_yhtio_710035###laboratorio kavi.elonet_yhtio_710074###fnd kavi.elonet_yhtio_714799###fmp kavi.elonet_yhtio_714900###fds
main_date_str	1995
title_sort	viimeiset liiviläiset
format_ext_str_mv	0/Image/ 0/Video/ 1/Image/Image/ 1/Video/Feature/
datasource_str_mv	kavi
_version_	1796595750912655360

Viimeiset liiviläiset?

The Last Livonians? (englanninkielinen nimi)

Die Letzten Liven? (saksankielinen nimi)

Kalasäilyketehtaan tyttö (työnimi)

Liivinrannan syksy eli kansan kuolema? (työnimi)

Viimeiset liiviläiset (työnimi)

Pitkä elokuva dokumentti, Suomi

Mikko Piela , Ohjaaja

1995

Mikko Pielan dokumenttielokuva häviämäisillään olevasta sukukansastamme liiviläisistä. Se on kuvattu Latvian Kuurinmaalla toukokuussa 1994. Suomalais-ugrilaista liivin kieltä puhuu Latviassa äidinkielenään enää 13 ihmistä. Pienen kansan viimeisten edustajien elämäntarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia.

Tallennettuna:

Genre

haastatteludokumentti

historiallinen dokumentti

yhteiskunnallinen dokumentti

dokumentti

Ikäraja

Näyttelijät

Esiintyjät

Poulin Klavina

Elfriida Žagare

Irma Friedrikson

Viktor Berthold

Marta Berthold

Alviina Uspila

Vait Ernstreit

Irma Carbah

Maija Norenberga

Kreditoimattomat esiintyjät

Eduard Vääri , selostaja / Tarton yliopiston professori

Tekijät

Mikko Piela , Ohjaaja

Mikko Piela , käsikirjoitus

Heikki Takkinen , tuottaja

Pekka Aine , kuvaus

Timo Linnasalo , leikkaus

Timo Linnasalo , äänittäjä

Juha-Veli Äkräs , kamera-assistentti

Piret Tibbo , kuvaussihteeri

Tiiu Õunapuu , tuotantosihteeri

Margus Õunapuu , järjestäjä

Kalle Kilkans , autonkuljettaja

Eduard Vääri , asiantuntija (Tarton yliopisto)

Mikko Piela , ennakkosuunnittelu

Kari Haatanen , ennakkosuunnittelu

Kari Haatanen , ennakkosuunnittelun valokuvat

Timo Linnasalo , still-kuvat

Juha-Veli Äkräs , still-kuvat

Pirjo Puolakka , graafikko

Raimo Hiltunen , trikkikuvaus (tekstikuvaus)

Eine Kokko , negatiivinleikkaus

Leena Karjalainen , värinmäärittely

Veijo Lehti , miksaus

Suomen Elokuvakontakti ry , levittäjä

Kreditoimattomat

Mikko Piela , musiikin valinta

Timo Linnasalo , musiikin valinta

Mikko Piela , juliste

Tuotantotiedot

Tuotanto
Filminor Oy , Tuottaja Filminor Oy Lisätiedot Sulje Media / Creative Documentary , Tuottaja Media / Creative Documentary Lisätiedot Sulje
Tuotantokustannukset
600 000 mk
Rahoitus
AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus , tuotantotuki, 267 670 mk AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Lisätiedot Sulje Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot , ennakko-osto Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot Lisätiedot Sulje
Julkaistu
1995

Esitystiedot

Levittäjä
Suomen Elokuvakontakti ry Suomen Elokuvakontakti ry Lisätiedot Sulje
Ensi-ilta
07.04.1995
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Amanda 1
Filmikopioiden määrä
1
Katsojaluku
190
Televisioesitykset
15.04.1995 TV1 Katsojia: 113 000 22.07.2000 TV1 Katsojia: 118 000
Palkinnot
Elokuvatuotannon laatutuki 1995: 80 000 mk. Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival, Pärnu, Viro 1995: paras katoavan kansan kuvaus. Anjalankosken elokuvapalkinto 1996.
Festivaaliosallistumiset
Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival Pärnu, Viro 1995 Tampereen elokuvajuhlat Tampere, Suomi 1995 Blue Sea Film Festival Rauma, Suomi 1996

Kuvauspaikat

Ulkokuvat
Latvia: Kuurinmaa: Kolka: Riianlahti (kalastusalukset, Klavina rannalla), Zakin kalasäilyketehdas (tehdas), keskusta (ihmiset bussipysäkillä, Bertha menossa kauppaan), Livu Centrs Zitarissa (liiviläismuseo), Poulin Klavinan asuintalo, kotimuseo ja sauna Vaiden kylässä (Klavinan haastattelu), hylätty sotilastukikohta Liivinrannassa Mazirpen ja Pizan kylien välillä (autio sotilastukikohta), veneiden hautausmaa Sänagissa Mazirpessa (lahoavat veneet), asuintalo Kolkassa (Eduard Vääri kertoo historiasta), Elfriida Žagaren asuintalo Sikragsin kylässä (Žagaren haastattelu), Livlist Rovkuoda Mazirpen kylässä (Liivin kansallistalo), Irma Friedriksonin asuintalo Kolkassa (Friedriksonin haastattelu), Viktor ja Martha Bertholdin asuintalo ja savustusmaja Kolkassa (Bertholdit savustavat kampeloita), maantie Kolka-Ventspils (auto hiekkatiellä) Turaida: Turaidan linna (linna) Ventspils: Ventspils Brivdabas muzejs Rinku iela 2 (museorakennukset), Alviina Uspilan asuintalo lähiössä (Uspila poseeraa talonsa edustalla) Targale: Mikeltorniksen majakka (majakka), Mikeltorniksen kirkko (avara rantanäkymä) Riika: Väinä-joki, vanha kaupunki, tuomiokirkko, Klostera iela, ortodoksinen kirkko Brivibas iela 23 (kaupunkinäkymiä), Esplanaden puisto (Vääri haastattelee Ernštreitia), Brivibas iela (katunäkymä) - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Sisäkuvat
Latvia: Kuurinmaa: Kolka: Zakin kalasäilyketehdas (kalaa pakkaavat naiset), Livo Centrs (liiviläismuseo), Poulin Klavinan asuintalo, kotimuseo ja sauna Vaiden kylässä (Klavinan haastattelu), hylätty sotilastukikohta Mazirpen ja Pizan kylien välillä (autio sotilastukikohta), asuintalo keskustassa (Eduard Vääri kertoo historiasta), Elfriida Žagaren asuintalo Sikragsin kylässä (Žagaren haastattelu), Irma Friedriksonin asuintalo keskustassa (Friedriksonin haastattelu), Viktor ja Martha Bertholdin asuintalo keskustassa (Bertholdien haastattelu) Ventspils: Alviina Uspilan asuintalo lähiössä (Uspilan haastattelu) - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Kuvausaika

Toukokuu 1994

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Sisältöseloste

Latvian Kuurinmaalla Riianlahden rannalla sijaitsevan Kolkan kylän kalastusaluksilta saadaan raaka-ainetta Zakin kalasäilyketehtaalle. Kertojan Eduard Väärin mukaan "Liivinrannan entisissä kalastajakylissä asuu enää viisi liiviä äidinkielenään puhuvaa vanhusta. Valtaväestö puhuu latviaa. Suomalais-ugrilaista liivinkieltä osaa koko Latviassa vain 14 ihmistä. Liiviläinen kalastajakansa on häviämäisillään." Kertoja käy läpi liiviläisten historiaa maaorjuudesta lähtien. "Tämä vuosisata on ollut kuitenkin pahin." Kylmän sodan aikana "liiviläiset tuomittiin virallisesti unohduksiin".

Poulin Klavina (s. 1918), Vaiden kylä. Klavina hakkaa halkoja ja hoitaa kasvimaata. Hän kertoo tarinan "sinisistä lehmistä" ja kuinka vasikka kerran karkasi piikkilangan läpi suljetulle ranta-alueelle, josta sotilas vei vasikkaa hakeneen tytön kuulusteltavaksi. Liivin ranta oli suljettu 50 vuotta. Venäläisten tultua kaikki veneet vietiin Sänagiin ja Puolen vuoden kuluttua rantaan asetettiin piikkilangat; myöhemmin kulkukielto osoitettiin kyntämällä rannat. Klavina kertoo, että meren saattoi vain kuulla, mennä sinne ei voinut vaikka sydäntä särki. Rantaan ja kalastukseen viittaavien arkistofilmien ja valokuvien lomassa Klavina kertoo, kuinka kalayhtiön saalis jaettiin sovussa osakkaiden kesken. Klavina esittelee kotimuseota ja liivin kieltä latvialaiskoululaisten ryhmälle. Hän kertoo vanhasta passistaan, johon hänet vuonna 1947 merkittiin liiviläiseksi, mutta uuteen passiin kirjoitettiin latvialainen.

Tarton yliopiston professori Eduard Vääri kertoo, että ennen toista maailmansotaa liiviläisiä oli noin 1 500, sodan jälkeen 1948 enää 800. Vääri on kirjoittanut lukuisia tutkimuksia liivin kielestä ja hän kertoo aiemmista suomalaisista kielentutkijoista Johan Andreas Sjögrenistä, E. N. Setälästä ja E. A. Saarimaasta sekä Tarton yliopiston professorista, suomalaisesta Lauri Kettusesta, joka virolaisten folkloristin O. Lorenzin kanssa kehotti liiviläisiä perustamaan oman seuran ja tavoittelemaan parempaa asemaa.

Elfriida Žagare (s. 1916), Siikrogin kylä. Žagare kertoo valokuvien lomassa perheensä muutosta ja elämästä Virossa sodan aikana. Hän kertoo Kettusesta, jotka hän tapasi pikkulapsena 1924. Vuosina 1931 ja 1933 Kettusen mukana oli hänen oppilaansa Väinö Kyrölä ja Žagare esittää heidän opettamansa suomalaisen laulun. Žagare kertoo myös Suomessa opiskelleesta sisarestaan Hildasta, joka laulaa arkistofilmillä.

Žagare muistelee kuinka koulussa opiskeltiin liivin kieltä. 1930-luvulla uskottiin kielen ja kansan vielä säilyvän, koska oli opettajia ja liivin kielellä saarnaavia pappeja. Hän oli paikalla myös Liivin kansallistalon avajaisissa. Sodan jälkeen he asuivat Siikrogissa, jälleenrakennettavaa riitti, ja olot olivat vaikeat, elanto saatiin kampeloita myymällä. Nykyään maa antaa perunaa, porkkanaa, kaalia ja marjoja; toinen puoli vuotta asutaan Riiassa.

Irma Friedrikson (s. 1914), Kuolkan kylä. Friedrikson muistelee kuinka he, Stelken perhe, harjoittivat kuorolaulua ja teatteria. Heidän kotinsa oli kylän nuorten tapaamispaikka. Hän meni naimisiin 1937, poika syntyi seuraavana vuonna. 1941 tulivat venäläiset ja veivät koko perheen naapurien tavoin Siperiaan. Friedrikson ei enää koskaan nähnyt miestään, sillä miehet ja naiset erotettiin toisistaan matkan alussa. Marraskuussa 1947 hän pakeni ja asui kaksi vuotta Latviaan aiemmin lähetetyn poikansa Jonin kanssa, kunnes venäläiset vangitsivat hänet: seurasi 8 kuukautta vankilassa Riiassa, kolme vuotta leirillä Solikamskissa ja karkotus Siperiaan. Stalinin kuoltua ns. suojasään alettua 1956 hän sai passin, asui Riiassa. Hänen poikansa oli armeijassa ja he näkivät vasta 1960. Pojasta tuli kalastaja, Friedrikson meni tehtaaseen töihin. Nyt hänellä on kolme pojanpoikaa ja kaikki hyvin. "Mutta sydämeni on raskas koska näen, että elämämme ei kuitenkaan ole sellaista kuin kansamme haluaisi."

Viktor Berthold (s. 1921), Marta Berthold (s.1925), Kuolkan kylä. Bertholdit tekevät pihatöitä ja savustavat kampelaa. Viktor kertoo lapsuudestaan, kuinka hän avusti kalastajaisäänsä ja kuinka äiti ja vanhat ihmiset, enimmäkseen vanhat naiset kertoivat viikonloppuisin tarinoitaan ja lausuivat loitsuja. Hän kertoo myös 22 kalastajasta, joiden seurassa hän kuuli lisää tarinoita.

Savustetut kampelat syödään liiviläisten kesken lounaalla, jossa on tarjolla myös juomaa, apponrokkoa. Käy ilmi, että Cerbachit ja Bertholdit ovat viimeiset elinvoimaiset liiviläissuvut. Ruoan jälkeen on liiviläislaulun aika.

Alviina Uspila (s. 1908), Ventspils. Uspila seisoo asuintalonsa edustalla. Hän kertoo olleensa kaupassa töissä 1920-luvulla, mutta palasi kotikyläänsä Iraan mentyään naimisiin. Nyt kaikki on hävinnyt, mitään ei enää ole, "jopa huussi on viety" punaisten toimesta. Uspila kertoo kuinka hänenen perheensä pakeni venäläisiä Ruotsiin, jossa hänen miehensä ja veljensä kuolivat. Hän kertoo myös, kuinka turvallisuuspoliisi pidätti ja kuulusteli häntä useamman kerran. Kuulusteluissa häntä piestiin. Vieläkin hän pelkää venäläisten paluuta.

Valt Ernštreit (s. 1974), Riika. Ernštreit on liiviläissyntyinen Tarton yliopiston opiskelija, joka kertoo perustaneensa yhteisön, jossa nuoret voisivat saada tietoa liiviläisistä ja heidän kulttuuristaan. Mukana on kymmenkunta nuorta. Yliopistossa liivin kieltä oppineena hän kertoo kirjoittaneensa liiviksi ja piirtäneensä jo vuosia ja että hänellä on tulossa näyttely Tallinnaan. Hän haluaa kääntää myös Pikku Prinssin liiviksi, mikä on hankalaa sanaston kapeuden vuoksi. Ernštreit lukee ääneen liivinkielistä tarinaa.

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Aiheet

haastattelut

historia

liiviläiset

kalastus

kansat

liiviläiset

kielet

liivin kieli

miehitys

sodat

toinen maailmasota

ruoka

vankileirit

Lehdistöarviot

"Pielalla on esseistin ja kirjoittajan tausta" Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 7.4.1995) avaa. "Liiviläisjahdissa hänen apunaan ovat olleet kuvaaja Pekka Aine ja äänittäjä Timo Linnasalo sekä kielitieteilijä Eduard Vääri Tartosta. [- -] Piela hahmottelee monivivahteista kokokuvaa mökeissään asuvien vanhusten elämästä. Sen oheen hän piirtää Liivin kulttuurihistoriaa ja kielen nykytilaa. [- -] Antavinta Viimeisissä liiviläisissä ovat nämä tervaskannot. Yhtä paitsi he ovat naisia, hiukan alle kahdeksankymppisiä. Piela käyttää tärkeimpiä haastateltavia hyvin. [- -] Pielan elokuva kertoo yhtä paljon vanhuudesta kuin kansansirpaleen kuolemasta. Se kuvaa vaatimatonta, omatoimista elämäntapaa, joka katoaa kaikkialta köyhyyden muuttuessa."

Pertti Lumirae (Demari 7.4.1995) kiinnitti huomionsa myös muotoon: "Viimeiset liiviläiset? haluaa eläytymällä vanhusten kasvoihin ja kertomuksiin välittää katsojalle sekä tekijöiden että kuvattavien yhdessä jakaman surun ja menetyksen tunteet. Siksi pitkät otokset ovat enemmän kuin paikallaan. Piela itse sanookin: 'Minulla ja leikkaaja Timo Linnasalolla ei ollut sydäntä keskeyttää väkivaltaisesti elämäntarinoita.'"

Tarmo Poussun (Ilta-Sanomat 7.4.1995) mukaan "varsinaista kansantiedettä Pielan elokuva ei edusta, sillä sen painopiste on yksilöissä. Puhevoittoisen elokuvan ongelma onkin näkökulman kapeus. Muutaman vanhuksen henkilökohtaiset muistot eivät välttämättä kerro paljoakaan kokonaisen kansakunnan katoamiseen johtaneista syistä. Puhevoittoisen elokuvan toinen ongelma on kuvallinen köyhyys. Ilmaisun niukkuus on varmasti harkittua, mutta yhdessä elokuvan rakenteellisen yksitoikkoisuuden kanssa se tekee Viimeisistä liiviläisistä raskasta ja hieman ikävää katsottavaa [- -] olipa sitten kiinnostunut sen aiheesta tai ei."

Jorma Lehtola (Katso 15-16/1995) painotti televisioesityksen yhteydessä 1995, että "vanhaan malliin filmille kuvatun elokuvan painoarvo tulee kasvamaan tulevaisuudessa, jolloin liiviläisistä on jäljellä vain muistojälkiä arkistoissa."

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Taustaa

Mikko Piela (s. 1956) opiskeli 1970-luvulla oikeustiedettä, teatteritiedettä, estetiikkaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa sekä toimi 1980-luvulla elokuvakriitikkona ja -journalistina mm. Filmihullussa, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa, ennen kuin ryhtyi elokuvantekijäksi. Dokumentaaristen lyhytelokuvien Naisia yliopistolla (1990) ja Maitotilipäivä (1991) jälkeen valmistui hänen ensimmäinen pitkä dokumenttinsa Viimeiset liiviläiset?, joka nimensä mukaisesti kertoo katoavasta suomalais-ugrilaisesta kansasta. Tämän sukulaiskansamme rippeet elävät Latvian Kuurinmaalla, jonka pohjoiskärjessä entiset liiviläiset kalastajakylät sijaitsevat.

Elokuva sai alkunsa, kun Piela vieraili Maitotilipäivän kanssa Pärnun visuaalisen antropologian festivaaleilla ja poikkesi samalla matkalla Riikaan, missä hän sai kuulla liiviläisten kohtalosta. AVEK:n ja tanskalaisen Dokumentarin ennakkosuunnittelutuen turvin Piela matkusti Kuurinmaalle tutustuen "viimeisiin liiviläisiin" ja heidän asuinsijoihinsa. Ennakkosuunnittelumatkan valokuvista koottiin Helsingin yliopistolle näyttely, jonka avulla Piela yritti vakuuttaa päättäjiä aiheen tärkeydestä. AVEK:n ja Yleisradion rahoitustuki varmistui monien viivytysten jälkeen huhtikuussa 1994, ja kuvaamaan päästiin toukokuussa. Materiaali kuvattiin 12 kuvauspäivässä super-16 mm:n filmille, mistä se levennettiin 35 mm:n kopioksi. Alunperin Piela kaavaili aiheesta noin 50 minuutin elokuvaa, mutta koki leikkausvaiheessa, että näin merkityksellisiä elämäntarinoita oli vaikea lyhentää.

Valokuva-aineistoa löytyi mm. Museovirastosta ja Tarton yliopiston kokoelmista, lisäksi Piela sai käyttöönsä kaksi vanhaa virolaista dokumenttielokuvaa. Yhteyshenkilönä toimi kielitieteilijä, Tarton yliopiston professori Eduard Vääri, jonka mukaan viron kieltä muistuttavaa liiviä puhui vuonna 1994 koko Latviassa enää 14 ihmistä ja joka kieleen perehtyneenä pystyi haastattelemaan näitä ihmisiä. Kolkan kylästä on elokuvassa käytetty liivinkielistä muotoa Kuolka.

"Miksi näin kävi?", kysyttiin elokuvan lehdistöesitteessä. "Miksi kansakunta, joka 1200-luvulta lähtien hallitsi laajaa aluetta Baltiassa ja taisteli ensimmäisenä saksalaisia ristiritareita vastaan, kuitenkin tuhoutui? Elokuvassa etsitään vastausta tähän vaikeaan kysymykseen liiviläisten vanhusten elämäntarinoiden kautta. Voidaan sanoa, että näissä liivin kielellä kerrotuissa tarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia."

Samassa yhteydessä ohjaaja Piela kertoi tavoitteistaan: "Pyrin mahdollisimman klassiseen, jopa vanhahtavaan dokumentaariseen ilmaisuun, jossa tyylikeinona käytetään myös vuosisatamme klassista suomalaista musiikkia. Emme pelänneet hillityn pateettisiakaan sävyjä. Katsoin tämän muodon oikeaksi näin vakavalle sisällölle."

"Jos sanotaan, että Viimeiset liiviläiset? on haastatteluelokuva, niin se ikään kuin niputetaan katsojan mielessä", Piela jatkoi Like Uutisten haastattelussa 1995. "Ei tule mieleenkään, että siellä haastattelujen lomassa voisi olla jotain visuaalisesti mielenkiintoista. Ihmiset ja heidän elämäntarinansa ovat tämän elokuvan perusvoimavara, mutta kyllä minä yritin myös kunnioittaa maisemaa."

Viimeiset liiviläiset? sai tunnustusta laatutuen ja erilaisten palkintojen muodossa. Mikko Piela on jatkanut dokumentaristin uraansa lyhytelokuvissa Die Eurostadt (1996), Runoja Suomessa (1998), Kivet (2000) ja Vieraalla maalla (2001).

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Musiikki

1. Merikuvia
Osat Hyljätty kolmimastoinen ja Vahtimiehen laulu
Säv. Uuno Klami
1) Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister (off), viisi kertaa, yht. 10' 35".
2) Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister (off, lopputekstit), 3' 10".
Levytys:
Kouvolan kaupunginorkesteri, joht. Eero Bister; Finlandia Records FA 334, 1981.

2. Way of The Wind / Tuulen tie
Säv. ja san. Carl Borenius, suom. san. Sauvo Puhtila
Es. Elfriida Žagare, laulu suomeksi (100 %), 0' 35".

3. Vūrul maal / "Vieraalla maalla"
Säv. ja san. Margareta ja Karli Stalte
Es. Hilda Cerbach-Griva, laulu liiviksi (100 % dokumenttielokuvassa Liivi Rannikul, 1966), 1' 10".

4. Livli ma oon / "Liiviläinen oon"
Säv. Heikki Klemetti, liiviläiset sanat Lauri Kettunen
1) Es. Viktor ja Martha Berthold, Eduard Vääri ja ruokavieraat, laulu (100 %), 0' 25".
2) Livlist-kuoro ja orkesteri (off), 0' 50".

Huomautuksia:
Kolkan torvisoittokunta soittaa marssimusiikkia (off), 0' 35".

Livlist-kuoron esitys nauhoitettiin joulukuussa 1993.

Teostomerkinnän mukaan elokuvassa on käytetty yhdeksän minuutin verran Uuno Klamin säveltämää musiikkia.

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Kiitokset

Andrejs Apsitis, Jana Berzina, Andzae Daze, Riho Grünthal, Erkki Hyvönen, Tonu Karma, Mikko Kemppinen, Väinö Kyrölä, Mait Lepik, Marja Linnasalo, Sarma Matveka, Raimonds Ocsevskis, Mark Slocum, Valda Suvcane, Seppo Suhonen, Guntis Trektenis, Edgar Valgamaa, Jaakko Ylipaavola, Anna Zigure, Laima Zihare, Peeter Urbla, Erika Laansalu, Tõnis Sahkai, Arttur Talvik, Exitfilm A/S, Rapala Oy, Riga Motion Picture Studio, EXITFilm, Kolkas Zak, Kolkan kunta

Arkistoaineisto

Elokuvassa käytetyt dokumenttifilmit Liivirannalt (1940) (perhe ruokailee, lehmät lasketaan laitumelle, lapset vedessä, miehet kalastamassa, kalan perkaaminen ja savustus, verkon korjaaminen, Mazirpen rautatieasema, Mazirpen kirkko, Liivin kansallistalo, heinänteko) ja Liivi Rannikul (1966) (Vääri haastattelee kalastajia, Hilda Cerbach-Grivan laulu, suuri kalasaalis) saatiin Eestin televisiolta ja Tarton yliopistolta.

Liivin kansallistalon avajaisista kertova suomalainen selostus kesältä 1939 on Yleisradion äänitearkistosta.

Viktor Bertholdin isän haastatteluääninauha saatiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta.

Valokuvien lähteet: Museovirasto, Sotamuseo, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tartu Rahva museum, Kolkan liiviläismuseo sekä Poulin Klavinan, Irma Friedriksonin ja Alviina Uspilan yksityiskokoelmat.

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Tarkastustiedot

Tarkastuselin: VET
Tarkastusnumero: 99268
Tarkastuspäivä: 04.04.1995
Formaatti: 35 mm
Pituus/leikattu: 2 480 m
Kesto/leikattu: 91 min
Ikäraja: S
Osia: 5
Tarkastuttaja: Filminor Oy
Filmikopioiden määrä: 1

Tekniset tiedot

Väri
väri
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
91 min

Ensi-iltavuosi	1995
Ohjaus	Mikko Piela , ohjaus Mikko Piela Lisätiedot Sulje
Tuotanto	Filminor Oy , Tuottaja Filminor Oy Lisätiedot Sulje Media / Creative Documentary , Tuottaja Media / Creative Documentary Lisätiedot Sulje
Maa	Suomi
Laji	dokumentti
Kesto	91 min
Genre	haastatteludokumentti historiallinen dokumentti yhteiskunnallinen dokumentti

Henkilökuntanäyttö

Henkilökuntanäyttö

Haku

Viimeiset liiviläiset?

Tämän aineiston tarjoaa

Viimeiset liiviläiset?

Mikko Piela

Poulin Klavina

Elfriida Žagare

Irma Friedrikson

Viktor Berthold

Marta Berthold

Alviina Uspila

Vait Ernstreit

Irma Carbah

Maija Norenberga

Eduard Vääri

Mikko Piela

Mikko Piela

Heikki Takkinen

Pekka Aine

Timo Linnasalo

Timo Linnasalo

Juha-Veli Äkräs

Piret Tibbo

Tiiu Õunapuu

Margus Õunapuu

Kalle Kilkans

Eduard Vääri

Mikko Piela

Kari Haatanen

Kari Haatanen

Timo Linnasalo

Juha-Veli Äkräs

Pirjo Puolakka

Raimo Hiltunen

Eine Kokko

Leena Karjalainen

Veijo Lehti

Suomen Elokuvakontakti ry

Mikko Piela

Timo Linnasalo

Mikko Piela

Filminor Oy

Media / Creative Documentary

AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus

Yleisradio / TV 1 / Yhteistuotannot

Suomen Elokuvakontakti ry

haastattelut

historia

liiviläiset

kalastus

kansat

liiviläiset

kielet

liivin kieli

miehitys

sodat

toinen maailmasota

ruoka

vankileirit

Mikko Piela

Filminor Oy

Media / Creative Documentary