record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_1559291
|
title |
Olipa kerran Seminaari
|
title_txtP |
Olipa kerran Seminaari
|
title_alt |
Buried Alive
|
title_full |
Olipa kerran Seminaari
|
title_fullStr |
Olipa kerran Seminaari
|
title_full_unstemmed |
Olipa kerran Seminaari
|
title_short |
Olipa kerran Seminaari
|
description |
Markku Heikkisen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Olipa kerran Seminaari</i> (2015) kertoo haastattelujen ja arkistokuvamateriaalin avulla vuonna 1900 perustetun Kajaanin seminaarin, sittemmin Kajaanin opettajankoulutusyksikön, historian ja lakkauttamiseen johtaneet tapahtumat. Opettajankoulutusyksikön toiminta päättyi vuonna 2013. Vuonna 2010 Oulun yliopisto päättää lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön, KOKY:n, 110 vuotiaan seminaarin. Laitoksen opettajat ja opiskelijat vastustavat lakkauttamista. ”Niin sanotusti perkeleellistä yhteiskunnallista todellisuutta”, toteaa laitoksen johtaja Juhani Suortti. Professori Reijo Heikkisen mukaan lakkautuspäätös osoittaa ”kylmää ajattelutapaa, jossa historiantaju on jotenkin latistunut”. Paikallisten mielenosoitusten lisäksi opiskelijat ja opettajat tuovat mielenilmaisunsa myös Eduskuntatalon portaille. He kritisoivat uutta yliopistolakia, joka mahdollistaa korkeakouluyksikön alasajon, sekä Oulun yliopiston hallitusta, joka käytti tilaisuutta hyväkseen. <br /><br />Elokuvan ohjaajan kertojaääni esittelee lastentarhanopettajan Toivo Peppasen ja teatteriohjaajan Veikko Leinosen, jotka haastattelevat paikallisia ihmisiä ja päättäjiä tehdäkseen ”dokumentaarisen teatteriesityksen kustannustehokkaan laitoksen alasajon syistä”. <br /><br />Venäjän tsaari päätti 1800-luvun lopulla perustaa seminaarin tuomaan oppia ja sivistystä vähäväkiseen ja syrjäiseen Kainuuseen. Paikalliset nimihenkilöt vaikuttivat siihen, että seminaari sijoittui Kajaaniin. Samoihin aikoihin kaupunkiin saapuivat myös rautatiet ja puunjalostusteollisuus. Kertoja toteaa, että nyt kun Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista, ei Kainuun päättäjistä ja porvarihallituksesta löytynyt tahtoa puolustaa seminaaria, jonka alkuvuosikymmenien historia oli mitä oikeistolaisimmin sinivalkoista. <br /><br />1900-luvun alussa seminaarista muodostui sen johtajan Volter Högmanin (myöhemmin Rihtniemi) ansioista fennomanian keskus Kainuussa, professori Heikkinen kertoo kulkiessaan kampusalueella Toivo Peppasen kanssa. Kristillissiveellisen laitoksen johtaja joutui suurlakon aikana 1905 vastakkain opiskelijoiden kanssa ja erotti yli sata opiskelijaa. Kouluhallitus asetti johtajan vuoden virkavapaalle, jonka aikana erotetut palasivat ja tilanne rauhoittui. Sisällissodan aikana kampusalueella toimi Kajaanin sissirykmentin ja suojeluskunnan komentokeskus, Heikkinen kertoo arkistofilmin tukemana. Keväällä 1918 alueella oli punaisten vankileiri. Kampusalueella ei kukaan kuollut, mutta hautausmaalla vankeja ammuttiin. Teloitusryhmää johti seminaarin puutarhuri Pasi Ailio, josta sittemmin tuli Kajaanin suojeluskunnan paikallispäällikkö. Paikalliset työläiset kutsuivat häntä valkoiseksi teloittajaksi, kertoja täydentää. 1920-luvulla suojeluskuntien suosikkipeli pesäpallo nousi myös kainuulaisten suosioon.<br /><br />Vuonna 1919 opettajankoulutuslaitokseen otettiin ensimmäiset naisopiskelijat. Kansakoulupohjalta tulevat miehet joutuivat opiskelemaan viisi – kuusi vuotta, kun ylioppilastutkinnon suorittaneet naiset saivat vuodessa kansakoulun opettajan pätevyyden. Myös kirjailija Hilja Valtonen kävi Seminaarin. Högmanin jälkeen säveltäjä Martti Hela valittiin 1926 uudeksi johtajaksi. Hänen aikanaan kulttuurikasvatus voimistui laitoksessa. Kun suuri osa sivistyneistöä oli 1930-luvulla saksalaismielistä, Hela oli anglofiili. Hän johdatti opiskelijoita opintomatkoille Brittein saarille. Helan aikana Kajaanista tuli musiikkikasvatuksessa seminaarien ykkönen ja sen orkesterista maankuulu, kertoja toteaa. <br /><br />Teatteriohjaaja Leinosen johdolla ryhmä työstää dokumenttiteatteriesitystä. Oikeusjuttu-näytelmän keskeiseksi kysymykseksi nousee se, tekikö lakkauttamispäätöksen Oulun yliopisto rehtori Lauri Lajunen vai opetusministeri Henna Virkkunen. Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja 2009–2012, kertoo opetusministeriön ilmoittaneen Oulun yliopiston päättäneen lakkautuksesta, yliopisto puolestaan kertoi ministeriön tehneen päätöksen. Ministeriön muistioiden mukaan ministeriö yhdessä Oulun yliopiston kanssa suunnitteli KOKY:n alasajoa. Virkkunen sanoo, että myös Savonlinnan, Rauman ja Hämeenlinnan filiaalien osalta käytiin vastaavaan keskustelua. Hän toteaa Oulun yliopiston arvioineen, että paras tulos saavutetaan keskittämällä opetus Ouluun. Seminaarin viimeinen johtaja Juhani Suortti kertoo laitoksella menneen 2000-luvulla niin lujaa, että Oulun yliopisto alkoi jäädä heistä jälkeen. Suortti toteaa, että loppuvaiheen tapahtuvat vietiin läpi häneltä piilossa. Hänen mukaansa Kajaanilla ei ollut takanaan yhteiskunnallista voimaa. KOKY:n aktiivit kritisoivat politikkojen, mm. Keskustapuolueen Paula Lehtomäen passiivisuutta asiassa. Näytelmä kertoo asiasta teatterin keinoin. <br /><br />Seminaaria yritettiin lakkauttaa myös 1960-luvun lopulla, mutta kaupungin johdon ja presidentin tuella sen siirrosta Ouluun luovuttiin. Arkistofilmi näyttää presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Brezhnevin vierailua Kajaaniin. 1970-luvulla KOKY liitettiin osaksi Oulun yliopistoa. <br /><br />Heikkinen kertoo seminaarin olleen 1930-luvulla käytännössä sotilasakatemia, sillä sen alueella majoittui kaksi suojeluskuntakomppaniaa, joita lotat muonittivat. Arkistofilmit ja valokuvat kertovat kampuksen olosuhteista. Äärioikeistolaiset Sinimusta-kerhon jäsenet pitivät mustia paitoja ja käyttivät natsitervehdystä. Kouluhallitus kuitenkin kielsi mustien paitojen pitämisen koulupäivinä.<br /><br />Talvisodan syttymisen myötä seminaarilaiset siirrettiin rintatehtäviin, kertoja toteaa. Kampusalueelle tuli sotilassairaala. Sotien jälkeen oppilaat saivat suorittaa opintonsa loppuun nopeutetussa järjestyksessä. Laitoksessa noudatettiin edelleen kovia kuria, joka heijastui myös tulevien opettajien työtavoissa, Heikkinen ja Peppanen toteavat. Kertojan mukaan piirustuksen ja veiston lehtorista Eino Pitkäsestä kehittyi merkittävä arkkitehti, jonka funktionalistinen kädenjälki näkyy Kajaanin keskustan merkkirakennuksissa, joita arkistofilmi esittelee.<br /><br />Kertojan mukaan 1950-luvun lopulla Kajaanin seminaari muuttui yhteisseminaariksi ja sen ”herraskainen, sinivalkoinen autoritaarisuus alkoi hävitä suomalaisen yhteiskunnan demokratisoitumisen ja modernisaation myötä”. Heikkinen arvelee, että ainakin kymmeniä aviopareja on muodostunut kampusalueella. Tieteellisyyttä korostanut tutkinnonuudistus muutti vanhakantaista ammattikoulutusta. <br /><br />Kun 1992 Suomi vajosi lamaan, seminaari oli toisen kerran lopetusuhan alla. Suortti puolusti tuolloin laitosta kertomalla, että valmistumisajat ovat maan nopeimmat ja jatkotutkintoja suoritettiin suhteellisesti eniten. Keskustapuolueen oululainen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa päätyi lakkauttamisen kannalle, kun kokoomuslainen opetusministeri Riitta Uosukaisen puolusti laitoksen säilyttämistä Kajaanissa. Vuonna 2000 Kajaanin yksikkö sai OAJ:n ja Opettajalehden tunnustuspalkinnon. <br /><br />Professori Timo Järvilehto puhuu ruohojuuritason elossa pidon puolesta: rahaa pitäisi jakaa laajemmalle alueelle keskittämisen sijaan. Yliopistojen rahoitusta on kavennettu, minkä vuoksi ne ovat yhä enemmän riippuvaisia talouselämästä. Yliopiston autonomisuus ei toteudu, sillä esimerkiksi Oulun yliopiston hallituksen jäsenistä pääosa on yliopiston ulkopuolisia. Juhani Suortti haluaisi muutoksia korkeakoulurakenteeseen ja budjetointiin, jotta kotimaisten yliopistojen ei tarvitsisi kilpailla rahoituksesta keskenään – kansainvälisiä kilpailijoita maailmalla kyllä riittää. Hän on huolissaan innovatiivisuuden ja luovuuden puolesta, kun yliopistot joutuvat olemaan ulkopuolisille rahoittajille mieliksi ja tekemään lehmänkauppoja.<br /><br />Seminaarin 110-vuotisjuhlassa Reijo Heikkinen toteaa, että lakkautuspäätös on historiallisesti ainutlaatuinen, sillä Pohjoismaissa ei yliopistolaitoksen piirissä ole 300 vuoteen tehty yhtä massiivista lakkautuspäätöstä, joka koskee noin tuhatta opettajaa, opiskelijaa ja oppilasta. Hän ennustaa, että tätä prosessia ja sen oikeutusta tulevat lukuisat tutkijat tulevaisuudessa penkomaan. <br /><br />Lopputekstit kertovat, että Kajaanin vanha Seminaari, KOKY, suljettiin lopullisesti 31.7.2013. Seminaarin sulkeminen ei tuonut säästöjä. Kajaanin Kampus ja normaalikoulu jäivät tyhjilleen, mutta Ouluun jouduttiin perustamaan toinen normaalikoulun toimipiste Koskelaan. Se on samankokoinen kuin Kajaanin normaalikoulu oli. Lisäksi jouduttiin rekrytoimaan uusia opettajia. Kustannukset olivat yli 15 miljoonaa euroa. KOKY:ssa yli 90 % opiskelunsa aloittaneista valmistui opettajiksi. Oulussa opiskelijaryhmät ovat ylisuuria. Aloittaneista vain 60 % valmistuu opettajiksi.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020</i>
|
topic |
alueelliset vaikutukset
Kainuu
kainuulaiset
Kajaani
Kajaanin opettajakoulutusyksikkö
kampukset
korkeakouluopetus
korkeakoulupolitiikka
koulutus
kulttuurikasvatus
lakkauttaminen
mielenosoitukset
ministerit
näytelmät
opettajankoulutus
opettajankoulutuslaitokset
opettajat
opetushallinto
opiskelijat
poliitikot
politiikka
professorit
sivistys
taidekasvatus
teatteri
varhaiskasvatus
yliopistolaki
yliopistot
|
url |
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1559291
|
thumbnail |
http://www.elonet.fi/tenho/media/253761_J1484115E0.jpg
|
author |
Markku Heikkinen
|
author_role |
d02
|
author_sort |
Markku Heikkinen
|
author2 |
Markku Heikkinen
Miika J. Norvanto
Heikki-Pekka Vaara
Joonatan Portaankorva
|
author2_role |
aus
cng
flm
sds
|
author_corporate |
Black Lion Pictures Oy
Koneen Säätiö
Suomen Kulttuurirahasto
|
author_corporate_role |
e10
fnd
|
geographic |
Suomi
|
genre |
haastatteludokumentti
historiallinen dokumentti
yhteiskunnallinen dokumentti
dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
spelling |
Olipa kerran Seminaari
Buried Alive
Suomi
2015
Markku Heikkinen
Miika J. Norvanto
Heikki-Pekka Vaara
Joonatan Portaankorva
Juuso Hyvönen
Saku Niskanen
Vilma Niskala
Ari Karhunen
Veikko Leinonen
Toivo Peppanen
Reijo Heikkinen
Teijo Pellinen
Juhani Suortti
Timo Järvilehto
Henna Virkkunen
Pentti Hakkarainen
Lauri Lajunen
Paula Lehtomäki
Ilmari Pokela
Jussi Tikkanen
Hilkka Axelsen
Black Lion Pictures Oy
Koneen Säätiö
Suomen Kulttuurirahasto
Oikeusjuttu-näytelmä: Hanna-Mari Hotta, Niko Karjalainen, Veikko Leinonen, Panu Lyytinen, Aki Moilanen, Pekka Moilanen, Matias Nieminen, Kimmo Penttilä, Toivo Peppanen, Antti Vilhunen, Juha Häkkänen, Teemu Pyy, Hannu Romppainen, Heikki Romppainen, Pirkko Paananen, Soile Savela, Tuomas Laitinen, Pekka Moilanen, Jaani Leinonen, Katri Kuvaja
23.04.2015
Helsinki, Suomi
08.05.2015
Helsinki: Kinopalatsi 4 ja 10; Kajaani: Bio Rex; Kuopio: Kino Kuvakukko; Sotkamo: Kino Visio; Suomussalmi: Kino Retikka; Tampere: Niagara
Kainuun Kulttuurirahasto, Koneen Säätiö, Kainuun ammattiopisto, Cloudberry Services / Marko Karvonen, Kajaanin Generaattori, Kajaanin Harrastajateatteri, Vuokatin Urheiluopisto / Timo Welsby, Kainuun Museo / Antti Mäkinen, KAVI / Tommi Partanen, Bio Rex / Mervi Kemppainen, Pirita Norvanto, Tarja Kerttula<br /> <br />Veikko Leinonen, Toivo Peppanen, Reijo Heikkinen, Juhani Suortti, Juha Vartiainen, Pentti Mankinen, Heikki Törmi, Jussi Tikkanen, Lasse Lyytikäinen, Lauri Oikarinen, Seija Blomberg, Veli-Matti Karppinen, Petra Harja, Anja Hongisto, Candice Kallio, Hilkka Munter, Milda Bredikyte, Kaisa Jakkula, Riitta-Liisa Karjalainen, Ryoki Onodera, Marja-Leena Vuorinen, Annikki Hakkarainen, Ildar Safarov, Aili Helenius, Raija Pirttimaa, Harri Nousiainen
Kuhmo: Kuhmo-talo [Ihminen ja Kosmos -tapahtuma]
20.03.2015
Kajaani: Bio Rex
25.03.2015
Suomussalmi: Kino Retikka
26.03.2015
Kuhmo: Pajakkakino
27.03.2015
01.04.2015
12.04.2015
Sotkamo: Kino Visio
26.04.2015
28.04.2015
06.05.2015
Oulu: Star 2
09.05.2015
16.05.2015
Savonlinna: Olavi
19.05.2015
alueelliset vaikutukset
Kainuu
kainuulaiset
Kajaani
Kajaanin opettajakoulutusyksikkö
kampukset
korkeakouluopetus
korkeakoulupolitiikka
koulutus
kulttuurikasvatus
lakkauttaminen
mielenosoitukset
ministerit
näytelmät
opettajankoulutus
opettajankoulutuslaitokset
opettajat
opetushallinto
opiskelijat
poliitikot
politiikka
professorit
sivistys
taidekasvatus
teatteri
varhaiskasvatus
yliopistolaki
yliopistot
Markku Heikkisen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Olipa kerran Seminaari</i> (2015) kertoo haastattelujen ja arkistokuvamateriaalin avulla vuonna 1900 perustetun Kajaanin seminaarin, sittemmin Kajaanin opettajankoulutusyksikön, historian ja lakkauttamiseen johtaneet tapahtumat. Opettajankoulutusyksikön toiminta päättyi vuonna 2013.
Vuonna 2010 Oulun yliopisto päättää lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön, KOKY:n, 110 vuotiaan seminaarin. Laitoksen opettajat ja opiskelijat vastustavat lakkauttamista. ”Niin sanotusti perkeleellistä yhteiskunnallista todellisuutta”, toteaa laitoksen johtaja Juhani Suortti. Professori Reijo Heikkisen mukaan lakkautuspäätös osoittaa ”kylmää ajattelutapaa, jossa historiantaju on jotenkin latistunut”. Paikallisten mielenosoitusten lisäksi opiskelijat ja opettajat tuovat mielenilmaisunsa myös Eduskuntatalon portaille. He kritisoivat uutta yliopistolakia, joka mahdollistaa korkeakouluyksikön alasajon, sekä Oulun yliopiston hallitusta, joka käytti tilaisuutta hyväkseen. <br /><br />Elokuvan ohjaajan kertojaääni esittelee lastentarhanopettajan Toivo Peppasen ja teatteriohjaajan Veikko Leinosen, jotka haastattelevat paikallisia ihmisiä ja päättäjiä tehdäkseen ”dokumentaarisen teatteriesityksen kustannustehokkaan laitoksen alasajon syistä”. <br /><br />Venäjän tsaari päätti 1800-luvun lopulla perustaa seminaarin tuomaan oppia ja sivistystä vähäväkiseen ja syrjäiseen Kainuuseen. Paikalliset nimihenkilöt vaikuttivat siihen, että seminaari sijoittui Kajaaniin. Samoihin aikoihin kaupunkiin saapuivat myös rautatiet ja puunjalostusteollisuus. Kertoja toteaa, että nyt kun Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista, ei Kainuun päättäjistä ja porvarihallituksesta löytynyt tahtoa puolustaa seminaaria, jonka alkuvuosikymmenien historia oli mitä oikeistolaisimmin sinivalkoista. <br /><br />1900-luvun alussa seminaarista muodostui sen johtajan Volter Högmanin (myöhemmin Rihtniemi) ansioista fennomanian keskus Kainuussa, professori Heikkinen kertoo kulkiessaan kampusalueella Toivo Peppasen kanssa. Kristillissiveellisen laitoksen johtaja joutui suurlakon aikana 1905 vastakkain opiskelijoiden kanssa ja erotti yli sata opiskelijaa. Kouluhallitus asetti johtajan vuoden virkavapaalle, jonka aikana erotetut palasivat ja tilanne rauhoittui. Sisällissodan aikana kampusalueella toimi Kajaanin sissirykmentin ja suojeluskunnan komentokeskus, Heikkinen kertoo arkistofilmin tukemana. Keväällä 1918 alueella oli punaisten vankileiri. Kampusalueella ei kukaan kuollut, mutta hautausmaalla vankeja ammuttiin. Teloitusryhmää johti seminaarin puutarhuri Pasi Ailio, josta sittemmin tuli Kajaanin suojeluskunnan paikallispäällikkö. Paikalliset työläiset kutsuivat häntä valkoiseksi teloittajaksi, kertoja täydentää. 1920-luvulla suojeluskuntien suosikkipeli pesäpallo nousi myös kainuulaisten suosioon.<br /><br />Vuonna 1919 opettajankoulutuslaitokseen otettiin ensimmäiset naisopiskelijat. Kansakoulupohjalta tulevat miehet joutuivat opiskelemaan viisi – kuusi vuotta, kun ylioppilastutkinnon suorittaneet naiset saivat vuodessa kansakoulun opettajan pätevyyden. Myös kirjailija Hilja Valtonen kävi Seminaarin. Högmanin jälkeen säveltäjä Martti Hela valittiin 1926 uudeksi johtajaksi. Hänen aikanaan kulttuurikasvatus voimistui laitoksessa. Kun suuri osa sivistyneistöä oli 1930-luvulla saksalaismielistä, Hela oli anglofiili. Hän johdatti opiskelijoita opintomatkoille Brittein saarille. Helan aikana Kajaanista tuli musiikkikasvatuksessa seminaarien ykkönen ja sen orkesterista maankuulu, kertoja toteaa. <br /><br />Teatteriohjaaja Leinosen johdolla ryhmä työstää dokumenttiteatteriesitystä. Oikeusjuttu-näytelmän keskeiseksi kysymykseksi nousee se, tekikö lakkauttamispäätöksen Oulun yliopisto rehtori Lauri Lajunen vai opetusministeri Henna Virkkunen. Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja 2009–2012, kertoo opetusministeriön ilmoittaneen Oulun yliopiston päättäneen lakkautuksesta, yliopisto puolestaan kertoi ministeriön tehneen päätöksen. Ministeriön muistioiden mukaan ministeriö yhdessä Oulun yliopiston kanssa suunnitteli KOKY:n alasajoa. Virkkunen sanoo, että myös Savonlinnan, Rauman ja Hämeenlinnan filiaalien osalta käytiin vastaavaan keskustelua. Hän toteaa Oulun yliopiston arvioineen, että paras tulos saavutetaan keskittämällä opetus Ouluun. Seminaarin viimeinen johtaja Juhani Suortti kertoo laitoksella menneen 2000-luvulla niin lujaa, että Oulun yliopisto alkoi jäädä heistä jälkeen. Suortti toteaa, että loppuvaiheen tapahtuvat vietiin läpi häneltä piilossa. Hänen mukaansa Kajaanilla ei ollut takanaan yhteiskunnallista voimaa. KOKY:n aktiivit kritisoivat politikkojen, mm. Keskustapuolueen Paula Lehtomäen passiivisuutta asiassa. Näytelmä kertoo asiasta teatterin keinoin. <br /><br />Seminaaria yritettiin lakkauttaa myös 1960-luvun lopulla, mutta kaupungin johdon ja presidentin tuella sen siirrosta Ouluun luovuttiin. Arkistofilmi näyttää presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Brezhnevin vierailua Kajaaniin. 1970-luvulla KOKY liitettiin osaksi Oulun yliopistoa. <br /><br />Heikkinen kertoo seminaarin olleen 1930-luvulla käytännössä sotilasakatemia, sillä sen alueella majoittui kaksi suojeluskuntakomppaniaa, joita lotat muonittivat. Arkistofilmit ja valokuvat kertovat kampuksen olosuhteista. Äärioikeistolaiset Sinimusta-kerhon jäsenet pitivät mustia paitoja ja käyttivät natsitervehdystä. Kouluhallitus kuitenkin kielsi mustien paitojen pitämisen koulupäivinä.<br /><br />Talvisodan syttymisen myötä seminaarilaiset siirrettiin rintatehtäviin, kertoja toteaa. Kampusalueelle tuli sotilassairaala. Sotien jälkeen oppilaat saivat suorittaa opintonsa loppuun nopeutetussa järjestyksessä. Laitoksessa noudatettiin edelleen kovia kuria, joka heijastui myös tulevien opettajien työtavoissa, Heikkinen ja Peppanen toteavat. Kertojan mukaan piirustuksen ja veiston lehtorista Eino Pitkäsestä kehittyi merkittävä arkkitehti, jonka funktionalistinen kädenjälki näkyy Kajaanin keskustan merkkirakennuksissa, joita arkistofilmi esittelee.<br /><br />Kertojan mukaan 1950-luvun lopulla Kajaanin seminaari muuttui yhteisseminaariksi ja sen ”herraskainen, sinivalkoinen autoritaarisuus alkoi hävitä suomalaisen yhteiskunnan demokratisoitumisen ja modernisaation myötä”. Heikkinen arvelee, että ainakin kymmeniä aviopareja on muodostunut kampusalueella. Tieteellisyyttä korostanut tutkinnonuudistus muutti vanhakantaista ammattikoulutusta. <br /><br />Kun 1992 Suomi vajosi lamaan, seminaari oli toisen kerran lopetusuhan alla. Suortti puolusti tuolloin laitosta kertomalla, että valmistumisajat ovat maan nopeimmat ja jatkotutkintoja suoritettiin suhteellisesti eniten. Keskustapuolueen oululainen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa päätyi lakkauttamisen kannalle, kun kokoomuslainen opetusministeri Riitta Uosukaisen puolusti laitoksen säilyttämistä Kajaanissa. Vuonna 2000 Kajaanin yksikkö sai OAJ:n ja Opettajalehden tunnustuspalkinnon. <br /><br />Professori Timo Järvilehto puhuu ruohojuuritason elossa pidon puolesta: rahaa pitäisi jakaa laajemmalle alueelle keskittämisen sijaan. Yliopistojen rahoitusta on kavennettu, minkä vuoksi ne ovat yhä enemmän riippuvaisia talouselämästä. Yliopiston autonomisuus ei toteudu, sillä esimerkiksi Oulun yliopiston hallituksen jäsenistä pääosa on yliopiston ulkopuolisia. Juhani Suortti haluaisi muutoksia korkeakoulurakenteeseen ja budjetointiin, jotta kotimaisten yliopistojen ei tarvitsisi kilpailla rahoituksesta keskenään – kansainvälisiä kilpailijoita maailmalla kyllä riittää. Hän on huolissaan innovatiivisuuden ja luovuuden puolesta, kun yliopistot joutuvat olemaan ulkopuolisille rahoittajille mieliksi ja tekemään lehmänkauppoja.<br /><br />Seminaarin 110-vuotisjuhlassa Reijo Heikkinen toteaa, että lakkautuspäätös on historiallisesti ainutlaatuinen, sillä Pohjoismaissa ei yliopistolaitoksen piirissä ole 300 vuoteen tehty yhtä massiivista lakkautuspäätöstä, joka koskee noin tuhatta opettajaa, opiskelijaa ja oppilasta. Hän ennustaa, että tätä prosessia ja sen oikeutusta tulevat lukuisat tutkijat tulevaisuudessa penkomaan. <br /><br />Lopputekstit kertovat, että Kajaanin vanha Seminaari, KOKY, suljettiin lopullisesti 31.7.2013. Seminaarin sulkeminen ei tuonut säästöjä. Kajaanin Kampus ja normaalikoulu jäivät tyhjilleen, mutta Ouluun jouduttiin perustamaan toinen normaalikoulun toimipiste Koskelaan. Se on samankokoinen kuin Kajaanin normaalikoulu oli. Lisäksi jouduttiin rekrytoimaan uusia opettajia. Kustannukset olivat yli 15 miljoonaa euroa. KOKY:ssa yli 90 % opiskelunsa aloittaneista valmistui opettajiksi. Oulussa opiskelijaryhmät ovat ylisuuria. Aloittaneista vain 60 % valmistuu opettajiksi.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020</i>
dokumentti
”Parhaissa tarinoissa näennäisen suppea aihe avautuu yllättäen kokonaisen kansan historian ja nykytilan peiliksi. Epäonnisen töksähtävästi nimetty <i>Olipa kerran Seminaari</i> on juuri näitä merkkipaaluja”, neljä tähteä antanut Jutta Sarhimaa (Helsingin Sanomat Nyt-liite 19/2015) luonnehti. ”Vaikka pamflettimaista elokuvaa värittää tuttu kansallinen melankolia, eräänlainen lannistunut tehty mikä tehty -eetos, se ei pyytele anteeksi olemassaoloaan. Juuri siksi <i>Olipa kerran Seminaari</i> ei typisty latteaksi pyörittelyksi, joka pihisee vaimeasti ennen kuin katoaa. Ei, se nousee suomalaisittain suorastaan epätyypillisen rohkeaksi ja kovaääniseksi kannanotoksi sivistyksen puolesta ja karmeita kumileimasinpäätöksiä vastaan. [- -] Vauhdilla koulun värikkääseen historiaan sukeltava elokuva pitäisi paremmin otteessaan, jos Heikkinen olisi malttanut tuoda tarinaa vieläkin lähemmäksi ihmisiä, ripotella katsojan tueksi vielä enemmän nimilappuja ja vääntänyt vielä enemmän rautalangasta, minkälaisesta koulutuksesta Kajaani on luopumassa.” Viimeistelemättömyyden syyksi Sarhimaa arveli sitä, että dokumenttielokuville poikkeuksellisesti <i>Olipa kerran Seminaari</i> ei valmistunut Yleisradion rahoituksella.<br /><br />”Se, että ohjaaja ja käsikirjoittaja Heikkinen sanoo itse olevansa todella vihainen Kajaanin opettajankoulutusyksikön lopettamisesta, käy kyllä elokuvasta selville”, totesi Seppo Turunen (Kainuun Sanomat 28.3.2015), jonka mielestä dokumentin eri tasot pääosin ”lomittuvat hienosti yhteen, mutta kertojanäänen olisin yrittänyt palkata tai pyytää näyttelijöiden joukosta. Ainakin kirjailija Hilja Valtosen tekstit olisivat istuneet paremmin naisen suuhun kuin Heikkisen. [- -] Tärkeintä dokumentissa on kuitenkin se, miten hyvin se pystyy osoittamaan, että tuloksekas ja tuottelias opettajankoulutusyksikkö lopetettiin, koska se haluttiin lopettaa.” Myös Turunen olisi toivonut dokumentissa esiintyvien henkilöiden selkeämpää ja varhaisempaa nimeämistä.<br /><br />Krister Uggeldahlin (Hufvudstadsbladet 8.5.2015) mielestä Heikkinen oli tehnyt pätevän pamfletin. ”Rytmen och tempot är det inget större fel på, inte heller innehållet, och så är resultatet ett monument över en spar- och regionalpolitik som saknar både huvud och fötter. Över ett Suomi-Finland som i kvartalsekonomins namn offrar sina bildningsideal. Men kanske kunde regissören ha dröjt ännu längre vid lokalsamhället, vid ansikten och enskilda karaktärer. För även om filmen har sina kvaliteter är slutresultatet inte alltid sådär himla personligt.”<br /><br />”Niukoin resurssein ja vähän kiireelläkin toteutettu <i>Olipa kerran Seminaari</i> muodostaa kiintoisan parin Heikkisen edelliselle työlle <i>Talvivaaran miehet</i>”, Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 8.5.2015) huomasi. ”Yhdessä elokuvat piirtävät paljon puhuvan kuvan elämästä 2000-luvun Kainuussa.”<br /><br />”Elokuva jättää päällimmäiseksi voimattomuuden tunteen: kun vääryyden annetaan kavalasti tapahtua, eikä kukaan tule apuun”, koki Juhani Ojalehto (Suomenmaa 15.5.2015). ”Lopputekstien rullatessa katsoja ihmettelee hölmistyneenä kuin koulun puolustajat torilla, kun [ministeri Henna] Virkkunen poistuu paikalta huikaten perään: – Tsemiä teidän proggikseen!”
Dokumenttiohjaaja, käsikirjoittaja ja freelance-toimittaja Markku Heikkinen (s. 1966) vietti lapsuutensa Kajaanin Teppanassa. Heikkinen opiskeli vuosina 1987-1992 sosiologiaa sekä filosofiaa Tampereen yliopistossa, mikä avasi tien lyhyt- ja dokumenttielokuvien maailmaan Tampereen elokuvajuhlilla. Taideteollisen korkeakoulun Elokuva- ja lavastustaiteen osastolta hän valmistui dokumenttiohjaajaksi vuonna 2006.<br /><br />Heikkinen on työskennellyt vuodesta 1986 freelance-tv- ja radiotoimittajana Yleisradiossa. Vuodesta 1993 hän on ohjannut freelancerina parisenkymmentä dokumenttia, joissa keskeisiä teemoja ovat olleet pienen ihmisen pärjääminen, kuten myös ihmisen kaipuu ihmisarvoiseen ja tasa-arvoiseen elämään. Heikkisen ensimmäinen oma ohjaustyö, lyhyt dokumenttielokuva <I>Veres</I> (1993) kertoi HIV-positiivisesta tanssijasta Janne Väänäsestä. Dokumenttielokuvassa <I>Iltatähti</I> (2004) ohjaaja käsitteli omaa perhehistoriaansa ja vuonna 2008 valmistuneessa pitkässä dokumenttielokuvassa <I>Poikien bisnes</I> tšekkien homopornobisnestä.<br /><br />Kuvatessaan kotiseudullaan vuonna 2009 valmistunutta <I>Laskettu aika</I> dokumenttielokuvaansa Heikkinen tutustui Talvivaaran kaivoksen rakennuksiin yhden henkilönsä kautta. Heikkisen ohjaama ja käsikirjoittama pitkä, teatterilevityksen saanut dokumenttielokuva <I>Talvivaaran miehet</I> (2015) sai alkunsa, kun ohjaaja palasi vuonna 2011 synnyinseudulleen pitämään huolta vanhasta isästään ja tekemään toista dokumenttia. Tämän syrjäseudulle sijoitettujen kiintiöpakolaisten suomenkielen opiskelua kuvanneen projektin työnimenä oli "Kainuun kongolaiset".<br /><br />Seuraavaksi Markku Heikkinen ohjasi toisen pitkän, teatterilevityksen saaneen dokumenttielokuvansa <I>Olipa kerran Seminaari</I> (2015). Se kertoo vuonna 1900 Venäjän keisarin asetuksella perustetusta Kajaanin seminaarista, sittemmin Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä, jonka toiminta lakkautettiin keväällä 2013. Menestynyttä koulua koskenut lakkautuspäätös tuli vuonna 2010. Elokuva kertoo opinahjon historiasta ja alasajosta. Oppilaitosta pidettiin Suomen kustannustehokkaimpana opettajankoulutusyksikkönä. <br /><br />Elokuvan tematiikka ulottuu yksityisestä yleiseen. Opettajankoulutusyksikön lopettaminen toimii esimerkkinä Kainuun ja maaseudulla yleisemminkin tapahtuvasta sivistyksellisestä ja kulttuurillisesta näivettämisestä. Se rinnastuu myös teollisuuden alasajoon. Heikkinen paljastaa dokumentissaan asiaan liittynyttä poliittista ja aluepoliittista, korkeakoulujenkin välistä suhmurointia. Elokuvassa haastatellaan useita paikallisia asiantuntijoita, pääosassa ovat koulun puolustajat.<br /><br />Heikkinen sitoi elokuvansa 1900-luvulla tapahtuneeseen Kainuun yleiseen kehitystarinaan. Hän käsitteli myös kuinka erilaiset ajanjaksot kulttuurisine ja poliittisine uudistuksineen vaikuttivat myös seminaarin toimintaan. Elokuvassaan hän hyödynsi Kajaania kuvanneita vanhoja dokumenttielokuvia ja seminaarin aikaisia kaitafilmejä ja valokuvia. Seminaarin lakkautusuhan aikana paikkakunnalla valmistettiin Kafkan <I>Oikeusjutusta</I> vaikutteita saanutta ajankohtaista näytelmää. Heikkinen lähti projektiin mukaan kuvaamaan taustamateriaalia. Elokuvaan otettiin otteita näytelmästä. <br /><br />Markku Heikkinen kertoi puhelinhaastattelussaan 9.11.2020 saaneensa näytelmäprojektista kipinän pitkän dokumenttielokuvan tekemiseen aihepiiristä. Hän teki myös vuonna 2011 lyhytelokuvan <I>Perukka</I> kuhmolaisen kyläkoulun lopettamisesta. Heikkinen kertoi näyttäneensä <I>Olipa kerran Seminaari</I> -elokuvansa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen päättäjille, jotta siellä vältyttäisiin Kajaanin kohtalolta. Myös Savonlinna joutui kuitenkin kokemaan lakkautuksen. <br /><br />Elokuvan tekoon saatiin rahoitusta mm. Koneen säätiöltä ja Kainuun kulttuurirahastolta. Tuottajana oli Miika J. Norvannon johtama Black Lion Pictures. Yhtiö oli aiemmin tunnettu erityisesti levittäjänä. <I>Olipa kerran Seminaari</I> oli sen ensimmäinen elokuvateatterilevityksen saanut oma tuotanto.<br /><br />Markku Heikkisen puhelinhaastattelun 9.11.2020 mukaan elokuvaa kuvattiin huhtikuusta 2010 kevääseen 2013 useissa ryppäissä, yhteensä kuvauspäiviä oli noin 15. Kamerakalustona oli useita digikameroita. Pääkuvauspaikkana oli itseoikeutetusti Kajaani, mutta jonkin verran kuvattiin myös Oulussa ja Helsingissä. Luontokuvauksia tehtiin Suomussalmella ja Kuhmossa. Heikkinen teki elokuvaansa osittain yhtä aikaa dokumenttielokuvansa <I>Talvivaaran miehet</I> kanssa.<br /><br />Heikkisen mukaan (9.11.2020) elokuvan pieteetillä tehty arkistomateriaalien etsiminen ja koostaminen sekä leikkaus, musiikki ja muut jälkityöt veivät pitkän ajan. <I>Olipa kerran Seminaari</I> sai teatteriensi-iltansa pari vuotta kuvausten jälkeen eli 8.5.2015. Sillä oli ollut ennakkoesityksiä jo pari kuukautta aiemmin mm. Kuhmossa, Suomussalmella ja Kajaanissa.<br /><br />Elokuvasta julkaistiin tupla-dvd. Siinä on lisämateriaaleina ennenjulkaisemattomia haastatteluita ja pidennettyjä kohtauksia (14 min), historiallisia valokuvia Kajaanista (22 min) ja elokuvan trailereita. Merkittävän kokonaisuuden muodostaa myös Kajaanin harrastajateatterin <I>Oikeusjuttu</I>-näytelmä, jonka määritellään sisältävän "dokumenttiteatteria ja tutkivaa journalismia" ja "totuuden Kajaanin opettajankoulutusyksikön alasajosta".<br /><br />Kesken jääneen dokumenttielokuvansa "Kainuun kongolaiset" hän sai valmiiksi vuonna 2017 nimellä <I>Ei tietä kotiin</I>. Lyhytdokumentissa <I>Laulumies</I> (2017) Markku Heikkinen jätti jäähyväiset muistisairaalle isälleen.<br /><br /><I>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020</i>
Pääosa elokuvasta kuvattiin Kajaanissa mm. Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennuksen, kirjaston ja asuntolan, ympäristössä. Kuvauksia tehtiin myös Raatihuoneentorilla ja rautatieaseman edustalla. Konserttikohtausta kuvattiin Rantapuistossa. Elokuvassa kuvataan myös lopetettavaa Kajaanin paperitehdasta.<br /><br />Mielenosoituksia kuvattiin Helsingissä Eduskuntatalon portailla.<br /><br />Järvikuvia tehtiin Suomussalmen Kiantajärvellä, puro-, lampi- ja suokuvia Martinselkosella. <br /><br />Osa luontokuvista taltioitiin Kuhmon Iivantiirassa.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020</i>
Elokuvaa kuvattiin Kajaanissa mm. Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennuksessa ja kirjastossa. Juhlatilaisuuksia kuvattiin Kongressi- ja kultturikeskus Kaukametsän salissa.<br />Paikallisten mielipiteitä taltioitiin Teboilin huoltoasemalla Purolassa.<br />Teatteriesitystä ja teatterilaisten keskustelua kuvattiin Generaattori-näyttämöllä Raatihuoneentorin kupeessa, osa niistä otettiin myös Oulussa. <br />Elokuvassa kuvataan myös lopetettavaa Kajaanin paperitehdasta.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020</i>
|
main_date |
2015-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[2015-01-01 TO 2015-12-31]
|
search_daterange_mv |
[2015-01-01 TO 2015-12-31]
|
author_facet |
Markku Heikkinen
Miika J. Norvanto
Heikki-Pekka Vaara
Joonatan Portaankorva
Black Lion Pictures Oy
Koneen Säätiö
Suomen Kulttuurirahasto
|
id |
kavi.elonet_elokuva_1559291
|
is_hierarchy_id |
kavi.elonet_elokuva_1559291
|
is_hierarchy_title |
Olipa kerran Seminaari
|
first_indexed |
2017-04-11T11:57:55Z
|
last_indexed |
2023-12-01T08:55:28Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">1559291</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Olipa kerran Seminaari</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Buried Alive</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Olipa kerran Seminaari</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference>2015</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Markku Heikkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148416</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Markku Heikkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148416</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Miika J. Norvanto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1289436</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Markku Heikkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148416</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Miika J. Norvanto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1289436</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Miika J. Norvanto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1289436</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Heikki-Pekka Vaara</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1495459</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänisuunnittelu" finna-activity-code="sds">sds</Activity><AgentName>Joonatan Portaankorva</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1345717</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName>Joonatan Portaankorva</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1345717</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kuvausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="kuvausassistentti">A99</Activity><AgentName>Juuso Hyvönen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519428</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kuvausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="kuvausassistentti">A99</Activity><AgentName>Saku Niskanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519429</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Juuso Hyvönen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519428</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Vilma Niskala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519430</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Ari Karhunen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519431</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tutkija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tutkija" elokuva-elotekija-tehtava="tutkija">A99</Activity><AgentName>Veikko Leinonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519154</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tutkija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tutkija" elokuva-elotekija-tehtava="tutkija">A99</Activity><AgentName>Toivo Peppanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519155</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tutkija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tutkija" elokuva-elotekija-tehtava="tutkija">A99</Activity><AgentName>Reijo Heikkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519156</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="voice over" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="voice over" elokuva-elotekija-tehtava="voice over">A99</Activity><AgentName>Markku Heikkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148416</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="DCP" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="DCP" elokuva-elotekija-tehtava="DCP">A99</Activity><AgentName>Teijo Pellinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>877815</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="professori">Reijo Heikkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519156</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="KOKY:n johtaja">Juhani Suortti</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519157</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="teatteriohjaaja">Veikko Leinonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519154</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="lastentarhanopettaja">Toivo Peppanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519155</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="professori">Timo Järvilehto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519438</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="opetusministeri">Henna Virkkunen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1511535</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="entinen kirkkoherra">Pentti Hakkarainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519439</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="Oulun yliopiston rehtori">Lauri Lajunen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519440</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="ympäristöministeri">Paula Lehtomäki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519441</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="kuntavaaliehdokas">Ilmari Pokela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519442</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="KOKY:n opiskelija">Jussi Tikkanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519443</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="kirjastonhoitaja">Hilkka Axelsen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1519444</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Black Lion Pictures Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1486370</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="apuraha" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="17 000 €">Koneen Säätiö</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1487458</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="apuraha" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="18 000 €">Suomen Kulttuurirahasto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>715597</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2015" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Black Lion Pictures Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1486370</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2016" elokuva-elolevittaja-levitystapa="DVD-levitys">Black Lion Pictures Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1486370</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="muutesiintyjat"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-muutesiintyjät">E99</Activity><AgentName>Oikeusjuttu-näytelmä: Hanna-Mari Hotta, Niko Karjalainen, Veikko Leinonen, Panu Lyytinen, Aki Moilanen, Pekka Moilanen, Matias Nieminen, Kimmo Penttilä, Toivo Peppanen, Antti Vilhunen, Juha Häkkänen, Teemu Pyy, Hannu Romppainen, Heikki Romppainen, Pirkko Paananen, Soile Savela, Tuomas Laitinen, Pekka Moilanen, Jaani Leinonen, Katri Kuvaja</AgentName></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="luokittelu" elokuva-tarkastus-formaatti="verkkoaineisto" elokuva-tarkastus-kesto="01:03:30" elokuva-tarkastus-ikaraja="S">CEN</ProductionEventType><DateText>23.04.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Rakkautta & Anarkiaa">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>08.05.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Kinopalatsi 4 ja 10; Kajaani: Bio Rex; Kuopio: Kino Kuvakukko; Sotkamo: Kino Visio; Suomussalmi: Kino Retikka; Tampere: Niagara</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Kainuun Kulttuurirahasto, Koneen Säätiö, Kainuun ammattiopisto, Cloudberry Services / Marko Karvonen, Kajaanin Generaattori, Kajaanin Harrastajateatteri, Vuokatin Urheiluopisto / Timo Welsby, Kainuun Museo / Antti Mäkinen, KAVI / Tommi Partanen, Bio Rex / Mervi Kemppainen, Pirita Norvanto, Tarja Kerttula<br /> <br />Veikko Leinonen, Toivo Peppanen, Reijo Heikkinen, Juhani Suortti, Juha Vartiainen, Pentti Mankinen, Heikki Törmi, Jussi Tikkanen, Lasse Lyytikäinen, Lauri Oikarinen, Seija Blomberg, Veli­-Matti Karppinen, Petra Harja, Anja Hongisto, Candice Kallio, Hilkka Munter, Milda Bredikyte, Kaisa Jakkula, Riitta­-Liisa Karjalainen, Ryoki Onodera, Marja-Leena Vuorinen, Annikki Hakkarainen, Ildar Safarov, Aili Helenius, Raija Pirttimaa, Harri Nousiainen</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="7">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="1 130">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuhmo: Kuhmo-talo [Ihminen ja Kosmos -tapahtuma]</RegionName></Region><DateText>20.03.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="kutsuvierasnäytäntö">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kajaani: Bio Rex</RegionName></Region><DateText>25.03.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Suomussalmi: Kino Retikka</RegionName></Region><DateText>26.03.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuhmo: Pajakkakino</RegionName></Region><DateText>27.03.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kajaani: Bio Rex</RegionName></Region><DateText>01.04.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kajaani: Bio Rex</RegionName></Region><DateText>12.04.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Sotkamo: Kino Visio</RegionName></Region><DateText>26.04.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kajaani: Bio Rex</RegionName></Region><DateText>28.04.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kajaani: Bio Rex</RegionName></Region><DateText>06.05.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Oulu: Star 2</RegionName></Region><DateText>09.05.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuhmo: Pajakkakino</RegionName></Region><DateText>16.05.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Savonlinna: Olavi</RegionName></Region><DateText>19.05.2015</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>alueelliset vaikutukset</Term><Term>Kainuu</Term><Term>kainuulaiset</Term><Term>Kajaani</Term><Term>Kajaanin opettajakoulutusyksikkö</Term><Term>kampukset</Term><Term>korkeakouluopetus</Term><Term>korkeakoulupolitiikka</Term><Term>koulutus</Term><Term>kulttuurikasvatus</Term><Term>lakkauttaminen</Term><Term>mielenosoitukset</Term><Term>ministerit</Term><Term>näytelmät</Term><Term>opettajankoulutus</Term><Term>opettajankoulutuslaitokset</Term><Term>opettajat</Term><Term>opetushallinto</Term><Term>opiskelijat</Term><Term>poliitikot</Term><Term>politiikka</Term><Term>professorit</Term><Term>sivistys</Term><Term>taidekasvatus</Term><Term>teatteri</Term><Term>varhaiskasvatus</Term><Term>yliopistolaki</Term><Term>yliopistot</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Markku Heikkisen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Olipa kerran Seminaari</i> (2015) kertoo haastattelujen ja arkistokuvamateriaalin avulla vuonna 1900 perustetun Kajaanin seminaarin, sittemmin Kajaanin opettajankoulutusyksikön, historian ja lakkauttamiseen johtaneet tapahtumat. Opettajankoulutusyksikön toiminta päättyi vuonna 2013.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Vuonna 2010 Oulun yliopisto päättää lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön, KOKY:n, 110 vuotiaan seminaarin. Laitoksen opettajat ja opiskelijat vastustavat lakkauttamista. ”Niin sanotusti perkeleellistä yhteiskunnallista todellisuutta”, toteaa laitoksen johtaja Juhani Suortti. Professori Reijo Heikkisen mukaan lakkautuspäätös osoittaa ”kylmää ajattelutapaa, jossa historiantaju on jotenkin latistunut”. Paikallisten mielenosoitusten lisäksi opiskelijat ja opettajat tuovat mielenilmaisunsa myös Eduskuntatalon portaille. He kritisoivat uutta yliopistolakia, joka mahdollistaa korkeakouluyksikön alasajon, sekä Oulun yliopiston hallitusta, joka käytti tilaisuutta hyväkseen. <br /><br />Elokuvan ohjaajan kertojaääni esittelee lastentarhanopettajan Toivo Peppasen ja teatteriohjaajan Veikko Leinosen, jotka haastattelevat paikallisia ihmisiä ja päättäjiä tehdäkseen ”dokumentaarisen teatteriesityksen kustannustehokkaan laitoksen alasajon syistä”. <br /><br />Venäjän tsaari päätti 1800-luvun lopulla perustaa seminaarin tuomaan oppia ja sivistystä vähäväkiseen ja syrjäiseen Kainuuseen. Paikalliset nimihenkilöt vaikuttivat siihen, että seminaari sijoittui Kajaaniin. Samoihin aikoihin kaupunkiin saapuivat myös rautatiet ja puunjalostusteollisuus. Kertoja toteaa, että nyt kun Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista, ei Kainuun päättäjistä ja porvarihallituksesta löytynyt tahtoa puolustaa seminaaria, jonka alkuvuosikymmenien historia oli mitä oikeistolaisimmin sinivalkoista. <br /><br />1900-luvun alussa seminaarista muodostui sen johtajan Volter Högmanin (myöhemmin Rihtniemi) ansioista fennomanian keskus Kainuussa, professori Heikkinen kertoo kulkiessaan kampusalueella Toivo Peppasen kanssa. Kristillissiveellisen laitoksen johtaja joutui suurlakon aikana 1905 vastakkain opiskelijoiden kanssa ja erotti yli sata opiskelijaa. Kouluhallitus asetti johtajan vuoden virkavapaalle, jonka aikana erotetut palasivat ja tilanne rauhoittui. Sisällissodan aikana kampusalueella toimi Kajaanin sissirykmentin ja suojeluskunnan komentokeskus, Heikkinen kertoo arkistofilmin tukemana. Keväällä 1918 alueella oli punaisten vankileiri. Kampusalueella ei kukaan kuollut, mutta hautausmaalla vankeja ammuttiin. Teloitusryhmää johti seminaarin puutarhuri Pasi Ailio, josta sittemmin tuli Kajaanin suojeluskunnan paikallispäällikkö. Paikalliset työläiset kutsuivat häntä valkoiseksi teloittajaksi, kertoja täydentää. 1920-luvulla suojeluskuntien suosikkipeli pesäpallo nousi myös kainuulaisten suosioon.<br /><br />Vuonna 1919 opettajankoulutuslaitokseen otettiin ensimmäiset naisopiskelijat. Kansakoulupohjalta tulevat miehet joutuivat opiskelemaan viisi – kuusi vuotta, kun ylioppilastutkinnon suorittaneet naiset saivat vuodessa kansakoulun opettajan pätevyyden. Myös kirjailija Hilja Valtonen kävi Seminaarin. Högmanin jälkeen säveltäjä Martti Hela valittiin 1926 uudeksi johtajaksi. Hänen aikanaan kulttuurikasvatus voimistui laitoksessa. Kun suuri osa sivistyneistöä oli 1930-luvulla saksalaismielistä, Hela oli anglofiili. Hän johdatti opiskelijoita opintomatkoille Brittein saarille. Helan aikana Kajaanista tuli musiikkikasvatuksessa seminaarien ykkönen ja sen orkesterista maankuulu, kertoja toteaa. <br /><br />Teatteriohjaaja Leinosen johdolla ryhmä työstää dokumenttiteatteriesitystä. Oikeusjuttu-näytelmän keskeiseksi kysymykseksi nousee se, tekikö lakkauttamispäätöksen Oulun yliopisto rehtori Lauri Lajunen vai opetusministeri Henna Virkkunen. Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja 2009–2012, kertoo opetusministeriön ilmoittaneen Oulun yliopiston päättäneen lakkautuksesta, yliopisto puolestaan kertoi ministeriön tehneen päätöksen. Ministeriön muistioiden mukaan ministeriö yhdessä Oulun yliopiston kanssa suunnitteli KOKY:n alasajoa. Virkkunen sanoo, että myös Savonlinnan, Rauman ja Hämeenlinnan filiaalien osalta käytiin vastaavaan keskustelua. Hän toteaa Oulun yliopiston arvioineen, että paras tulos saavutetaan keskittämällä opetus Ouluun. Seminaarin viimeinen johtaja Juhani Suortti kertoo laitoksella menneen 2000-luvulla niin lujaa, että Oulun yliopisto alkoi jäädä heistä jälkeen. Suortti toteaa, että loppuvaiheen tapahtuvat vietiin läpi häneltä piilossa. Hänen mukaansa Kajaanilla ei ollut takanaan yhteiskunnallista voimaa. KOKY:n aktiivit kritisoivat politikkojen, mm. Keskustapuolueen Paula Lehtomäen passiivisuutta asiassa. Näytelmä kertoo asiasta teatterin keinoin. <br /><br />Seminaaria yritettiin lakkauttaa myös 1960-luvun lopulla, mutta kaupungin johdon ja presidentin tuella sen siirrosta Ouluun luovuttiin. Arkistofilmi näyttää presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Brezhnevin vierailua Kajaaniin. 1970-luvulla KOKY liitettiin osaksi Oulun yliopistoa. <br /><br />Heikkinen kertoo seminaarin olleen 1930-luvulla käytännössä sotilasakatemia, sillä sen alueella majoittui kaksi suojeluskuntakomppaniaa, joita lotat muonittivat. Arkistofilmit ja valokuvat kertovat kampuksen olosuhteista. Äärioikeistolaiset Sinimusta-kerhon jäsenet pitivät mustia paitoja ja käyttivät natsitervehdystä. Kouluhallitus kuitenkin kielsi mustien paitojen pitämisen koulupäivinä.<br /><br />Talvisodan syttymisen myötä seminaarilaiset siirrettiin rintatehtäviin, kertoja toteaa. Kampusalueelle tuli sotilassairaala. Sotien jälkeen oppilaat saivat suorittaa opintonsa loppuun nopeutetussa järjestyksessä. Laitoksessa noudatettiin edelleen kovia kuria, joka heijastui myös tulevien opettajien työtavoissa, Heikkinen ja Peppanen toteavat. Kertojan mukaan piirustuksen ja veiston lehtorista Eino Pitkäsestä kehittyi merkittävä arkkitehti, jonka funktionalistinen kädenjälki näkyy Kajaanin keskustan merkkirakennuksissa, joita arkistofilmi esittelee.<br /><br />Kertojan mukaan 1950-luvun lopulla Kajaanin seminaari muuttui yhteisseminaariksi ja sen ”herraskainen, sinivalkoinen autoritaarisuus alkoi hävitä suomalaisen yhteiskunnan demokratisoitumisen ja modernisaation myötä”. Heikkinen arvelee, että ainakin kymmeniä aviopareja on muodostunut kampusalueella. Tieteellisyyttä korostanut tutkinnonuudistus muutti vanhakantaista ammattikoulutusta. <br /><br />Kun 1992 Suomi vajosi lamaan, seminaari oli toisen kerran lopetusuhan alla. Suortti puolusti tuolloin laitosta kertomalla, että valmistumisajat ovat maan nopeimmat ja jatkotutkintoja suoritettiin suhteellisesti eniten. Keskustapuolueen oululainen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa päätyi lakkauttamisen kannalle, kun kokoomuslainen opetusministeri Riitta Uosukaisen puolusti laitoksen säilyttämistä Kajaanissa. Vuonna 2000 Kajaanin yksikkö sai OAJ:n ja Opettajalehden tunnustuspalkinnon. <br /><br />Professori Timo Järvilehto puhuu ruohojuuritason elossa pidon puolesta: rahaa pitäisi jakaa laajemmalle alueelle keskittämisen sijaan. Yliopistojen rahoitusta on kavennettu, minkä vuoksi ne ovat yhä enemmän riippuvaisia talouselämästä. Yliopiston autonomisuus ei toteudu, sillä esimerkiksi Oulun yliopiston hallituksen jäsenistä pääosa on yliopiston ulkopuolisia. Juhani Suortti haluaisi muutoksia korkeakoulurakenteeseen ja budjetointiin, jotta kotimaisten yliopistojen ei tarvitsisi kilpailla rahoituksesta keskenään – kansainvälisiä kilpailijoita maailmalla kyllä riittää. Hän on huolissaan innovatiivisuuden ja luovuuden puolesta, kun yliopistot joutuvat olemaan ulkopuolisille rahoittajille mieliksi ja tekemään lehmänkauppoja.<br /><br />Seminaarin 110-vuotisjuhlassa Reijo Heikkinen toteaa, että lakkautuspäätös on historiallisesti ainutlaatuinen, sillä Pohjoismaissa ei yliopistolaitoksen piirissä ole 300 vuoteen tehty yhtä massiivista lakkautuspäätöstä, joka koskee noin tuhatta opettajaa, opiskelijaa ja oppilasta. Hän ennustaa, että tätä prosessia ja sen oikeutusta tulevat lukuisat tutkijat tulevaisuudessa penkomaan. <br /><br />Lopputekstit kertovat, että Kajaanin vanha Seminaari, KOKY, suljettiin lopullisesti 31.7.2013. Seminaarin sulkeminen ei tuonut säästöjä. Kajaanin Kampus ja normaalikoulu jäivät tyhjilleen, mutta Ouluun jouduttiin perustamaan toinen normaalikoulun toimipiste Koskelaan. Se on samankokoinen kuin Kajaanin normaalikoulu oli. Lisäksi jouduttiin rekrytoimaan uusia opettajia. Kustannukset olivat yli 15 miljoonaa euroa. KOKY:ssa yli 90 % opiskelunsa aloittaneista valmistui opettajiksi. Oulussa opiskelijaryhmät ovat ylisuuria. Aloittaneista vain 60 % valmistuu opettajiksi.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="haastatteludokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="yhteiskunnallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>”Parhaissa tarinoissa näennäisen suppea aihe avautuu yllättäen kokonaisen kansan historian ja nykytilan peiliksi. Epäonnisen töksähtävästi nimetty <i>Olipa kerran Seminaari</i> on juuri näitä merkkipaaluja”, neljä tähteä antanut Jutta Sarhimaa (Helsingin Sanomat Nyt-liite 19/2015) luonnehti. ”Vaikka pamflettimaista elokuvaa värittää tuttu kansallinen melankolia, eräänlainen lannistunut tehty mikä tehty -eetos, se ei pyytele anteeksi olemassaoloaan. Juuri siksi <i>Olipa kerran Seminaari</i> ei typisty latteaksi pyörittelyksi, joka pihisee vaimeasti ennen kuin katoaa. Ei, se nousee suomalaisittain suorastaan epätyypillisen rohkeaksi ja kovaääniseksi kannanotoksi sivistyksen puolesta ja karmeita kumileimasinpäätöksiä vastaan. [- -] Vauhdilla koulun värikkääseen historiaan sukeltava elokuva pitäisi paremmin otteessaan, jos Heikkinen olisi malttanut tuoda tarinaa vieläkin lähemmäksi ihmisiä, ripotella katsojan tueksi vielä enemmän nimilappuja ja vääntänyt vielä enemmän rautalangasta, minkälaisesta koulutuksesta Kajaani on luopumassa.” Viimeistelemättömyyden syyksi Sarhimaa arveli sitä, että dokumenttielokuville poikkeuksellisesti <i>Olipa kerran Seminaari</i> ei valmistunut Yleisradion rahoituksella.<br /><br />”Se, että ohjaaja ja käsikirjoittaja Heikkinen sanoo itse olevansa todella vihainen Kajaanin opettajankoulutusyksikön lopettamisesta, käy kyllä elokuvasta selville”, totesi Seppo Turunen (Kainuun Sanomat 28.3.2015), jonka mielestä dokumentin eri tasot pääosin ”lomittuvat hienosti yhteen, mutta kertojanäänen olisin yrittänyt palkata tai pyytää näyttelijöiden joukosta. Ainakin kirjailija Hilja Valtosen tekstit olisivat istuneet paremmin naisen suuhun kuin Heikkisen. [- -] Tärkeintä dokumentissa on kuitenkin se, miten hyvin se pystyy osoittamaan, että tuloksekas ja tuottelias opettajankoulutusyksikkö lopetettiin, koska se haluttiin lopettaa.” Myös Turunen olisi toivonut dokumentissa esiintyvien henkilöiden selkeämpää ja varhaisempaa nimeämistä.<br /><br />Krister Uggeldahlin (Hufvudstadsbladet 8.5.2015) mielestä Heikkinen oli tehnyt pätevän pamfletin. ”Rytmen och tempot är det inget större fel på, inte heller innehållet, och så är resultatet ett monument över en spar- och regionalpolitik som saknar både huvud och fötter. Över ett Suomi-Finland som i kvartalsekonomins namn offrar sina bildningsideal. Men kanske kunde regissören ha dröjt ännu längre vid lokalsamhället, vid ansikten och enskilda karaktärer. För även om filmen har sina kvaliteter är slutresultatet inte alltid sådär himla personligt.”<br /><br />”Niukoin resurssein ja vähän kiireelläkin toteutettu <i>Olipa kerran Seminaari</i> muodostaa kiintoisan parin Heikkisen edelliselle työlle <i>Talvivaaran miehet</i>”, Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 8.5.2015) huomasi. ”Yhdessä elokuvat piirtävät paljon puhuvan kuvan elämästä 2000-luvun Kainuussa.”<br /><br />”Elokuva jättää päällimmäiseksi voimattomuuden tunteen: kun vääryyden annetaan kavalasti tapahtua, eikä kukaan tule apuun”, koki Juhani Ojalehto (Suomenmaa 15.5.2015). ”Lopputekstien rullatessa katsoja ihmettelee hölmistyneenä kuin koulun puolustajat torilla, kun [ministeri Henna] Virkkunen poistuu paikalta huikaten perään: – Tsemiä teidän proggikseen!”</elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Dokumenttiohjaaja, käsikirjoittaja ja freelance-toimittaja Markku Heikkinen (s. 1966) vietti lapsuutensa Kajaanin Teppanassa. Heikkinen opiskeli vuosina 1987-1992 sosiologiaa sekä filosofiaa Tampereen yliopistossa, mikä avasi tien lyhyt- ja dokumenttielokuvien maailmaan Tampereen elokuvajuhlilla. Taideteollisen korkeakoulun Elokuva- ja lavastustaiteen osastolta hän valmistui dokumenttiohjaajaksi vuonna 2006.<br /><br />Heikkinen on työskennellyt vuodesta 1986 freelance-tv- ja radiotoimittajana Yleisradiossa. Vuodesta 1993 hän on ohjannut freelancerina parisenkymmentä dokumenttia, joissa keskeisiä teemoja ovat olleet pienen ihmisen pärjääminen, kuten myös ihmisen kaipuu ihmisarvoiseen ja tasa-arvoiseen elämään. Heikkisen ensimmäinen oma ohjaustyö, lyhyt dokumenttielokuva <I>Veres</I> (1993) kertoi HIV-positiivisesta tanssijasta Janne Väänäsestä. Dokumenttielokuvassa <I>Iltatähti</I> (2004) ohjaaja käsitteli omaa perhehistoriaansa ja vuonna 2008 valmistuneessa pitkässä dokumenttielokuvassa <I>Poikien bisnes</I> tšekkien homopornobisnestä.<br /><br />Kuvatessaan kotiseudullaan vuonna 2009 valmistunutta <I>Laskettu aika</I> dokumenttielokuvaansa Heikkinen tutustui Talvivaaran kaivoksen rakennuksiin yhden henkilönsä kautta. Heikkisen ohjaama ja käsikirjoittama pitkä, teatterilevityksen saanut dokumenttielokuva <I>Talvivaaran miehet</I> (2015) sai alkunsa, kun ohjaaja palasi vuonna 2011 synnyinseudulleen pitämään huolta vanhasta isästään ja tekemään toista dokumenttia. Tämän syrjäseudulle sijoitettujen kiintiöpakolaisten suomenkielen opiskelua kuvanneen projektin työnimenä oli "Kainuun kongolaiset".<br /><br />Seuraavaksi Markku Heikkinen ohjasi toisen pitkän, teatterilevityksen saaneen dokumenttielokuvansa <I>Olipa kerran Seminaari</I> (2015). Se kertoo vuonna 1900 Venäjän keisarin asetuksella perustetusta Kajaanin seminaarista, sittemmin Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä, jonka toiminta lakkautettiin keväällä 2013. Menestynyttä koulua koskenut lakkautuspäätös tuli vuonna 2010. Elokuva kertoo opinahjon historiasta ja alasajosta. Oppilaitosta pidettiin Suomen kustannustehokkaimpana opettajankoulutusyksikkönä. <br /><br />Elokuvan tematiikka ulottuu yksityisestä yleiseen. Opettajankoulutusyksikön lopettaminen toimii esimerkkinä Kainuun ja maaseudulla yleisemminkin tapahtuvasta sivistyksellisestä ja kulttuurillisesta näivettämisestä. Se rinnastuu myös teollisuuden alasajoon. Heikkinen paljastaa dokumentissaan asiaan liittynyttä poliittista ja aluepoliittista, korkeakoulujenkin välistä suhmurointia. Elokuvassa haastatellaan useita paikallisia asiantuntijoita, pääosassa ovat koulun puolustajat.<br /><br />Heikkinen sitoi elokuvansa 1900-luvulla tapahtuneeseen Kainuun yleiseen kehitystarinaan. Hän käsitteli myös kuinka erilaiset ajanjaksot kulttuurisine ja poliittisine uudistuksineen vaikuttivat myös seminaarin toimintaan. Elokuvassaan hän hyödynsi Kajaania kuvanneita vanhoja dokumenttielokuvia ja seminaarin aikaisia kaitafilmejä ja valokuvia. Seminaarin lakkautusuhan aikana paikkakunnalla valmistettiin Kafkan <I>Oikeusjutusta</I> vaikutteita saanutta ajankohtaista näytelmää. Heikkinen lähti projektiin mukaan kuvaamaan taustamateriaalia. Elokuvaan otettiin otteita näytelmästä. <br /><br />Markku Heikkinen kertoi puhelinhaastattelussaan 9.11.2020 saaneensa näytelmäprojektista kipinän pitkän dokumenttielokuvan tekemiseen aihepiiristä. Hän teki myös vuonna 2011 lyhytelokuvan <I>Perukka</I> kuhmolaisen kyläkoulun lopettamisesta. Heikkinen kertoi näyttäneensä <I>Olipa kerran Seminaari</I> -elokuvansa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen päättäjille, jotta siellä vältyttäisiin Kajaanin kohtalolta. Myös Savonlinna joutui kuitenkin kokemaan lakkautuksen. <br /><br />Elokuvan tekoon saatiin rahoitusta mm. Koneen säätiöltä ja Kainuun kulttuurirahastolta. Tuottajana oli Miika J. Norvannon johtama Black Lion Pictures. Yhtiö oli aiemmin tunnettu erityisesti levittäjänä. <I>Olipa kerran Seminaari</I> oli sen ensimmäinen elokuvateatterilevityksen saanut oma tuotanto.<br /><br />Markku Heikkisen puhelinhaastattelun 9.11.2020 mukaan elokuvaa kuvattiin huhtikuusta 2010 kevääseen 2013 useissa ryppäissä, yhteensä kuvauspäiviä oli noin 15. Kamerakalustona oli useita digikameroita. Pääkuvauspaikkana oli itseoikeutetusti Kajaani, mutta jonkin verran kuvattiin myös Oulussa ja Helsingissä. Luontokuvauksia tehtiin Suomussalmella ja Kuhmossa. Heikkinen teki elokuvaansa osittain yhtä aikaa dokumenttielokuvansa <I>Talvivaaran miehet</I> kanssa.<br /><br />Heikkisen mukaan (9.11.2020) elokuvan pieteetillä tehty arkistomateriaalien etsiminen ja koostaminen sekä leikkaus, musiikki ja muut jälkityöt veivät pitkän ajan. <I>Olipa kerran Seminaari</I> sai teatteriensi-iltansa pari vuotta kuvausten jälkeen eli 8.5.2015. Sillä oli ollut ennakkoesityksiä jo pari kuukautta aiemmin mm. Kuhmossa, Suomussalmella ja Kajaanissa.<br /><br />Elokuvasta julkaistiin tupla-dvd. Siinä on lisämateriaaleina ennenjulkaisemattomia haastatteluita ja pidennettyjä kohtauksia (14 min), historiallisia valokuvia Kajaanista (22 min) ja elokuvan trailereita. Merkittävän kokonaisuuden muodostaa myös Kajaanin harrastajateatterin <I>Oikeusjuttu</I>-näytelmä, jonka määritellään sisältävän "dokumenttiteatteria ja tutkivaa journalismia" ja "totuuden Kajaanin opettajankoulutusyksikön alasajosta".<br /><br />Kesken jääneen dokumenttielokuvansa "Kainuun kongolaiset" hän sai valmiiksi vuonna 2017 nimellä <I>Ei tietä kotiin</I>. Lyhytdokumentissa <I>Laulumies</I> (2017) Markku Heikkinen jätti jäähyväiset muistisairaalle isälleen.<br /><br /><I>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="2015/19">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="Kevät 2010 - kevät 2013">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Pääosa elokuvasta kuvattiin Kajaanissa mm. Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennuksen, kirjaston ja asuntolan, ympäristössä. Kuvauksia tehtiin myös Raatihuoneentorilla ja rautatieaseman edustalla. Konserttikohtausta kuvattiin Rantapuistossa. Elokuvassa kuvataan myös lopetettavaa Kajaanin paperitehdasta.<br /><br />Mielenosoituksia kuvattiin Helsingissä Eduskuntatalon portailla.<br /><br />Järvikuvia tehtiin Suomussalmen Kiantajärvellä, puro-, lampi- ja suokuvia Martinselkosella. <br /><br />Osa luontokuvista taltioitiin Kuhmon Iivantiirassa.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Elokuvaa kuvattiin Kajaanissa mm. Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennuksessa ja kirjastossa. Juhlatilaisuuksia kuvattiin Kongressi- ja kultturikeskus Kaukametsän salissa.<br />Paikallisten mielipiteitä taltioitiin Teboilin huoltoasemalla Purolassa.<br />Teatteriesitystä ja teatterilaisten keskustelua kuvattiin Generaattori-näyttämöllä Raatihuoneentorin kupeessa, osa niistä otettiin myös Oulussa. <br />Elokuvassa kuvataan myös lopetettavaa Kajaanin paperitehdasta.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Kuva-arkistot: <br />Kainuun Museon kuva-arkisto<br />Kansallinen audiovisuaalinen intituutti (KAVI) / Tommi Partanen<br />Aaro Heikkinen">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri & mv" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-alkupkesto="65 min" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="50 000 €">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">1559291</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">253761</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>253761_J1484115E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvateksti="Juliste: Black Lion Pictures Oy." kuva-kuvakoko="1243469">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>253761_J1484115E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1559291</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1559291</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1559291" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/253761_J1484115E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">253761</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
2015
|
building |
0/KAVI/
1/KAVI/skf/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
Kainuu
Kajaani
Kajaanin opettajakoulutusyksikkö
alueelliset vaikutukset
kainuulaiset
kampukset
korkeakouluopetus
korkeakoulupolitiikka
koulutus
kulttuurikasvatus
lakkauttaminen
mielenosoitukset
ministerit
näytelmät
opettajankoulutus
opettajankoulutuslaitokset
opettajat
opetushallinto
opiskelijat
poliitikot
politiikka
professorit
sivistys
taidekasvatus
teatteri
varhaiskasvatus
yliopistolaki
yliopistot
|
genre_facet |
dokumentti
haastatteludokumentti
historiallinen dokumentti
yhteiskunnallinen dokumentti
|
source_str_mv |
kavi
|
work_keys_str_mv |
AT heikkinenmarkku olipakerranseminaari
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_1289436
kavi.elonet_henkilo_1345717
kavi.elonet_henkilo_148416
kavi.elonet_henkilo_1495459
kavi.elonet_henkilo_1511535
kavi.elonet_henkilo_1519154
kavi.elonet_henkilo_1519155
kavi.elonet_henkilo_1519156
kavi.elonet_henkilo_1519157
kavi.elonet_henkilo_1519428
kavi.elonet_henkilo_1519429
kavi.elonet_henkilo_1519430
kavi.elonet_henkilo_1519431
kavi.elonet_henkilo_1519438
kavi.elonet_henkilo_1519439
kavi.elonet_henkilo_1519440
kavi.elonet_henkilo_1519441
kavi.elonet_henkilo_1519442
kavi.elonet_henkilo_1519443
kavi.elonet_henkilo_1519444
kavi.elonet_henkilo_877815
kavi.elonet_yhtio_1486370
kavi.elonet_yhtio_1487458
kavi.elonet_yhtio_715597
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_1289436###cng
kavi.elonet_henkilo_1289436###flm
kavi.elonet_henkilo_1289436###fmp
kavi.elonet_henkilo_1345717###musiikki
kavi.elonet_henkilo_1345717###sds
kavi.elonet_henkilo_148416###aus
kavi.elonet_henkilo_148416###cng
kavi.elonet_henkilo_148416###drt
kavi.elonet_henkilo_148416###voice over
kavi.elonet_henkilo_1495459###flm
kavi.elonet_henkilo_1511535###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519154###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519154###tutkija
kavi.elonet_henkilo_1519155###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519155###tutkija
kavi.elonet_henkilo_1519156###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519156###tutkija
kavi.elonet_henkilo_1519157###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519428###kuvausassistentti
kavi.elonet_henkilo_1519428###leikkausassistentti
kavi.elonet_henkilo_1519429###kuvausassistentti
kavi.elonet_henkilo_1519430###leikkausassistentti
kavi.elonet_henkilo_1519431###leikkausassistentti
kavi.elonet_henkilo_1519438###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519439###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519440###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519441###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519442###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519443###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1519444###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_877815###DCP
kavi.elonet_yhtio_1486370###fds
kavi.elonet_yhtio_1486370###fmp
kavi.elonet_yhtio_1487458###fnd
kavi.elonet_yhtio_715597###fnd
|
main_date_str |
2015
|
title_sort |
olipa kerran seminaari
|
format_ext_str_mv |
0/Image/
0/Video/
1/Image/Image/
1/Video/Feature/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1788833134514536448
|