| record_format |
forward
|
| ctrlnum |
elonet_elokuva_157203
|
| title |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| title_txtP |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| title_alt |
Finlands skogar och skogshushållning
Suomen metsät
Finlands skogar
Suomen metsätalous
|
| title_full |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| title_fullStr |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| title_full_unstemmed |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| title_short |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| description |
Aho, Soldan & Co:n tuottama ja Olli Heikinheimon ja Torsten Ranckenin ohjaama metsätalousdokumentti <i>Suomen metsät ja metsätalous</i> (1929) syntyi Metsätaloudellisen Valistustoimiston ja Keskusmetsäseura Tapion aloitteesta. Dokumentti esittelee mm. Suomen tärkeimmät metsätyypit ja niiden puulajit, kertoo metsänkasvatuksesta ja -hoidosta sekä korostaa metsien merkitystä kotimaan taloudelle. Johdanto: Kuvia Kolilta, Punkaharjulta ja pohjoisimmasta Suomesta. Välitekstein ja graafisin esityksin selvitetään maa-alan jakautumista ja metsien merkitystä Suomen taloudelle. <br /><br />Suomen tärkeimmät metsätyypit ja niiden puulajit: Esittely alkaa lehdoista ja Etelä-Suomen tammimetsien jäännöksistä, jatkuu kuvilla kangasmaiden männiköistä, kaskimaiden koivikoista, korpien kuusista ja tervalepistä ja päättyy koskemattomiin luonnonmetsiin, metsättömille nevoille, ulkoluodoille ja tuntureille. <br /><br />Metsänhoito ja -käyttö, puutavaran valmistus ja vedätys: Hakkuut suunnitellaan, puut mitataan ja leimataan. Metsätyömiehet saapuvat ja kaatavat puut, joiden rungot karsitaan, kuoritaan ja pölkytetään. Tukeista ylijäävät osat tehdään saha- ja polttopuiksi. Motin synty kuvataan. Tukit ja muut puutavara kuljetetaan metsistä rekikelillä rantojen varastopaikoille. Hevoset vetävät raskaita kuormia pitkiä matkoja. Paperi- ja polttopuut pinotaan rannalle erikseen. Ostaja tarkastaa ja mittaa puut sekä lyö niihin leimansa. <br /><br />Loppuhakkauksen ja luonnonuudistuksen tuloksia, keinollinen metsänuudistus: Jätemetsä hakataan rangoiksi ja käytetään kotitarpeiksi. Maa perataan ja äestetään, jotta siemenille jäisi itämismahdollisuuksia. Jos halutaan koivumetsää, maapohja kulotetaan. Taimiston kasvettua siemenpuut poistetaan ja kasvusto harvennetaan: parhaat puut jätetään säännöllisten välimatkojen päähän toisistaan. <br /><br />Siementen hankinta ja metsän kylvö: Kävyt kerätään hakkuualueelta ja siemenet kylvetään kulottamisen jälkeen. Tuomarniemen metsäkoulussa harjoitetaan "hankikylvöä" metsänhoitaja Arvid Borgin johdolla: kevätauringon lämmössä siemenet vajoavat nopeasti läpi lumen. Kylvömuodoista esitellään kaskeen tehtävä hajakylvö sekä peratun maaston ruutukylvö, joka voidaan suorittaa myös koneellisesti, ruotsalaisella Orsa-auralla. Kylvön tehosta kertoo 10-vuotias metsikkö. <br /><br />Taimitarhatyö ja metsän istutus: Kuvia taimien istutuksesta ja kuusen taimien kasvatuksesta, Teijon tehtaan ja Oy Karl Forsström Ab:n taimitarhoista. Kesän kuivuus ja rikkaruohot ovat taimien pahimmat viholliset, karistetautia torjutaan Bordeaux-seoksella. Metsän istutuksen tuloksista nähdään esimerkkejä: lehtonotkon saarnitaimisto, Robert Manteli esittelee 51 vuotta aikaisemmin Punkaharjulle istuttamiaan Siperian lehtikuusia sekä 50 vuotta sitten kylvämiään kuusia. <br /><br />Soiden kuivatus metsänkasvua varten: Suuri osa maamme pinta-alasta on suota, jota kuivataan hyötykäyttöön ja metsän kasvulle otolliseksi. Työhön kuuluu purojen perkausta ja ojitusta, mitkä estävät soistumista ja lisäävät metsän kasvua. <br /><br />Puutavaran kuljetus vesitse: Kevään saapuessa Karjalan saloille miehet saavat tiedon uittotöiden alkamisesta. Tukit vyörytetään lähes kuivaan puroon, mutta ne saavat pian vauhtia padotuista tulvavesistä. Ruuhkat ja lauttausväen "kahvila" kuuluvat uittotyön kuviin. Puro kasvaa joeksi ja saa uutta uitettavaa. Koskien ja suvantojen läpi tukit saapuvat järvelle, jolle muodostuu linkkupuomin koossapitämä suma. Höyrylaiva hinaa lautan edelleen kohti määränpäätä. <br /><br />Lopuksi nähdään idyllisiä kuvia kanavanvarrelta ja Suomen luonnosta.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i>
|
| topic |
hakkuut
kylvö
metsänhoito
metsänkasvatus
metsänuudistus
metsäoppilaitokset
metsät
metsätalous
metsäteollisuus
puulajit
puutavara
suot
taimitarhat
tukkilaiset
uitto
viljelymetsät
|
| url |
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157203
|
| thumbnail |
http://www.elonet.fi/tenho/media/96297_V764342E7.jpg
|
| author |
Olli Heikinheimo
Torsten Rancken
|
| author_role |
d02
|
| author_sort |
Olli Heikinheimo
|
| author2 |
Heikki Aho
Björn Soldan
|
| author2_role |
cng
|
| author_corporate |
Aho, Soldan & Co
|
| author_corporate_role |
e10
|
| geographic |
Suomi
|
| genre |
metsätalousdokumentti
dokumentti
|
| format |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
| spelling |
Suomen metsät ja metsätalous
Finlands skogar och skogshushållning
Suomen metsät
Finlands skogar
Suomen metsätalous
Suomi
1929
Olli Heikinheimo
Torsten Rancken
Heikki Aho
Björn Soldan
Aho, Soldan & Co
Keskusmetsäseura Tapio
Aho & Soldan
18.01.1929
03.03.1929
Helsinki: Capitol
Helsinki: Kino-Palatsi
10.12.1928
Lahti: Loviisankatu 8 [Uudenmaan sekä Etelä- ja Itä-Hämeen maataloustuottajain maakuntapäivän juhlailtama]
25.02.1929
Jyväskylä: Salome [metsäpäivän juhla]
11.03.1929
Kuopio: Suojalinna
17.03.1929
Hamina: Sampo
29.03.1929
Kokkola: Vartiolinnan Elokuvat
18.04.1929
Savonlinna: Tähti
05.10.1929
Rauma: Titania
26.01.1930
hakkuut
kylvö
metsänhoito
metsänkasvatus
metsänuudistus
metsäoppilaitokset
metsät
metsätalous
metsäteollisuus
puulajit
puutavara
suot
taimitarhat
tukkilaiset
uitto
viljelymetsät
Aho, Soldan & Co:n tuottama ja Olli Heikinheimon ja Torsten Ranckenin ohjaama metsätalousdokumentti <i>Suomen metsät ja metsätalous</i> (1929) syntyi Metsätaloudellisen Valistustoimiston ja Keskusmetsäseura Tapion aloitteesta. Dokumentti esittelee mm. Suomen tärkeimmät metsätyypit ja niiden puulajit, kertoo metsänkasvatuksesta ja -hoidosta sekä korostaa metsien merkitystä kotimaan taloudelle
Johdanto: Kuvia Kolilta, Punkaharjulta ja pohjoisimmasta Suomesta. Välitekstein ja graafisin esityksin selvitetään maa-alan jakautumista ja metsien merkitystä Suomen taloudelle. <br /><br />Suomen tärkeimmät metsätyypit ja niiden puulajit: Esittely alkaa lehdoista ja Etelä-Suomen tammimetsien jäännöksistä, jatkuu kuvilla kangasmaiden männiköistä, kaskimaiden koivikoista, korpien kuusista ja tervalepistä ja päättyy koskemattomiin luonnonmetsiin, metsättömille nevoille, ulkoluodoille ja tuntureille. <br /><br />Metsänhoito ja -käyttö, puutavaran valmistus ja vedätys: Hakkuut suunnitellaan, puut mitataan ja leimataan. Metsätyömiehet saapuvat ja kaatavat puut, joiden rungot karsitaan, kuoritaan ja pölkytetään. Tukeista ylijäävät osat tehdään saha- ja polttopuiksi. Motin synty kuvataan. Tukit ja muut puutavara kuljetetaan metsistä rekikelillä rantojen varastopaikoille. Hevoset vetävät raskaita kuormia pitkiä matkoja. Paperi- ja polttopuut pinotaan rannalle erikseen. Ostaja tarkastaa ja mittaa puut sekä lyö niihin leimansa. <br /><br />Loppuhakkauksen ja luonnonuudistuksen tuloksia, keinollinen metsänuudistus: Jätemetsä hakataan rangoiksi ja käytetään kotitarpeiksi. Maa perataan ja äestetään, jotta siemenille jäisi itämismahdollisuuksia. Jos halutaan koivumetsää, maapohja kulotetaan. Taimiston kasvettua siemenpuut poistetaan ja kasvusto harvennetaan: parhaat puut jätetään säännöllisten välimatkojen päähän toisistaan. <br /><br />Siementen hankinta ja metsän kylvö: Kävyt kerätään hakkuualueelta ja siemenet kylvetään kulottamisen jälkeen. Tuomarniemen metsäkoulussa harjoitetaan "hankikylvöä" metsänhoitaja Arvid Borgin johdolla: kevätauringon lämmössä siemenet vajoavat nopeasti läpi lumen. Kylvömuodoista esitellään kaskeen tehtävä hajakylvö sekä peratun maaston ruutukylvö, joka voidaan suorittaa myös koneellisesti, ruotsalaisella Orsa-auralla. Kylvön tehosta kertoo 10-vuotias metsikkö. <br /><br />Taimitarhatyö ja metsän istutus: Kuvia taimien istutuksesta ja kuusen taimien kasvatuksesta, Teijon tehtaan ja Oy Karl Forsström Ab:n taimitarhoista. Kesän kuivuus ja rikkaruohot ovat taimien pahimmat viholliset, karistetautia torjutaan Bordeaux-seoksella. Metsän istutuksen tuloksista nähdään esimerkkejä: lehtonotkon saarnitaimisto, Robert Manteli esittelee 51 vuotta aikaisemmin Punkaharjulle istuttamiaan Siperian lehtikuusia sekä 50 vuotta sitten kylvämiään kuusia. <br /><br />Soiden kuivatus metsänkasvua varten: Suuri osa maamme pinta-alasta on suota, jota kuivataan hyötykäyttöön ja metsän kasvulle otolliseksi. Työhön kuuluu purojen perkausta ja ojitusta, mitkä estävät soistumista ja lisäävät metsän kasvua. <br /><br />Puutavaran kuljetus vesitse: Kevään saapuessa Karjalan saloille miehet saavat tiedon uittotöiden alkamisesta. Tukit vyörytetään lähes kuivaan puroon, mutta ne saavat pian vauhtia padotuista tulvavesistä. Ruuhkat ja lauttausväen "kahvila" kuuluvat uittotyön kuviin. Puro kasvaa joeksi ja saa uutta uitettavaa. Koskien ja suvantojen läpi tukit saapuvat järvelle, jolle muodostuu linkkupuomin koossapitämä suma. Höyrylaiva hinaa lautan edelleen kohti määränpäätä. <br /><br />Lopuksi nähdään idyllisiä kuvia kanavanvarrelta ja Suomen luonnosta.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i>
dokumentti
Harvat arviot Aho & Soldanin metsädokumentistä olivat poikkeuksetta kiittäviä. Uusi Suomi (3.3.1929) tiesi kertoa, että Tukholman yliopiston tieteellisen valokuvauksen dosentti fil. tri Odencrantz oli pitänyt "elokuvaa parhaimpana mitä hän tältä alalta on aikaisemmin nähnyt". "Helsingin suuri yleisö", jatkui nimettömän kirjoittajan artikkeli, "voi filmin avulla mukavasti perehtyä tähän maallemme niin tärkeään elinkeino-alaan ja hankkia itselleen ne tiedot, jotka jokaisella kansalaisella tulisi olla metsistämme ja metsätaloudestamme." <br /><br />"Ensimmäinen todellinen suomalainen opetuselokuva ja samalla erinomainen propagandaväline ulkomaillakin käytettäväksi", innostui H-n (Helsingin Sanomat 12.12.1929). "Emme sanone liikaa, kun väitämme, että meillä enempää kuin muuallakaan tuskin milloinkaan on elokuvan valokuvaus suoritettu näin verrattomalla taidolla. Kaikki kuvat ovat ihastuttavan selviä: auringonnousu, veden väreily, koskien kuohu, talvimaisemat y.m. ovat parhainta, mitä filmivalokuvauksen alalla olemme tähän saakka nähneet." <br /><br />Tulenkantajat-lehdessä (4/1929) aiheesta kirjoitti Vilho Setälä, jonka mukaan elokuva teknilliseltä puoleltaan "on parhaitten ulkolaisten tasalla". "Pitkin matkaa voi huomata, että valmistajat ovat käyttäneet oikeata ainesta ja menettelyä saadakseen metsän siimeksen laajan sävyasteikon sopusointuisesti jäljennetyksi ja maisemassa runsaasti esiintyvät vihreät, keltaiset ja ruskeat väriarvot oikein toistetuiksi. Alkuaan oli aikeemme verrata metsäelokuvaa tässä suhteessa johonkin muuhun kotimaiseen filmiin, mutta totesimme, että emme voi puhua näistä samana päivänä." <br /><br />"Sanoin jo, että metsäelokuva ei ole näytelmä", Setälä jatkoi. "Sen laatijat ovat kuitenkin aivan mestarillisesti osoittaneet, mikä merkitys pienillä vedoilla on, ja kuinka eräitten yksityiskohtien käsittely saattaa antaa tietokuvallekin suorastaan draamallisen voiman. Mikä olisikaan lähempänä kuin että tämänlaatuinen kuva muodostuisi tieteellisen, teoreettisen sävyn vuoksi kuivaksi ja elottomaksi. On mahdoton eritellä ja luetella kaikkia niitä kohtia, jotka tuottivat iloisen yllätyksen ja nautinnollisen hetken katsojalle. Joku kukkiva pihlajan oksa luonnovaraisen ryteikön keskessä, vuokkoja tai puolukankukkia päivänpaisteessa valkeinaan helottamassa, tai joku iloisena loriseva metsäpuro antoi filmiin elämäntunnun."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i>
Dokumenttielokuva <i>Suomen metsät ja metsätalous</i> (1929) syntyi Metsätaloudellisen Valistustoimiston ja Keskusmetsäseura Tapion aloitteesta. Hanketta varten asetettiin erityinen filmitoimikunta, johon kuuluivat professori Olli Heikinheimo sekä tohtorit A. B. Helander, Lauri Ilvessalo ja O. Lakari. Elokuvan toteuttamisesta käytiin neuvotteluja sekä Suomi-Filmin että Aho, Soldan & C:o:n kanssa; työn sai tehdäkseen jälkimmäinen toiminimi. Kuvaus tapahtui kokonaisuudessaan vuoden 1928 aikana. Ohjauksesta huolehtivat metsäalan asiantuntijat, edellämainittu professori Heikinheimo ja metsänhoitaja Torsten Rancken. Aamulehdessä 23.3.1928 julkaistun uutisen mukaan "Metsäelokuvan valmistus koetetaan suorittaa erikoisella huolella ja myöskin taiteellisia näkökohtia silmälläpitäen ja tulee siitä ensimmäinen suurisuuntainen Suomessa valmistettu kulttuurielokuva" (sic.). <br /><br />Elokuvan kutsuvierasesitys järjestettiin Suomen Metsänhoitoyhdistyksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä Helsingin Kino-Palatsissa maanantaina 10.12.1928. Maksullinen yleisönäytäntö oli Capitolissa 3.3.1929. Muissa kaupungeissa elokuvaa esitettiin ainakin Kuopiossa ja Raumalla ja lisäksi Lahdessa jo 25.2.1929 Uudenmaan sekä Etelä- ja Itä-Hämeen maataloustuottajain maakuntapäivän juhlailtamassa. <br /><br />Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole elokuvan käsikirjoitusta eikä välitekstilistaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i>
Pielisjärvi: Kolin vuorijono, Ukko-Koli<br /><br />Punkaharju: harju, valtionpuisto (<i>taimitarha, puunsiemenen kylvö, taimien "koulutus"</i>)<br /><br />Ruovesi: Pekkalan kartano (<i>metsätyypit, metsänhakkuu, puunkuljetus metsästä teiden ja vesistöjen varrelle, puutavaran luovutus myyjältä ostajalle, maisemakuvia</i>)<br /><br />Savukoski: Nivatunturi<br /><br />Bromarv: Gråön luonnonsuojelualue<br /><br />Perniö: Teijon tehtaan taimitarha<br /><br />Finby (Särkisalo): Pettu: Karl Forsström Ab:n taimitarha (<i>taimien ruiskutus sekä istutus hakkuualueelle</i>)<br /><br />Ähtäri: Tuomarniemen metsänvartijakoulu (<i>puhtaaksihakkuut, puunjätteiden poltto, puunsiemenen hajakylvö hangelle, siemenkaristimo, männynsiemenen hajakylvö<br />ruisoraaseen, ruutukylvö</i>)<br /><br />Harlu - Suistamo: Läskelän- eli Jänisjoki (<i>uitto</i>)<br /><br />Harlu: Läskelänkylä ja -koski (<i>uitto</i>)<br /><br />Kemiö: yksityinen puunhoitoalue<br /><br />Metsätieteellisen koelaitoksen kokeilualueet Pielisjärven Kolilla, Punkaharjulla, Salmissa, Tuusulassa ja Värtsilässä<br /><br />Pelkosenniemi: Mairijoki (<i>metsätöitä</i>)<br /><br />Pielisjärvi - Nurmeksen mlk.: - Juuka: Pielinen (<i>matkustajalaiva järvellä</i>)<br /><br />Kontiolahti: Kuurnan kanava Pielisjoessa<br /><br />Orivesi: (<i>maisemakuvia</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i>
|
| main_date |
1929-01-01T00:00:00Z
|
| publication_daterange |
[1929-01-01 TO 1929-12-31]
|
| search_daterange_mv |
[1929-01-01 TO 1929-12-31]
|
| author_facet |
Olli Heikinheimo
Torsten Rancken
Heikki Aho
Björn Soldan
Aho, Soldan & Co
|
| id |
kavi.elonet_elokuva_157203
|
| is_hierarchy_id |
kavi.elonet_elokuva_157203
|
| is_hierarchy_title |
Suomen metsät ja metsätalous
|
| first_indexed |
2017-04-11T11:57:58Z
|
| last_indexed |
2023-12-01T08:53:24Z
|
| fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">157203</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Suomen metsät ja metsätalous</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Finlands skogar och skogshushållning</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Suomen metsät</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Finlands skogar</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Suomen metsätalous</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Suomen metsät ja metsätalous</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference>1929</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Olli Heikinheimo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157204</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Torsten Rancken</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157205</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Heikki Aho</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100570</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Björn Soldan</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100571</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Aho, Soldan & Co</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>209412</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1929" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Aho, Soldan & Co</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>209412</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotilaaja"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tilaaja" elokuva-elotilaaja="tilaaja">A99</Activity><AgentName>Keskusmetsäseura Tapio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>717112</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>Aho & Soldan</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>209412</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="tuotannonjohto, leikkaus, valokuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotannonjohto, leikkaus, valokuvat" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="tuotannonjohto, leikkaus, valokuvat">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Heikki Aho">Heikki Aho</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100570</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="suunnittelu" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="suunnittelu">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Olli Heikinheimo">Olli Heikinheimo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157204</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="suunnittelu, valokuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="suunnittelu, valokuvat" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="suunnittelu, valokuvat">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Torsten Rancken">Torsten Rancken</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157205</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="leikkaus, valokuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkaus, valokuvat" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="leikkaus, valokuvat">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Björn Soldan">Björn Soldan</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100571</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="15343" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="2060 m" elokuva-tarkastus-kesto="75 min" elokuva-tarkastus-veroluokka="VV" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-osalkm="5" elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Keskusmetsäseura Tapio">CEN</ProductionEventType><DateText>18.01.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>03.03.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Capitol</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="1 (arvio)">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="kutsuvierasnäytäntö">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Kino-Palatsi</RegionName></Region><DateText>10.12.1928</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Lahti: Loviisankatu 8 [Uudenmaan sekä Etelä- ja Itä-Hämeen maataloustuottajain maakuntapäivän juhlailtama]</RegionName></Region><DateText>25.02.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä: Salome [metsäpäivän juhla]</RegionName></Region><DateText>11.03.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuopio: Suojalinna</RegionName></Region><DateText>17.03.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Hamina: Sampo</RegionName></Region><DateText>29.03.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kokkola: Vartiolinnan Elokuvat</RegionName></Region><DateText>18.04.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Savonlinna: Tähti</RegionName></Region><DateText>05.10.1929</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Rauma: Titania</RegionName></Region><DateText>26.01.1930</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>hakkuut</Term><Term>kylvö</Term><Term>metsänhoito</Term><Term>metsänkasvatus</Term><Term>metsänuudistus</Term><Term>metsäoppilaitokset</Term><Term>metsät</Term><Term>metsätalous</Term><Term>metsäteollisuus</Term><Term>puulajit</Term><Term>puutavara</Term><Term>suot</Term><Term>taimitarhat</Term><Term>tukkilaiset</Term><Term>uitto</Term><Term>viljelymetsät</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Aho, Soldan & Co:n tuottama ja Olli Heikinheimon ja Torsten Ranckenin ohjaama metsätalousdokumentti <i>Suomen metsät ja metsätalous</i> (1929) syntyi Metsätaloudellisen Valistustoimiston ja Keskusmetsäseura Tapion aloitteesta. Dokumentti esittelee mm. Suomen tärkeimmät metsätyypit ja niiden puulajit, kertoo metsänkasvatuksesta ja -hoidosta sekä korostaa metsien merkitystä kotimaan taloudelle.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Johdanto: Kuvia Kolilta, Punkaharjulta ja pohjoisimmasta Suomesta. Välitekstein ja graafisin esityksin selvitetään maa-alan jakautumista ja metsien merkitystä Suomen taloudelle. <br /><br />Suomen tärkeimmät metsätyypit ja niiden puulajit: Esittely alkaa lehdoista ja Etelä-Suomen tammimetsien jäännöksistä, jatkuu kuvilla kangasmaiden männiköistä, kaskimaiden koivikoista, korpien kuusista ja tervalepistä ja päättyy koskemattomiin luonnonmetsiin, metsättömille nevoille, ulkoluodoille ja tuntureille. <br /><br />Metsänhoito ja -käyttö, puutavaran valmistus ja vedätys: Hakkuut suunnitellaan, puut mitataan ja leimataan. Metsätyömiehet saapuvat ja kaatavat puut, joiden rungot karsitaan, kuoritaan ja pölkytetään. Tukeista ylijäävät osat tehdään saha- ja polttopuiksi. Motin synty kuvataan. Tukit ja muut puutavara kuljetetaan metsistä rekikelillä rantojen varastopaikoille. Hevoset vetävät raskaita kuormia pitkiä matkoja. Paperi- ja polttopuut pinotaan rannalle erikseen. Ostaja tarkastaa ja mittaa puut sekä lyö niihin leimansa. <br /><br />Loppuhakkauksen ja luonnonuudistuksen tuloksia, keinollinen metsänuudistus: Jätemetsä hakataan rangoiksi ja käytetään kotitarpeiksi. Maa perataan ja äestetään, jotta siemenille jäisi itämismahdollisuuksia. Jos halutaan koivumetsää, maapohja kulotetaan. Taimiston kasvettua siemenpuut poistetaan ja kasvusto harvennetaan: parhaat puut jätetään säännöllisten välimatkojen päähän toisistaan. <br /><br />Siementen hankinta ja metsän kylvö: Kävyt kerätään hakkuualueelta ja siemenet kylvetään kulottamisen jälkeen. Tuomarniemen metsäkoulussa harjoitetaan "hankikylvöä" metsänhoitaja Arvid Borgin johdolla: kevätauringon lämmössä siemenet vajoavat nopeasti läpi lumen. Kylvömuodoista esitellään kaskeen tehtävä hajakylvö sekä peratun maaston ruutukylvö, joka voidaan suorittaa myös koneellisesti, ruotsalaisella Orsa-auralla. Kylvön tehosta kertoo 10-vuotias metsikkö. <br /><br />Taimitarhatyö ja metsän istutus: Kuvia taimien istutuksesta ja kuusen taimien kasvatuksesta, Teijon tehtaan ja Oy Karl Forsström Ab:n taimitarhoista. Kesän kuivuus ja rikkaruohot ovat taimien pahimmat viholliset, karistetautia torjutaan Bordeaux-seoksella. Metsän istutuksen tuloksista nähdään esimerkkejä: lehtonotkon saarnitaimisto, Robert Manteli esittelee 51 vuotta aikaisemmin Punkaharjulle istuttamiaan Siperian lehtikuusia sekä 50 vuotta sitten kylvämiään kuusia. <br /><br />Soiden kuivatus metsänkasvua varten: Suuri osa maamme pinta-alasta on suota, jota kuivataan hyötykäyttöön ja metsän kasvulle otolliseksi. Työhön kuuluu purojen perkausta ja ojitusta, mitkä estävät soistumista ja lisäävät metsän kasvua. <br /><br />Puutavaran kuljetus vesitse: Kevään saapuessa Karjalan saloille miehet saavat tiedon uittotöiden alkamisesta. Tukit vyörytetään lähes kuivaan puroon, mutta ne saavat pian vauhtia padotuista tulvavesistä. Ruuhkat ja lauttausväen "kahvila" kuuluvat uittotyön kuviin. Puro kasvaa joeksi ja saa uutta uitettavaa. Koskien ja suvantojen läpi tukit saapuvat järvelle, jolle muodostuu linkkupuomin koossapitämä suma. Höyrylaiva hinaa lautan edelleen kohti määränpäätä. <br /><br />Lopuksi nähdään idyllisiä kuvia kanavanvarrelta ja Suomen luonnosta.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="metsätalousdokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Harvat arviot Aho & Soldanin metsädokumentistä olivat poikkeuksetta kiittäviä. Uusi Suomi (3.3.1929) tiesi kertoa, että Tukholman yliopiston tieteellisen valokuvauksen dosentti fil. tri Odencrantz oli pitänyt "elokuvaa parhaimpana mitä hän tältä alalta on aikaisemmin nähnyt". "Helsingin suuri yleisö", jatkui nimettömän kirjoittajan artikkeli, "voi filmin avulla mukavasti perehtyä tähän maallemme niin tärkeään elinkeino-alaan ja hankkia itselleen ne tiedot, jotka jokaisella kansalaisella tulisi olla metsistämme ja metsätaloudestamme." <br /><br />"Ensimmäinen todellinen suomalainen opetuselokuva ja samalla erinomainen propagandaväline ulkomaillakin käytettäväksi", innostui H-n (Helsingin Sanomat 12.12.1929). "Emme sanone liikaa, kun väitämme, että meillä enempää kuin muuallakaan tuskin milloinkaan on elokuvan valokuvaus suoritettu näin verrattomalla taidolla. Kaikki kuvat ovat ihastuttavan selviä: auringonnousu, veden väreily, koskien kuohu, talvimaisemat y.m. ovat parhainta, mitä filmivalokuvauksen alalla olemme tähän saakka nähneet." <br /><br />Tulenkantajat-lehdessä (4/1929) aiheesta kirjoitti Vilho Setälä, jonka mukaan elokuva teknilliseltä puoleltaan "on parhaitten ulkolaisten tasalla". "Pitkin matkaa voi huomata, että valmistajat ovat käyttäneet oikeata ainesta ja menettelyä saadakseen metsän siimeksen laajan sävyasteikon sopusointuisesti jäljennetyksi ja maisemassa runsaasti esiintyvät vihreät, keltaiset ja ruskeat väriarvot oikein toistetuiksi. Alkuaan oli aikeemme verrata metsäelokuvaa tässä suhteessa johonkin muuhun kotimaiseen filmiin, mutta totesimme, että emme voi puhua näistä samana päivänä." <br /><br />"Sanoin jo, että metsäelokuva ei ole näytelmä", Setälä jatkoi. "Sen laatijat ovat kuitenkin aivan mestarillisesti osoittaneet, mikä merkitys pienillä vedoilla on, ja kuinka eräitten yksityiskohtien käsittely saattaa antaa tietokuvallekin suorastaan draamallisen voiman. Mikä olisikaan lähempänä kuin että tämänlaatuinen kuva muodostuisi tieteellisen, teoreettisen sävyn vuoksi kuivaksi ja elottomaksi. On mahdoton eritellä ja luetella kaikkia niitä kohtia, jotka tuottivat iloisen yllätyksen ja nautinnollisen hetken katsojalle. Joku kukkiva pihlajan oksa luonnovaraisen ryteikön keskessä, vuokkoja tai puolukankukkia päivänpaisteessa valkeinaan helottamassa, tai joku iloisena loriseva metsäpuro antoi filmiin elämäntunnun."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Dokumenttielokuva <i>Suomen metsät ja metsätalous</i> (1929) syntyi Metsätaloudellisen Valistustoimiston ja Keskusmetsäseura Tapion aloitteesta. Hanketta varten asetettiin erityinen filmitoimikunta, johon kuuluivat professori Olli Heikinheimo sekä tohtorit A. B. Helander, Lauri Ilvessalo ja O. Lakari. Elokuvan toteuttamisesta käytiin neuvotteluja sekä Suomi-Filmin että Aho, Soldan & C:o:n kanssa; työn sai tehdäkseen jälkimmäinen toiminimi. Kuvaus tapahtui kokonaisuudessaan vuoden 1928 aikana. Ohjauksesta huolehtivat metsäalan asiantuntijat, edellämainittu professori Heikinheimo ja metsänhoitaja Torsten Rancken. Aamulehdessä 23.3.1928 julkaistun uutisen mukaan "Metsäelokuvan valmistus koetetaan suorittaa erikoisella huolella ja myöskin taiteellisia näkökohtia silmälläpitäen ja tulee siitä ensimmäinen suurisuuntainen Suomessa valmistettu kulttuurielokuva" (sic.). <br /><br />Elokuvan kutsuvierasesitys järjestettiin Suomen Metsänhoitoyhdistyksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä Helsingin Kino-Palatsissa maanantaina 10.12.1928. Maksullinen yleisönäytäntö oli Capitolissa 3.3.1929. Muissa kaupungeissa elokuvaa esitettiin ainakin Kuopiossa ja Raumalla ja lisäksi Lahdessa jo 25.2.1929 Uudenmaan sekä Etelä- ja Itä-Hämeen maataloustuottajain maakuntapäivän juhlailtamassa. <br /><br />Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole elokuvan käsikirjoitusta eikä välitekstilistaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="1929/2">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Pielisjärvi: Kolin vuorijono, Ukko-Koli<br /><br />Punkaharju: harju, valtionpuisto (<i>taimitarha, puunsiemenen kylvö, taimien "koulutus"</i>)<br /><br />Ruovesi: Pekkalan kartano (<i>metsätyypit, metsänhakkuu, puunkuljetus metsästä teiden ja vesistöjen varrelle, puutavaran luovutus myyjältä ostajalle, maisemakuvia</i>)<br /><br />Savukoski: Nivatunturi<br /><br />Bromarv: Gråön luonnonsuojelualue<br /><br />Perniö: Teijon tehtaan taimitarha<br /><br />Finby (Särkisalo): Pettu: Karl Forsström Ab:n taimitarha (<i>taimien ruiskutus sekä istutus hakkuualueelle</i>)<br /><br />Ähtäri: Tuomarniemen metsänvartijakoulu (<i>puhtaaksihakkuut, puunjätteiden poltto, puunsiemenen hajakylvö hangelle, siemenkaristimo, männynsiemenen hajakylvö<br />ruisoraaseen, ruutukylvö</i>)<br /><br />Harlu - Suistamo: Läskelän- eli Jänisjoki (<i>uitto</i>)<br /><br />Harlu: Läskelänkylä ja -koski (<i>uitto</i>)<br /><br />Kemiö: yksityinen puunhoitoalue<br /><br />Metsätieteellisen koelaitoksen kokeilualueet Pielisjärven Kolilla, Punkaharjulla, Salmissa, Tuusulassa ja Värtsilässä<br /><br />Pelkosenniemi: Mairijoki (<i>metsätöitä</i>)<br /><br />Pielisjärvi - Nurmeksen mlk.: - Juuka: Pielinen (<i>matkustajalaiva järvellä</i>)<br /><br />Kontiolahti: Kuurnan kanava Pielisjoessa<br /><br />Orivesi: (<i>maisemakuvia</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="mv" elokuva-alkupaani="mykkä" elokuva-kuvasuhde="1,33:1" elokuva-alkupkesto="75 min" elokuva-alkuppituus="2060 m" elokuva-laji1fin="pitkä">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">157203</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">96297</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>96297_V764342E7.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvakoko="862392">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>96297_V764342E7.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>157203</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>157203</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157203" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/96297_V764342E7.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">96297</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
| publishDate |
1929
|
| building |
0/KAVI/
1/KAVI/skf/
|
| institution |
KAVI
|
| sector_str_mv |
0/arc/
|
| topic_facet |
hakkuut
kylvö
metsänhoito
metsänkasvatus
metsänuudistus
metsäoppilaitokset
metsät
metsätalous
metsäteollisuus
puulajit
puutavara
suot
taimitarhat
tukkilaiset
uitto
viljelymetsät
|
| genre_facet |
dokumentti
metsätalousdokumentti
|
| source_str_mv |
kavi
|
| work_keys_str_mv |
AT heikinheimoolli suomenmetsätjametsätalous
|
| geographic_facet |
Suomi
|
| author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100570
kavi.elonet_henkilo_100571
kavi.elonet_henkilo_157204
kavi.elonet_henkilo_157205
kavi.elonet_yhtio_209412
kavi.elonet_yhtio_717112
|
| author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100570###cng
kavi.elonet_henkilo_100570###tuotannonjohto, leikkaus, valokuvat
kavi.elonet_henkilo_100571###cng
kavi.elonet_henkilo_100571###leikkaus, valokuvat
kavi.elonet_henkilo_157204###drt
kavi.elonet_henkilo_157204###suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_157205###drt
kavi.elonet_henkilo_157205###suunnittelu, valokuvat
kavi.elonet_yhtio_209412###fds
kavi.elonet_yhtio_209412###fmp
kavi.elonet_yhtio_209412###laboratorio
kavi.elonet_yhtio_717112###tilaaja
|
| main_date_str |
1929
|
| title_sort |
suomen metsät ja metsätalous
|
| format_ext_str_mv |
0/Image/
0/Video/
1/Image/Image/
1/Video/Feature/
|
| datasource_str_mv |
kavi
|
| _version_ |
1796595749061918721
|
