Mesenaatti

Mesenaatti – Elokuva Sara Hildénin elämästä (rinnakkaisnimi)

Mecenaten (ruotsinkielinen televisioesitysnimi)

Patron (englanninkielinen nimi)

Ei kaupalliseen käyttöön

record_format	forward
ctrlnum	elonet_elokuva_1530839
title	Mesenaatti
title_txtP	Mesenaatti
title_alt	Mesenaatti – Elokuva Sara Hildénin elämästä Mecenaten Patron
title_full	Mesenaatti
title_fullStr	Mesenaatti
title_full_unstemmed	Mesenaatti
title_short	Mesenaatti
description	Pia Andellin dokumenttielokuva <i>Mesenaatti</i> (2013) kertoo haastattelujen ja arkistofilmien avulla tamperelaisen liikenaisen ja taiteenkeräilijän Sara Hildénin (1905-1993) elämästä ja toimintatavoista muodin ja taiteen maailmassa. Elokuvassa on keskeisesti esillä Sara Hildénin ja taiteilija Erik Enrothin rakkaussuhde, avioliitto ja ero oikeusprosesseineen. <i>Tampere 1972</i><br />Sara Hildén toimitti Turun hovioikeudelle hänen ja entisen puolisonsa, taidemaalari Erik Enrothin riita-asiaa koskevan kirjeen, josta elokuvassa kuullaan kertojaäänen lukemia otteita. <br /><br /><i>I näytös</i><br />Haastateltavien lausunnot piirtävät kuvaa Sara Hildénistä. Oli monta Saraa: hän oli voimakastahtoinen, äkkipikainen ja vaativa, hän hoiti asioita kuin miehet, hänellä oli kyky auttaa, hän oli ystävällinen, mutta määrätietoinen ja pikkuisen pelottava ja jos häntä pelättiinkin, niin hän oli kuitenkin tavattoman antelias. <br /><br />Vuonna 1945 Tampereen Puku Oy:ssä hyväpalkkaisena myymälähoitajana työskennellyt neljäkymmentävuotias Sara tutustui kolmetoista vuotta nuorempaan, tuntemattomaan taidemaalariin Erik Enrothiin. Hän ihastui Erikin teoksiin, osti niitä ja järjesti hänelle työtilat luonaan. Erik oli machomainen ja voimakasluonteinen mies, mikä vetosi Saraan, kertoo taidemuseon entinen johtaja Timo Vuorikoski. Hildénin liikkeessä työskennellyt Hilkka Ojala luonnehtii Erikiä älykkääksi, lukeneeksi ja hauskaksi. <br /><br />Kun pari meni naimisiin 1949, Sara omisti miehensä tauluja jo 69 kappaletta ja akvarelleja 68. Pystyäkseen rahoittamaan miehensä työskentelyn Sara perusti oman vaateliikkeen. Saran kollegan ja ystävän Helvi Lehtosen mukaan liikkeen perustaminen tapahtui juuri oikeaan aikaan. Sodan jälkeen tuotteista oli pulaa ja monet jäivät ilman, muttei Sara, Lehtonen toteaa. Helsinkiläisen kappatehtaan johtajana työskennellyt Aira Samulin kertoo Saran matkustaneen aamujunalla Tampereelta Helsinkiin noutamaan haluamiaan takkeja suoraan tehtaalta.<br /><br /><i>1952</i><br />”Meille ei tulla ostamaan, meillä myydään”, kertoo naapuri Toini Jaakkola Saran sanoneen. Kaupanteossa olevaa asiakasta ja myyjää ei saanut mikään häiritä. Perheystävä Veikko Sarko ja myyjänä ollut Eeva Litmanen kertovat Saran myyneen takin asiakkaan ylle, vaikkei tämä sitä välttämättä olisi halunnutkaan. Hildén piti alaisilleen sotilaallista kuria.<br /><br /><i>1956</i><br />Muotitalo Hildén avasi ovensa uusissa, avarissa tiloissa. Vastaavaa ei Tampereella ollut. Samulin kertoo muotitalon tuottaneen hyvin; Sara osasi ostaa oikein. Jaakkola sanoo Saralla olleen taitoa, kovuutta ja päättäväisyyttä panna liike toimimaan. Saran serkku ja liikkeen työntekijä Lyyli Ollikainen kertoi Saran rikastuneen valtavasti. <br /><br />Malli ja ystävä Irma Sirén ja taidemaalari Lauri Ahlgren tuumivat, että Saralla oli ollut kova lapsuus, vaikka hän ei siitä juuri puhunut. Vuorikoski kertoo Saran syntyneen torppariperheeseen Lempäälässä, mutta kasvaneen äidinisän hoivissa. Taidekriitikko Maila-Katriina Tuomisen mukaan Saran lapsuus oli köyhä. Koulukäynti jäi vähiin, mutta töitä hän teki monipuolisesti. Sara tutustui kirjallisuuteen ja hän luki paljon, kertoo Ojala. Hän harrasti teatteria ja toimi sen piirissä luottamustehtävissä. Hän halusi kerätä ympärilleen kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä, Vuorikoski kertoo. <br /><br />Näsijärven rannalta Sara hankki kenraali Pajarin entisen huvilan, jonne asennettiin Erikin maalaustyötä varten kaksi seinän kokoista ikkunaa. Sara hankki miehelleen myös hienoja autoja ja veneitä ja kustansi talvisin matkat Espanjaan tai Ranskaan; Pariisissa Erik vieraili yli kaksikymmentä kertaa. <br /><br />Tampereen keskustasta Sara osti suuren huoneiston, jonka kaksi huonetta yhdistettiin Erikin ateljeeksi. Erik oli ahkera ja tuottelias, kertoo Ahlgren. Sarko kertoo vierailleensa usein Erikin ateljeessa 1950-luvulla. Taidekriitikko Otso Kantokorpi sanoo Erikillä olleet hyvät resurssit toteuttaa taidettaan. Taiteilija itse halusi työnsä olevan kuin puristettu nyrkki, tiivis ja tehoava. Taidehistorioitsija Soili Sinisalo kertoo Erikillä olleen tunnevoimaa eikä hän epäröinyt tuoda sitä julki rajuin keinoin. Siinä hän eroaa muista 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun suomalaisesta taiteilijoista. <br /><br />Tauluja syntyi paljon ja jokaisen taakse oli kirjoitettu ”maalannut Erik Enroth, omistaa Sara Hildén”, kertoo Sarko. Lausunnossaan Turun hovioikeudelle Sara kertoi Erikin vahvistaneen hänen omistusoikeutensa kirjoittamalla taulujen taakse omakätisesti ”Tämän taulun omistaa Sara Hildén-Enroth”. Ojala kertoo numeroineensa teokset ja merkinneensä niiden koon ja valmistumisvuoden paksuun vihkoon. Perheystävä Pirkko Santajärvi kertoo, että Erik itse ei saanut myydä tai lahjoittaa taulujaan. Sara arvosti Erikin taidetta, Lehtonen sanoo, ja järjesti hänelle mahdollisuuden tehdä taidettaan. Vastineeksi Sara sai työt omakseen. <br /><br />Joitakin töitään Erik myi kuitenkin salaa saadakseen rahaa viinaan. Ravintola Hämeenpyörä oli Erikin kantapaikka, Sarko kertoo. Sara yritti rajoittaa miehensä juopottelua, hän piilotti jopa hänen vaatteensa, jottei tämä karkaisi ryyppyreissuilleen. Viinaa saadakseen Erik panttaili tavaroitaan, joita Sara lunasti takaisin. Sara maksoi myös miehen aviottoman lapsen elatusmaksut. Ahlgren sanoo Erikin olleen hyvin tietoinen alkoholismistaan. Kantokorpi luonnehtii Erikin eläneen kultaisessa häkissä.<br /><br /><i>II näytös</i><br />Avioero oli eräänlainen maailmanloppu Sara Hildénille, Vuorikoski sanoo. Naapuri Rita Grönblad-Voutilainen kertoo Erkin lähteneen Sinikan, opettajattaren perässä Helsinkiin. Sinikka Enroth kertoo tallenteella Saran soittaneen hänelle kiukkuisia puheluja haukkuen hänet ja Erikin. <br /><br />Asianajaja Ilkka Syrjänen kertoo Saran ja Erikin tehneen 1962 sopimuksen avioeron varalta. Sen mukaan Sara sai omistusoikeuden yli 300 Erikin teokseen. Hänellä oli myös oikeus luovuttaa ne perustettavalle säätiölle. Vuorikosken mukaan säätiö perustettiin Erikin maalausten hukkaamiskiellon toteuttamiseksi. Eron jälkeen Erik ei töitään enää nähnyt. Sara haki myös keskeneräiset työt häneltä. <br /><br />Ateneumin apulaisintendentti Einari Vehmas innosti Saraa kartuttamaan kokoelmiaan ulkomaisella taiteella; Ateneumilla ei juuri ollut kokoelmissaan eurooppalaista nykytaidetta. Sara sai avukseen maan parhaat asiantuntijat, mm. Leena Peltolan, Salme Sarajas-Korten ja Vehmaksen. Filminäytteet esittelevät ARS 61 näyttelyä ja Venetsian 32. biennalea, joissa myös Sara oli paikalla. Biennalessa mukana ollut kuvanveistäjä Laila Pullinen kertoo Saran ihastuneen Henry Mooren veistokseen. Pullinen oli kielitaidottoman Saran tulkkina, kun tämä osti teoksen 18 000 punnalla. Nykyisin Mooren veistokset maksavat miljoonia, Pullinen toteaa. <br /><br />Taiteilija Kauko Lehtinen, joka asui 1960-luvulla Pariisissa, kertoo Saran ostaneen teokset vasta kysyttyään asiantuntijoidensa mielipiteen. Lehtinen oli yksi näistä asiantuntijoista, johon Sara luotti. Ranskankielen taitoinen Sinisalo kävi Saran mukana vaate- ja taidehankinta matkalla. Samulin oli Saran kanssa Pariisissa messumatkalla, jonka yhteydessä tämä osti Lehtisen suositteleman Picasson työn. Museojohtaja Riitta Valorinta sanoo, että tuolloin oli vielä mahdollista hankkia suomalaisen muotiliikkeen omistajan varoilla sellaisia teoksia, enää se ei onnistuisi. Työ on esillä rakennettavassa näyttelyssä. <br /><br />Sinisalo kertoo Saran löytäneen 1960-luvun nuoret suomalaiset lahjakkuudet: puhuttiin ”Saran pojista”. Heihin kuuluivat Lehtisen lisäksi mm. Kimmo Kaivanto, Kari Jylhä, Juhani Harri, Jaakko Sievänen, Arvo Siikamäki ja Kari Cavén. Filminäyte esittelee Sara Hildénin taidekokoelman 1950- ja -60-lukujen eurooppalaisen taiteen virtauksia. Saralla oli tapana tinkiä töiden hinnoista, mutta illallistarjoiluissa hän ei pihistellyt, Lehtinen sanoo. Ahlgren kertoo Saran myös lainanneen auliisti rahapulassa olleille taiteilijoille. Laila Pullinen kertoo Saran ymmärtäneen taiteilijan työtä: hän ei halunnut, että taiteilija tuhlaa lahjojaan joutavaan.<br /><br /><i>III näytös</i><br />Erik valittiin vuoden taiteilijaksi 1971, mutta riita Sara Hildénin säätiön kanssa vaikutti siihen, että hän ei saanut joitakin teoksiaan näyttelyyn. Erik haastoi säätiön ja Saran oikeuteen. Kyse oli taiteilijan tekijänoikeuksista. Oikeusprosessia puitiin laajasti myös sanomalehdissä. Vuonna 1972 Tampereen raastuvanoikeus päätti, että Erikillä on oikeus päästä töidensä luokse, valokuvata niitä ja saada niitä näyttelyihinsä. Mutta Turun hovioikeus, joka perusti ratkaisunsa Saran ja Erikin 1962 tekemään sopimukseen, hylkäsi Erikin vaatimukset. Tapaus oli Korkeimman oikeuden käsittelyssä, kun Erik kuoli 1975. Vuotta myöhemmin oikeus antoi päätöksensä, jonka mukaan tekijänoikeuteen kuuluu luoksepääsyoikeus. Vuonna 1995 se liitettiin tekijänoikeuslakiin. <br /><br />Pekka Paavola, joka oli Tampereen kaupunginjohtajana 1969–85, kertoo, että oli Saran idea sijoittaa taidemuseo huvipuiston viereen Särkänniemeen. Ateneum menetti nykytaiteen kokoelmansa, kun Sara siirrätti ”ainaistalletuksina” olleet teoksensa nimeään kantavaan taidemuseoon. Se oli Ateneumille aikamoinen paukku, Vuorikoski sanoo. <br /><br /><i>1979</i><br />Sara Hildénin taidemuseo avasi ovensa.<br /><br /><i>Epilogi</i><br />1970-80-lukujen taitteessa vaatekauppa hiljeni, kertoo Ojala. 1980-luvun lopulla liikkeitä alettiin karsia ja viimeinen lopetti 1992, kertoo Maija Tomminen. Mutta säätiö jäi olemaan. Sinisalon mukaan Sara tunsi olleensa liikkeellä suuren asian kanssa. Vahtimestari Tapio Leponiemi kertoo, että Sara saattoi istua ulko-oven edessä tarkkailemassa museovieraita ja nautti siitä, ettei kukaan tuntenut häntä. Välillä hän kiersi hoitajansa kanssa museossa katselemassa teoksia. Tuominen kertoo nähneensä Saran tarkastelemassa teoksia ja nyökäyttäneen sitten päätään hyväksyvästi. Hän muistaa ajatelleensa Saran tienneen mitä hän on saanut aikaan. Vuonna 2012 Erik Enrothin näyttelyn avajaisissa Sara Hildénin taidemuseossa Vuorikoski kertoo, että Saralla oli kuollessaan yöpöydällään Erikin kuva.<br /><br /><i>Teksti: Suomen kansallisfilmografia / Jorma Junttila 2018</i>
topic	alkoholismi avioero avioliitto Enroth, Erik esimies-alaissuhde Hildén, Sara kauppiaat kuvataide kuvataiteilijat lahjoittajat mesenaatit moderni taide taidemuseot taidenäyttelyt taiteilijat Tampere tekijänoikeus ulkomaanmatkailu vaateliikkeet vaatetusala varakkuus yrittäjät
url	http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1530839
thumbnail	http://www.elonet.fi/tenho/media/262778_J1484716E0.jpg
author	Pia Andell
author_role	d02
author_sort	Pia Andell
author2	Pia Andell Pekka Uotila Antony Bentley Kirsi Korhonen Sanna Majanlahti Tiina Weckström Hannu Kylä-Laaso Max Bremer
author2_role	aus cng flm sds e01
author_corporate	Of Course My Films Oy YLE Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Sara Hildénin säätiö Tampereen kaupunki
author_corporate_role	e10 fnd
geographic	Suomi
genre	haastatteludokumentti henkilödokumentti taidedokumentti historiallinen dokumentti dokumentti
format	0/Video/ 1/Video/Feature/
spelling	Mesenaatti Mesenaatti – Elokuva Sara Hildénin elämästä Mecenaten Patron Suomi 2013 Pia Andell Pekka Uotila Antony Bentley Kirsi Korhonen Timo Hietala Helena Syrjä Mikko Suomalainen Marjaana Rantama Timo Pelli Irma Valkiala Petri Riikonen Marko Terävä Mikko Oinonen Heikki Keskinen Sakari Kiuru Piippu Film Sound Sanna Majanlahti Tiina Weckström Hannu Kylä-Laaso Max Bremer Mika Hiironniemi Lauri Ahlgren Kari Cavén Rita Grönblad-Voutilainen Toini Jaakkola Kari Jylhä Otso Kantokorpi Kauko Lehtinen Helvi Lehtonen Tapio Leponiemi Eeva Litmanen Vuokko Nurmesniemi Hilkka Ojala Lyyli Ollikainen Pekka Paavola Laila Pullinen Aira Samulin Pirkko Santajärvi Veikko Sarko Arvo Siikamäki Soili Sinisalo Irma Sirén Miku Sivula Ilkka Syrjänen Maija Tomminen Maila-Katriina Tuominen Riitta Valorinta Timo Vuorikoski Of Course My Films Oy YLE Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Sara Hildénin säätiö Tampereen kaupunki Pirkanmaan elokuvakeskus r.y Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy Helsinki, Suomi 2014 Jyväskylä, Suomi Tampere, Suomi 14.06.2013 Helsinki: Kinopalatsi 4; Lahti: Kino Iiris; Tampere: Niagara Maija-Liisa Majanlahti, Sirkka Ahonen, Arja Koivisto, Hodie Figur, Kalevi Sariola, Eira Mollberg, Suna Vuori, Mikael Pentikäinen, Minna Pulkkinen, Jukka Loukio, Matti Heikkilä, Otto Tuotanto Oy, Anna- Kaarina Kiviniemi, Mobilia / Tommi Aromaa, Amos Andersonin taidemuseo / Susanna Luojus, Ainanlinnan kukka / Pirkko Aarnio-Mäkelä, Museovirasto / Hannu Häkkinen, Sakari Kiuru<br /><br />Sara Hildénin taidemuseo: Riitta Valorinta, Sarianne Soikkonen, Päivi Loimaala, Mika Hiironniemi, Iiris Sarmas, Elina Laurikainen, Eero Helenius, Maija Tanski, Mikko Tapio, Kuvasto 2013 Tampere: Niagara 06.06.2013 Espoo: Kino Tapiola 16.06.2013 Turku: Kinopalatsi 8 13.07.2013 Kuopio: Kino Kuvakukko 17.08.2013 Jyväskylä: Fantasia 23.08.2013 Tampere: Sara Hildénin taidemuseo 06.09.2013 Oulu: Studio 13.09.2013 04.11.2013 alkoholismi avioero avioliitto Enroth, Erik esimies-alaissuhde Hildén, Sara kauppiaat kuvataide kuvataiteilijat lahjoittajat mesenaatit moderni taide taidemuseot taidenäyttelyt taiteilijat Tampere tekijänoikeus ulkomaanmatkailu vaateliikkeet vaatetusala varakkuus yrittäjät Tampereen elokuvajuhlat, Tampere 2014: kunniamaininta.<br />Elokuvan laatutuki 2014 (25 000 €).<br />Arktisen Upeeta, Jyväskylä 2014: pääpalkinto Pia Andellin dokumenttielokuva <i>Mesenaatti</i> (2013) kertoo haastattelujen ja arkistofilmien avulla tamperelaisen liikenaisen ja taiteenkeräilijän Sara Hildénin (1905-1993) elämästä ja toimintatavoista muodin ja taiteen maailmassa. Elokuvassa on keskeisesti esillä Sara Hildénin ja taiteilija Erik Enrothin rakkaussuhde, avioliitto ja ero oikeusprosesseineen <i>Tampere 1972</i><br />Sara Hildén toimitti Turun hovioikeudelle hänen ja entisen puolisonsa, taidemaalari Erik Enrothin riita-asiaa koskevan kirjeen, josta elokuvassa kuullaan kertojaäänen lukemia otteita. <br /><br /><i>I näytös</i><br />Haastateltavien lausunnot piirtävät kuvaa Sara Hildénistä. Oli monta Saraa: hän oli voimakastahtoinen, äkkipikainen ja vaativa, hän hoiti asioita kuin miehet, hänellä oli kyky auttaa, hän oli ystävällinen, mutta määrätietoinen ja pikkuisen pelottava ja jos häntä pelättiinkin, niin hän oli kuitenkin tavattoman antelias. <br /><br />Vuonna 1945 Tampereen Puku Oy:ssä hyväpalkkaisena myymälähoitajana työskennellyt neljäkymmentävuotias Sara tutustui kolmetoista vuotta nuorempaan, tuntemattomaan taidemaalariin Erik Enrothiin. Hän ihastui Erikin teoksiin, osti niitä ja järjesti hänelle työtilat luonaan. Erik oli machomainen ja voimakasluonteinen mies, mikä vetosi Saraan, kertoo taidemuseon entinen johtaja Timo Vuorikoski. Hildénin liikkeessä työskennellyt Hilkka Ojala luonnehtii Erikiä älykkääksi, lukeneeksi ja hauskaksi. <br /><br />Kun pari meni naimisiin 1949, Sara omisti miehensä tauluja jo 69 kappaletta ja akvarelleja 68. Pystyäkseen rahoittamaan miehensä työskentelyn Sara perusti oman vaateliikkeen. Saran kollegan ja ystävän Helvi Lehtosen mukaan liikkeen perustaminen tapahtui juuri oikeaan aikaan. Sodan jälkeen tuotteista oli pulaa ja monet jäivät ilman, muttei Sara, Lehtonen toteaa. Helsinkiläisen kappatehtaan johtajana työskennellyt Aira Samulin kertoo Saran matkustaneen aamujunalla Tampereelta Helsinkiin noutamaan haluamiaan takkeja suoraan tehtaalta.<br /><br /><i>1952</i><br />”Meille ei tulla ostamaan, meillä myydään”, kertoo naapuri Toini Jaakkola Saran sanoneen. Kaupanteossa olevaa asiakasta ja myyjää ei saanut mikään häiritä. Perheystävä Veikko Sarko ja myyjänä ollut Eeva Litmanen kertovat Saran myyneen takin asiakkaan ylle, vaikkei tämä sitä välttämättä olisi halunnutkaan. Hildén piti alaisilleen sotilaallista kuria.<br /><br /><i>1956</i><br />Muotitalo Hildén avasi ovensa uusissa, avarissa tiloissa. Vastaavaa ei Tampereella ollut. Samulin kertoo muotitalon tuottaneen hyvin; Sara osasi ostaa oikein. Jaakkola sanoo Saralla olleen taitoa, kovuutta ja päättäväisyyttä panna liike toimimaan. Saran serkku ja liikkeen työntekijä Lyyli Ollikainen kertoi Saran rikastuneen valtavasti. <br /><br />Malli ja ystävä Irma Sirén ja taidemaalari Lauri Ahlgren tuumivat, että Saralla oli ollut kova lapsuus, vaikka hän ei siitä juuri puhunut. Vuorikoski kertoo Saran syntyneen torppariperheeseen Lempäälässä, mutta kasvaneen äidinisän hoivissa. Taidekriitikko Maila-Katriina Tuomisen mukaan Saran lapsuus oli köyhä. Koulukäynti jäi vähiin, mutta töitä hän teki monipuolisesti. Sara tutustui kirjallisuuteen ja hän luki paljon, kertoo Ojala. Hän harrasti teatteria ja toimi sen piirissä luottamustehtävissä. Hän halusi kerätä ympärilleen kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä, Vuorikoski kertoo. <br /><br />Näsijärven rannalta Sara hankki kenraali Pajarin entisen huvilan, jonne asennettiin Erikin maalaustyötä varten kaksi seinän kokoista ikkunaa. Sara hankki miehelleen myös hienoja autoja ja veneitä ja kustansi talvisin matkat Espanjaan tai Ranskaan; Pariisissa Erik vieraili yli kaksikymmentä kertaa. <br /><br />Tampereen keskustasta Sara osti suuren huoneiston, jonka kaksi huonetta yhdistettiin Erikin ateljeeksi. Erik oli ahkera ja tuottelias, kertoo Ahlgren. Sarko kertoo vierailleensa usein Erikin ateljeessa 1950-luvulla. Taidekriitikko Otso Kantokorpi sanoo Erikillä olleet hyvät resurssit toteuttaa taidettaan. Taiteilija itse halusi työnsä olevan kuin puristettu nyrkki, tiivis ja tehoava. Taidehistorioitsija Soili Sinisalo kertoo Erikillä olleen tunnevoimaa eikä hän epäröinyt tuoda sitä julki rajuin keinoin. Siinä hän eroaa muista 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun suomalaisesta taiteilijoista. <br /><br />Tauluja syntyi paljon ja jokaisen taakse oli kirjoitettu ”maalannut Erik Enroth, omistaa Sara Hildén”, kertoo Sarko. Lausunnossaan Turun hovioikeudelle Sara kertoi Erikin vahvistaneen hänen omistusoikeutensa kirjoittamalla taulujen taakse omakätisesti ”Tämän taulun omistaa Sara Hildén-Enroth”. Ojala kertoo numeroineensa teokset ja merkinneensä niiden koon ja valmistumisvuoden paksuun vihkoon. Perheystävä Pirkko Santajärvi kertoo, että Erik itse ei saanut myydä tai lahjoittaa taulujaan. Sara arvosti Erikin taidetta, Lehtonen sanoo, ja järjesti hänelle mahdollisuuden tehdä taidettaan. Vastineeksi Sara sai työt omakseen. <br /><br />Joitakin töitään Erik myi kuitenkin salaa saadakseen rahaa viinaan. Ravintola Hämeenpyörä oli Erikin kantapaikka, Sarko kertoo. Sara yritti rajoittaa miehensä juopottelua, hän piilotti jopa hänen vaatteensa, jottei tämä karkaisi ryyppyreissuilleen. Viinaa saadakseen Erik panttaili tavaroitaan, joita Sara lunasti takaisin. Sara maksoi myös miehen aviottoman lapsen elatusmaksut. Ahlgren sanoo Erikin olleen hyvin tietoinen alkoholismistaan. Kantokorpi luonnehtii Erikin eläneen kultaisessa häkissä.<br /><br /><i>II näytös</i><br />Avioero oli eräänlainen maailmanloppu Sara Hildénille, Vuorikoski sanoo. Naapuri Rita Grönblad-Voutilainen kertoo Erkin lähteneen Sinikan, opettajattaren perässä Helsinkiin. Sinikka Enroth kertoo tallenteella Saran soittaneen hänelle kiukkuisia puheluja haukkuen hänet ja Erikin. <br /><br />Asianajaja Ilkka Syrjänen kertoo Saran ja Erikin tehneen 1962 sopimuksen avioeron varalta. Sen mukaan Sara sai omistusoikeuden yli 300 Erikin teokseen. Hänellä oli myös oikeus luovuttaa ne perustettavalle säätiölle. Vuorikosken mukaan säätiö perustettiin Erikin maalausten hukkaamiskiellon toteuttamiseksi. Eron jälkeen Erik ei töitään enää nähnyt. Sara haki myös keskeneräiset työt häneltä. <br /><br />Ateneumin apulaisintendentti Einari Vehmas innosti Saraa kartuttamaan kokoelmiaan ulkomaisella taiteella; Ateneumilla ei juuri ollut kokoelmissaan eurooppalaista nykytaidetta. Sara sai avukseen maan parhaat asiantuntijat, mm. Leena Peltolan, Salme Sarajas-Korten ja Vehmaksen. Filminäytteet esittelevät ARS 61 näyttelyä ja Venetsian 32. biennalea, joissa myös Sara oli paikalla. Biennalessa mukana ollut kuvanveistäjä Laila Pullinen kertoo Saran ihastuneen Henry Mooren veistokseen. Pullinen oli kielitaidottoman Saran tulkkina, kun tämä osti teoksen 18 000 punnalla. Nykyisin Mooren veistokset maksavat miljoonia, Pullinen toteaa. <br /><br />Taiteilija Kauko Lehtinen, joka asui 1960-luvulla Pariisissa, kertoo Saran ostaneen teokset vasta kysyttyään asiantuntijoidensa mielipiteen. Lehtinen oli yksi näistä asiantuntijoista, johon Sara luotti. Ranskankielen taitoinen Sinisalo kävi Saran mukana vaate- ja taidehankinta matkalla. Samulin oli Saran kanssa Pariisissa messumatkalla, jonka yhteydessä tämä osti Lehtisen suositteleman Picasson työn. Museojohtaja Riitta Valorinta sanoo, että tuolloin oli vielä mahdollista hankkia suomalaisen muotiliikkeen omistajan varoilla sellaisia teoksia, enää se ei onnistuisi. Työ on esillä rakennettavassa näyttelyssä. <br /><br />Sinisalo kertoo Saran löytäneen 1960-luvun nuoret suomalaiset lahjakkuudet: puhuttiin ”Saran pojista”. Heihin kuuluivat Lehtisen lisäksi mm. Kimmo Kaivanto, Kari Jylhä, Juhani Harri, Jaakko Sievänen, Arvo Siikamäki ja Kari Cavén. Filminäyte esittelee Sara Hildénin taidekokoelman 1950- ja -60-lukujen eurooppalaisen taiteen virtauksia. Saralla oli tapana tinkiä töiden hinnoista, mutta illallistarjoiluissa hän ei pihistellyt, Lehtinen sanoo. Ahlgren kertoo Saran myös lainanneen auliisti rahapulassa olleille taiteilijoille. Laila Pullinen kertoo Saran ymmärtäneen taiteilijan työtä: hän ei halunnut, että taiteilija tuhlaa lahjojaan joutavaan.<br /><br /><i>III näytös</i><br />Erik valittiin vuoden taiteilijaksi 1971, mutta riita Sara Hildénin säätiön kanssa vaikutti siihen, että hän ei saanut joitakin teoksiaan näyttelyyn. Erik haastoi säätiön ja Saran oikeuteen. Kyse oli taiteilijan tekijänoikeuksista. Oikeusprosessia puitiin laajasti myös sanomalehdissä. Vuonna 1972 Tampereen raastuvanoikeus päätti, että Erikillä on oikeus päästä töidensä luokse, valokuvata niitä ja saada niitä näyttelyihinsä. Mutta Turun hovioikeus, joka perusti ratkaisunsa Saran ja Erikin 1962 tekemään sopimukseen, hylkäsi Erikin vaatimukset. Tapaus oli Korkeimman oikeuden käsittelyssä, kun Erik kuoli 1975. Vuotta myöhemmin oikeus antoi päätöksensä, jonka mukaan tekijänoikeuteen kuuluu luoksepääsyoikeus. Vuonna 1995 se liitettiin tekijänoikeuslakiin. <br /><br />Pekka Paavola, joka oli Tampereen kaupunginjohtajana 1969–85, kertoo, että oli Saran idea sijoittaa taidemuseo huvipuiston viereen Särkänniemeen. Ateneum menetti nykytaiteen kokoelmansa, kun Sara siirrätti ”ainaistalletuksina” olleet teoksensa nimeään kantavaan taidemuseoon. Se oli Ateneumille aikamoinen paukku, Vuorikoski sanoo. <br /><br /><i>1979</i><br />Sara Hildénin taidemuseo avasi ovensa.<br /><br /><i>Epilogi</i><br />1970-80-lukujen taitteessa vaatekauppa hiljeni, kertoo Ojala. 1980-luvun lopulla liikkeitä alettiin karsia ja viimeinen lopetti 1992, kertoo Maija Tomminen. Mutta säätiö jäi olemaan. Sinisalon mukaan Sara tunsi olleensa liikkeellä suuren asian kanssa. Vahtimestari Tapio Leponiemi kertoo, että Sara saattoi istua ulko-oven edessä tarkkailemassa museovieraita ja nautti siitä, ettei kukaan tuntenut häntä. Välillä hän kiersi hoitajansa kanssa museossa katselemassa teoksia. Tuominen kertoo nähneensä Saran tarkastelemassa teoksia ja nyökäyttäneen sitten päätään hyväksyvästi. Hän muistaa ajatelleensa Saran tienneen mitä hän on saanut aikaan. Vuonna 2012 Erik Enrothin näyttelyn avajaisissa Sara Hildénin taidemuseossa Vuorikoski kertoo, että Saralla oli kuollessaan yöpöydällään Erikin kuva.<br /><br /><i>Teksti: Suomen kansallisfilmografia / Jorma Junttila 2018</i> dokumentti ”Näin tehdään hieno henkilökuva!” Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 14.6.2013) ihastui <i>Mesenaattiin</i>. ”Pia Andellin ohjaama dokumentti tamperelaisesta liikenaisesta ja taiteen keräilijästä Sara Hildénistä (1905-93) on jäntevä, koskettava ja monisyinen. Yhden ihmisen elämäntarinasta se laajenee myös kertomukseksi Tampereen lähihistoriasta sekä suomalaisen taiteen murrosvuosista. [- -] Andellin elokuva onnistuu raottamaan ovea myös Hildénin julkisuudelta visusti piilottamaan yksityiselämään.”<br /><br />Leena Virtaselle (Helsingin Sanomat Nyt-liite 24/2013) <i>Mesenaatti</i> tarjosi kiinnostavan palasen nimenomaan ei-helsinkiläistä suomalaista kulttuurihistoriaa. ”Andell on aikaisemmissakin töissään (muun muassa <i>Hetket jotka jäivät</i>, <i>Göringin sauva</i>, <i>Havahtuminen</i>) erikoistunut historiaan ja erityisesti vanhoihin filmi- ja valokuvamateriaaleihin. Sara Hildén karttoi julkisuutta, ja hänestä on tallella hämmästyttävän vähän minkäänlaista kuvamateriaalia, mutta muita arkistojen aarteita on ollut käytössä sitäkin enemmän. Runsaasta aineistosta on syntynyt tyylitietoinen ja taitavasti rytmitetty dokumentti.” Virtanen luki dokumentin ansioksi myös sen, että se taltioi iäkkäiksi ehtineiden ”Sara Hildénin poikien” muistoja mesenaatistaan.<br /><br />”Melkoinen tarina, ja hyvin kerrottu”, summasi Tero Vainio (Kaleva 13.9.2013), jonka mielestä <i>Mesenaatista</i> ei tullut mitään patsastelua vaan pikemminkin kuin tosielämän saippuaoopperaa. ”Andellin elokuva onnistuu mainiosti yhdistämään yleisen ja yksityisen ulottuvuuden; se on yhtäältä kiintoisa palanen suomalaista kulttuurihistoriaa, toisaalta kiehtova kurkistus yksityisyyttään visusti varjelleen naisen kammariin. [- -] Vaikka Hildénistä itsestään on tuskin mitään visuaalisia dokumentteja, Andell on haastattelujen ja arkistomateriaalin kautta onnistunut rakentamaan koukuttavan, monipuolisen kokonaisuuden.”<br /><br />”Ohjaaja Andell antaa viime kädessä Hildénin oman tulkinnan kariutuneesta avioliitosta sävyttää kerrontaa”, Rane Aunimo (Demokraatti 14.6.2013) huomautti. Hänestä <i>Mesenaatti</i> oli ”muodoltaan perinteinen, puhuvia päitä kankaalle juoksuttava kronologinen selostus vaateliikkeen jämptin omistajan reviirin laajentumisesta suuntiin, jotka eivät olleet ilmeisiä ajalle tai köyhissä oloissa varttuneelle naiselle. Henkilökuvana se on lukuisista läheisten, alaisten ja kollegojen haastatteluista huolimatta sovinnainen kompromissi. Vahvan naisen kiistattomista ansioista, mielenlujuudesta, tahdonvoimasta ja myös tunteenpalosta kertova tietoteos on dokumenttina sujuva peruspaketti, joka paikkaa aukkoja suuren yleisön sivistyksessä.”<br /><br />”<i>Mesenaatti</i> on kuin pienoisnäytelmä tarjoten näyttämön, jolle rakentuu elettyjen hetkien yhdenlainen kehä. Se luo verkoston, jonka myötä voi aistia moninaisia historiallisia kaaria”, Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 23.8.2013) kuvaili. ”Näkökulma on erityisesti Hildénin tekemisten kautta luotua, mutta myös muita tasoja nousee esiin, aivan erityisesti juuri laajan haastattelumateriaalin myötä. Näin luodaan kerronnan rytmi ja sen vihjeellinen eleettömyys. [- -] Enemmän kuin muotokuva Sara Hildénistä, Andellin teos onkin kiinnostava näkökulma tietyn aikakauden jännitteisiin. Andellin käsikirjoitus rakentuu kuva- ja äänimaisemille, joita Timo Hietalan mietteliäs musiikki oivasti laajentaa. Pekka Uotilan kuvaus on rauhallista ja yhtälailla olennaisuuksiin keskittyvää kuin Andellin ohjaus.” Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Pia Andell (s. 1964) on opiskellut mm. Taideteollisessa Korkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on ohjannut dokumentti- ja lyhytelokuvia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hänen ohjaustöihinsä lukeutuvat mm. dokumenttielokuvat <I>Göringin sauva</I> (2010), <I>Matkustaja</I> (2011) ja <I>Hetket jotka jäivät</I> (2005), joka kertoi viipurilaisesta arkkitehtipariskunnasta Ragnar ja Martta Ypyästä. Andell on ohjannut mm. dokumenttielokuvan <I>Havahtuminen</I> (2011) taiteilija Otto Mäkilästä. <br /><br />Ensimmäisenä pitkänä elokuvateatterilevityksen saaneena dokumenttielokuvanaan Andell ohjasi elokuvan <I>Mesenaatti</I> (2013). Sen keskiössä oli tamperelainen taidemesenaatti Sara Hildén (1905-1993), hänen ongelmallinen avioliittonsa ja taidemuseon perustaminen. Turun Sanomien 12.7.2013 Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan aloite dokumentin tekoon tuli Sara Hildénin taidemuseolta marraskuussa 2011.<br /><br />Dokumenttielokuvassa kuvataan kuinka köyhän torppariperheen tytär Sara Hildén oli aloittanut jo 13-vuotiaana kotiapulaisena. 1920-luvulla Hildén siirtyi muotialalle ja perusti vuonna 1952 Muotitalo Hildénin, joka kohosi muotivaikuttajaksi. Määrätietoinen Hildén alkoi kerätä nykytaidetta vuonna 1949 puolisonsa, taiteilija Erik Enrothin (1917-1975) kanssa ympäri maailmaa. Hän toimi miehensä mesenaattina eli Enroth pystyi elämään ja työskentelemään vaimonsa varoilla sillä ehdolla, että antaisi kaiken taiteensa vaimolleen. Avioeron jälkeen Hildénillä ja Enrothilla oli tekijänoikeuskiistoja Enrothin tuotannosta aina vuoteen 1976 asti. Elokuvan kehyksenä on Hildénin hovioikeudelle kirjoittama kirje, jossa hän kuvailee elämäänsä Enrothin kanssa.<br /><br />Enrothin teoksista tuli Hildénin kokoelman kulmakivi. 1960-luvulla Hildén rahoitti myös muita nuoria suomalaisia taiteilijoita, nuoria miestaiteilijoita oli yhteensä 15. Vuonna 1962 Hildén lahjoitti yksityiskokoelmansa säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Hildénin noin 4500 taideteoksen kokoelma sijoitettiin lopulta vuonna 1979 rakennettuun Sara Hildénin taidemuseoon Tampereen Särkänniemeen. <br /><br />Andell kertoi Aamulehden haastattelussa 1.6.2013 dokumenttielokuvansa kohteesta Sara Hildénistä: ”Kun aloin koota tätä palapeliä, mietin, mistä löytyy se ihminen, koska Hildén tuntui olevan niin kova. Toisaalta, kun päästään taiteeseen, hänestä löytyy myös hellyyttä ja anteliaisuutta. Hän oli bisneksessä oppinut sopimusten teon, joten kun avioero häämötti, Enroth allekirjoitti paperin, jonka mukaan teokset jäävät Hildénille. Mutta uskon, että ne taulut eivät olleet bisnestä yhtään. Hän rakasti Erikiä ja halusi kaikki tämän taulut.”<br /><br />Elokuvassa on haastateltu lukuisia julkisuutta vältelleen Hildénin tunteneita henkilöitä: ystäviä, tuttavia, naapureita ja työtovereita kuten kuvanveistäjä Laila Pullista, taiteilija Kauko Lehtistä ja Kimmo Kaivantoa, Vuokko Nurmesniemeä ja Aira Samulinia.<br /><br />Pia Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan elokuvaa kuvattiin 20 kuvauspäivässä keväästä kesään vuonna 2012. Haastattelut tehtiin digikameroilla pääasiassa yksityisasunnoissa Tampereella ja joitakin Helsingissä, Aira Samulinin haastattelu kuvattiin Hyrsylän mutkassa Lohjalla. Ajokuvia, jaksoja Sara Hildénin asunnossa ja taidemuseossa kuvattiin super 16mm:n kameralla.<br /><br />Aamulehden 23.11.2011 mukaan elokuvasta oli alunperin tarkoitus tulla 50-minuuttinen ja ensi-iltaa ajateltiin marraskuulle 2012. Loppujen lopuksi elokuvan kestoksi tuli 71 minuuttia ja sen virallinen ensi-ilta oli heinäkuussa 2013.<br /><br />Turun Sanomien 12.7.2013 Andellin haastattelun mukaan kuvausryhmä pääsi kuvaamaan Hildénin asunnolle Tampereen Näsilinnankadulle. Siellä on runsaasti tallessa Hildénin vaatteita, kenkiä ja kirjoja. Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan Sara Hildénin säätiö omistaa nykyään kotimuseomaisen asunnon ja käyttää sitä kokoustilanaan. Filmausryhmä sai käyttöönsä myös hienon, nykyään säätiön omistaman Rover-auton, jonka Hildén oli aikoinaan ostanut Erik Enrothille. <br /><br />Elokuvassa on dramatisoituja jaksoja Hildénin asunnolta ja automatkoilta. Keski-ikäisenä Sarana on Sanna Majanlahti. Pia Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan elokuvaan kuvattiin myös jaksoja vanhasta Sarasta muistelemassa menneitä asunnollaan. Jaksoissa Saraa näytteli Maija-Liisa Majanlahti. Nämä jaksot jätettiin kuitenkin valmiista elokuvasta pois, koska ne eivät sopineet kokonaisuuteen. <br /><br />Elokuva on lopputekstien mukaan omistettu Kauko Lehtiselle (1926–2012).<br /><br />Elokuvalle myönnettiin 25 000 euroa laatutukea. Se sai Jyväskylän Arktisen Upeeta -festivaalin pääpalkinnon. Myös musiikin säveltänyt Timo Hietala palkittiin festivaalilla musiikistaan. Elokuva sai lisäksi Tampereen elokuvafestivaalilla kunniamaininnan yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa. <br /><br />Elokuvan nähtyään useat tamperelaiset teatterit ottivat yhteyttä Pia Andelliin. Pirjo-Riitta Tähti kirjoitti Hildénin ja Enrothin tarinasta näytelmän <I>Sara ja Erik</I>, jonka ensi-ilta oli 30.8.2016 Tampereen Työväen Teatterissa. Maarit Pyökärin ohjauksen pääosissa olivat Teija Auvinen ja Ilkka Heiskanen. Saran hahmosta tehtiin hyvin erilainen kuin Andellin dokumenttielokuvassa.<br /><br />Pia Andell ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti seuraavaksi fiktiiviset lyhytelokuvat <I>Levyt ja valokuvat</I> (2015) ja <I>Pysähdys</I> (2016).<br /><br /><i>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018</i> Elokuvan ulkokuvat tehtiin pääosin Tampereella. Näihin kuuluvat mm. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13, Hildénin takkikauppa Näsilinnankadun ja Hämeenkadun kulmassa. Autoilujaksoja kuvattiin pääasiassa Pyynikillä.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018</i> Elokuvan sisäkuvat tehtiin pääosin Tampereella. Näihin kuuluvat lukuisten yksityisasunnoissa tehtyjen haastattelutaltiointien lisäksi mm. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13. Maila-Katriina Tuomisen haastattelu kuvattiin Tampereen kaupungin vierashuoneessa, Timo Vuorikosken haastattelu tehtiin Sara Hildénin entisessä asunnossa Näsilinnankadulla. Kotimuseomainen paikka on nykyään Sara Hildénin säätiön omistuksessa. Siellä kuvattiin myös Sara Hildéniin liittyviä dramatisoituja jaksoja. Joitakin haastatteluja tehtiin Helsingissä. <br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018</i>
main_date	2013-01-01T00:00:00Z
publication_daterange	[2013-01-01 TO 2013-12-31]
search_daterange_mv	[2013-01-01 TO 2013-12-31]
author_facet	Pia Andell Pekka Uotila Antony Bentley Kirsi Korhonen Sanna Majanlahti Tiina Weckström Hannu Kylä-Laaso Max Bremer Of Course My Films Oy YLE Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Sara Hildénin säätiö Tampereen kaupunki
id	kavi.elonet_elokuva_1530839
is_hierarchy_id	kavi.elonet_elokuva_1530839
is_hierarchy_title	Mesenaatti
first_indexed	2017-04-11T11:57:39Z
last_indexed	2023-12-01T08:54:25Z
fullrecord	<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">1530839</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Mesenaatti</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Mesenaatti – Elokuva Sara Hildénin elämästä</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Mecenaten</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen televisioesitysnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Patron</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Mesenaatti</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference>2013</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Pia Andell</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>161450</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Pia Andell</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>161450</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Pia Andell</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>161450</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Pekka Uotila</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107674</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Antony Bentley</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>914015</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänisuunnittelu" finna-activity-code="sds">sds</Activity><AgentName>Kirsi Korhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255257</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName>Timo Hietala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>118601</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafinen suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafinen suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="graafinen suunnittelu">A99</Activity><AgentName>Helena Syrjä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>913251</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaajan assistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kuvaajan assistentti" elokuva-elotekija-tehtava="kuvaajan assistentti">A99</Activity><AgentName>Mikko Suomalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1493541</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="rekvisitööri" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="rekvisitööri" elokuva-elotekija-tehtava="rekvisitööri">A99</Activity><AgentName>Marjaana Rantama</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>135487</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="assistentti, Tampere" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="assistentti, Tampere" elokuva-elotekija-tehtava="assistentti, Tampere">A99</Activity><AgentName>Timo Pelli</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505673</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kampaaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kampaaja" elokuva-elotekija-tehtava="kampaaja">A99</Activity><AgentName>Irma Valkiala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505675</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="jälkituotanto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="jälkituotanto" elokuva-elotekija-tehtava="jälkituotanto">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Post Control Helsinki Oy">Petri Riikonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>158754</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="värimäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="värimäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="värimäärittely">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Post Control Helsinki Oy">Marko Terävä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265646</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikin tuotanto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikin tuotanto" elokuva-elotekija-tehtava="musiikin tuotanto">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Pannuhuone">Timo Hietala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>118601</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikin tuotanto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikin tuotanto" elokuva-elotekija-tehtava="musiikin tuotanto">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Finnvox Studiot Oy">Mikko Oinonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>985039</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kirjanpito" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kirjanpito" elokuva-elotekija-tehtava="kirjanpito">A99</Activity><AgentName>Heikki Keskinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1342188</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="valokuvien skannaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valokuvien skannaus" elokuva-elotekija-tehtava="valokuvien skannaus">A99</Activity><AgentName>Sakari Kiuru</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1430377</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="äänen tuotanto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänen tuotanto" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="äänen tuotanto">A99</Activity><AgentName>Piippu Film Sound</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1487137</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Sara Hildén kuvissa">Sanna Majanlahti</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>223219</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Sara Hildén äänenä">Tiina Weckström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>103173</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="autonkuljettaja">Hannu Kylä-Laaso</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505672</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Erik Enroth">Max Bremer</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>242322</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="museon työntekijä">Mika Hiironniemi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>873942</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Lauri Ahlgren</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505683</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Kari Cavén</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505684</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Rita Grönblad-Voutilainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505685</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Toini Jaakkola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505686</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Kari Jylhä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505688</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Otso Kantokorpi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505689</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Kauko Lehtinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>252445</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Helvi Lehtonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505691</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Tapio Leponiemi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505693</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Eeva Litmanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>136446</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Vuokko Nurmesniemi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>263835</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Hilkka Ojala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505695</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Lyyli Ollikainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505697</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Pekka Paavola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505698</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Laila Pullinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1494163</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Aira Samulin</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>115793</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Pirkko Santajärvi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505699</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Veikko Sarko</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505700</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Arvo Siikamäki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1497297</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Soili Sinisalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505703</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Irma Sirén</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1537779</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Miku Sivula</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505704</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Ilkka Syrjänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505705</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Maija Tomminen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505706</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Maila-Katriina Tuominen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505707</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Riitta Valorinta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505708</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="haastateltava">Timo Vuorikoski</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505709</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Of Course My Films Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1315061</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Erkki Astala" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">YLE</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1245049</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="63 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Timo Korhonen" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="15 000 €">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Timo Laatunen" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="40 000 €">Sara Hildénin säätiö</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1487138</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Lasse Eskonen" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="10 000 €">Tampereen kaupunki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>118035</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="12 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2013" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>222200</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2014" elokuva-elolevittaja-levitystapa="DVD-levitys">Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>222200</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2016" elokuva-elolevittaja-levitystapa="DVD-levitys">Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1489984</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="26.12.2013" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="01.01.2014" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="02.01.2015" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="24.03.2020" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="Yle Teema & Fem">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="26.03.2020" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="Yle Teema & Fem">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="DocPoint">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2014</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Arktisen Upeeta">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä, Suomi</RegionName></Region><DateText>2014</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>2014</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>14.06.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Kinopalatsi 4; Lahti: Kino Iiris; Tampere: Niagara</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Maija-Liisa Majanlahti, Sirkka Ahonen, Arja Koivisto, Hodie Figur, Kalevi Sariola, Eira Mollberg, Suna Vuori, Mikael Pentikäinen, Minna Pulkkinen, Jukka Loukio, Matti Heikkilä, Otto Tuotanto Oy, Anna- Kaarina Kiviniemi, Mobilia / Tommi Aromaa, Amos Andersonin taidemuseo / Susanna Luojus, Ainanlinnan kukka / Pirkko Aarnio-Mäkelä, Museovirasto / Hannu Häkkinen, Sakari Kiuru<br /><br />Sara Hildénin taidemuseo: Riitta Valorinta, Sarianne Soikkonen, Päivi Loimaala, Mika Hiironniemi, Iiris Sarmas, Elina Laurikainen, Eero Helenius, Maija Tanski, Mikko Tapio, Kuvasto 2013</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="4">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="4 866">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="kutsuvierasnäytäntö">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Niagara</RegionName></Region><DateText>06.06.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Espoo: Kino Tapiola</RegionName></Region><DateText>16.06.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Turku: Kinopalatsi 8</RegionName></Region><DateText>13.07.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuopio: Kino Kuvakukko</RegionName></Region><DateText>17.08.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä: Fantasia</RegionName></Region><DateText>23.08.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Sara Hildénin taidemuseo</RegionName></Region><DateText>06.09.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Oulu: Studio</RegionName></Region><DateText>13.09.2013</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Sara Hildénin taidemuseo</RegionName></Region><DateText>04.11.2013</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>alkoholismi</Term><Term>avioero</Term><Term>avioliitto</Term><Term>Enroth, Erik</Term><Term>esimies-alaissuhde</Term><Term>Hildén, Sara</Term><Term>kauppiaat</Term><Term>kuvataide</Term><Term>kuvataiteilijat</Term><Term>lahjoittajat</Term><Term>mesenaatit</Term><Term>moderni taide</Term><Term>taidemuseot</Term><Term>taidenäyttelyt</Term><Term>taiteilijat</Term><Term>Tampere</Term><Term>tekijänoikeus</Term><Term>ulkomaanmatkailu</Term><Term>vaateliikkeet</Term><Term>vaatetusala</Term><Term>varakkuus</Term><Term>yrittäjät</Term></SubjectTerms><Award>Tampereen elokuvajuhlat, Tampere 2014: kunniamaininta.<br />Elokuvan laatutuki 2014 (25 000 €).<br />Arktisen Upeeta, Jyväskylä 2014: pääpalkinto.</Award><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Pia Andellin dokumenttielokuva <i>Mesenaatti</i> (2013) kertoo haastattelujen ja arkistofilmien avulla tamperelaisen liikenaisen ja taiteenkeräilijän Sara Hildénin (1905-1993) elämästä ja toimintatavoista muodin ja taiteen maailmassa. Elokuvassa on keskeisesti esillä Sara Hildénin ja taiteilija Erik Enrothin rakkaussuhde, avioliitto ja ero oikeusprosesseineen.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText><i>Tampere 1972</i><br />Sara Hildén toimitti Turun hovioikeudelle hänen ja entisen puolisonsa, taidemaalari Erik Enrothin riita-asiaa koskevan kirjeen, josta elokuvassa kuullaan kertojaäänen lukemia otteita. <br /><br /><i>I näytös</i><br />Haastateltavien lausunnot piirtävät kuvaa Sara Hildénistä. Oli monta Saraa: hän oli voimakastahtoinen, äkkipikainen ja vaativa, hän hoiti asioita kuin miehet, hänellä oli kyky auttaa, hän oli ystävällinen, mutta määrätietoinen ja pikkuisen pelottava ja jos häntä pelättiinkin, niin hän oli kuitenkin tavattoman antelias. <br /><br />Vuonna 1945 Tampereen Puku Oy:ssä hyväpalkkaisena myymälähoitajana työskennellyt neljäkymmentävuotias Sara tutustui kolmetoista vuotta nuorempaan, tuntemattomaan taidemaalariin Erik Enrothiin. Hän ihastui Erikin teoksiin, osti niitä ja järjesti hänelle työtilat luonaan. Erik oli machomainen ja voimakasluonteinen mies, mikä vetosi Saraan, kertoo taidemuseon entinen johtaja Timo Vuorikoski. Hildénin liikkeessä työskennellyt Hilkka Ojala luonnehtii Erikiä älykkääksi, lukeneeksi ja hauskaksi. <br /><br />Kun pari meni naimisiin 1949, Sara omisti miehensä tauluja jo 69 kappaletta ja akvarelleja 68. Pystyäkseen rahoittamaan miehensä työskentelyn Sara perusti oman vaateliikkeen. Saran kollegan ja ystävän Helvi Lehtosen mukaan liikkeen perustaminen tapahtui juuri oikeaan aikaan. Sodan jälkeen tuotteista oli pulaa ja monet jäivät ilman, muttei Sara, Lehtonen toteaa. Helsinkiläisen kappatehtaan johtajana työskennellyt Aira Samulin kertoo Saran matkustaneen aamujunalla Tampereelta Helsinkiin noutamaan haluamiaan takkeja suoraan tehtaalta.<br /><br /><i>1952</i><br />”Meille ei tulla ostamaan, meillä myydään”, kertoo naapuri Toini Jaakkola Saran sanoneen. Kaupanteossa olevaa asiakasta ja myyjää ei saanut mikään häiritä. Perheystävä Veikko Sarko ja myyjänä ollut Eeva Litmanen kertovat Saran myyneen takin asiakkaan ylle, vaikkei tämä sitä välttämättä olisi halunnutkaan. Hildén piti alaisilleen sotilaallista kuria.<br /><br /><i>1956</i><br />Muotitalo Hildén avasi ovensa uusissa, avarissa tiloissa. Vastaavaa ei Tampereella ollut. Samulin kertoo muotitalon tuottaneen hyvin; Sara osasi ostaa oikein. Jaakkola sanoo Saralla olleen taitoa, kovuutta ja päättäväisyyttä panna liike toimimaan. Saran serkku ja liikkeen työntekijä Lyyli Ollikainen kertoi Saran rikastuneen valtavasti. <br /><br />Malli ja ystävä Irma Sirén ja taidemaalari Lauri Ahlgren tuumivat, että Saralla oli ollut kova lapsuus, vaikka hän ei siitä juuri puhunut. Vuorikoski kertoo Saran syntyneen torppariperheeseen Lempäälässä, mutta kasvaneen äidinisän hoivissa. Taidekriitikko Maila-Katriina Tuomisen mukaan Saran lapsuus oli köyhä. Koulukäynti jäi vähiin, mutta töitä hän teki monipuolisesti. Sara tutustui kirjallisuuteen ja hän luki paljon, kertoo Ojala. Hän harrasti teatteria ja toimi sen piirissä luottamustehtävissä. Hän halusi kerätä ympärilleen kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä, Vuorikoski kertoo. <br /><br />Näsijärven rannalta Sara hankki kenraali Pajarin entisen huvilan, jonne asennettiin Erikin maalaustyötä varten kaksi seinän kokoista ikkunaa. Sara hankki miehelleen myös hienoja autoja ja veneitä ja kustansi talvisin matkat Espanjaan tai Ranskaan; Pariisissa Erik vieraili yli kaksikymmentä kertaa. <br /><br />Tampereen keskustasta Sara osti suuren huoneiston, jonka kaksi huonetta yhdistettiin Erikin ateljeeksi. Erik oli ahkera ja tuottelias, kertoo Ahlgren. Sarko kertoo vierailleensa usein Erikin ateljeessa 1950-luvulla. Taidekriitikko Otso Kantokorpi sanoo Erikillä olleet hyvät resurssit toteuttaa taidettaan. Taiteilija itse halusi työnsä olevan kuin puristettu nyrkki, tiivis ja tehoava. Taidehistorioitsija Soili Sinisalo kertoo Erikillä olleen tunnevoimaa eikä hän epäröinyt tuoda sitä julki rajuin keinoin. Siinä hän eroaa muista 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun suomalaisesta taiteilijoista. <br /><br />Tauluja syntyi paljon ja jokaisen taakse oli kirjoitettu ”maalannut Erik Enroth, omistaa Sara Hildén”, kertoo Sarko. Lausunnossaan Turun hovioikeudelle Sara kertoi Erikin vahvistaneen hänen omistusoikeutensa kirjoittamalla taulujen taakse omakätisesti ”Tämän taulun omistaa Sara Hildén-Enroth”. Ojala kertoo numeroineensa teokset ja merkinneensä niiden koon ja valmistumisvuoden paksuun vihkoon. Perheystävä Pirkko Santajärvi kertoo, että Erik itse ei saanut myydä tai lahjoittaa taulujaan. Sara arvosti Erikin taidetta, Lehtonen sanoo, ja järjesti hänelle mahdollisuuden tehdä taidettaan. Vastineeksi Sara sai työt omakseen. <br /><br />Joitakin töitään Erik myi kuitenkin salaa saadakseen rahaa viinaan. Ravintola Hämeenpyörä oli Erikin kantapaikka, Sarko kertoo. Sara yritti rajoittaa miehensä juopottelua, hän piilotti jopa hänen vaatteensa, jottei tämä karkaisi ryyppyreissuilleen. Viinaa saadakseen Erik panttaili tavaroitaan, joita Sara lunasti takaisin. Sara maksoi myös miehen aviottoman lapsen elatusmaksut. Ahlgren sanoo Erikin olleen hyvin tietoinen alkoholismistaan. Kantokorpi luonnehtii Erikin eläneen kultaisessa häkissä.<br /><br /><i>II näytös</i><br />Avioero oli eräänlainen maailmanloppu Sara Hildénille, Vuorikoski sanoo. Naapuri Rita Grönblad-Voutilainen kertoo Erkin lähteneen Sinikan, opettajattaren perässä Helsinkiin. Sinikka Enroth kertoo tallenteella Saran soittaneen hänelle kiukkuisia puheluja haukkuen hänet ja Erikin. <br /><br />Asianajaja Ilkka Syrjänen kertoo Saran ja Erikin tehneen 1962 sopimuksen avioeron varalta. Sen mukaan Sara sai omistusoikeuden yli 300 Erikin teokseen. Hänellä oli myös oikeus luovuttaa ne perustettavalle säätiölle. Vuorikosken mukaan säätiö perustettiin Erikin maalausten hukkaamiskiellon toteuttamiseksi. Eron jälkeen Erik ei töitään enää nähnyt. Sara haki myös keskeneräiset työt häneltä. <br /><br />Ateneumin apulaisintendentti Einari Vehmas innosti Saraa kartuttamaan kokoelmiaan ulkomaisella taiteella; Ateneumilla ei juuri ollut kokoelmissaan eurooppalaista nykytaidetta. Sara sai avukseen maan parhaat asiantuntijat, mm. Leena Peltolan, Salme Sarajas-Korten ja Vehmaksen. Filminäytteet esittelevät ARS 61 näyttelyä ja Venetsian 32. biennalea, joissa myös Sara oli paikalla. Biennalessa mukana ollut kuvanveistäjä Laila Pullinen kertoo Saran ihastuneen Henry Mooren veistokseen. Pullinen oli kielitaidottoman Saran tulkkina, kun tämä osti teoksen 18 000 punnalla. Nykyisin Mooren veistokset maksavat miljoonia, Pullinen toteaa. <br /><br />Taiteilija Kauko Lehtinen, joka asui 1960-luvulla Pariisissa, kertoo Saran ostaneen teokset vasta kysyttyään asiantuntijoidensa mielipiteen. Lehtinen oli yksi näistä asiantuntijoista, johon Sara luotti. Ranskankielen taitoinen Sinisalo kävi Saran mukana vaate- ja taidehankinta matkalla. Samulin oli Saran kanssa Pariisissa messumatkalla, jonka yhteydessä tämä osti Lehtisen suositteleman Picasson työn. Museojohtaja Riitta Valorinta sanoo, että tuolloin oli vielä mahdollista hankkia suomalaisen muotiliikkeen omistajan varoilla sellaisia teoksia, enää se ei onnistuisi. Työ on esillä rakennettavassa näyttelyssä. <br /><br />Sinisalo kertoo Saran löytäneen 1960-luvun nuoret suomalaiset lahjakkuudet: puhuttiin ”Saran pojista”. Heihin kuuluivat Lehtisen lisäksi mm. Kimmo Kaivanto, Kari Jylhä, Juhani Harri, Jaakko Sievänen, Arvo Siikamäki ja Kari Cavén. Filminäyte esittelee Sara Hildénin taidekokoelman 1950- ja -60-lukujen eurooppalaisen taiteen virtauksia. Saralla oli tapana tinkiä töiden hinnoista, mutta illallistarjoiluissa hän ei pihistellyt, Lehtinen sanoo. Ahlgren kertoo Saran myös lainanneen auliisti rahapulassa olleille taiteilijoille. Laila Pullinen kertoo Saran ymmärtäneen taiteilijan työtä: hän ei halunnut, että taiteilija tuhlaa lahjojaan joutavaan.<br /><br /><i>III näytös</i><br />Erik valittiin vuoden taiteilijaksi 1971, mutta riita Sara Hildénin säätiön kanssa vaikutti siihen, että hän ei saanut joitakin teoksiaan näyttelyyn. Erik haastoi säätiön ja Saran oikeuteen. Kyse oli taiteilijan tekijänoikeuksista. Oikeusprosessia puitiin laajasti myös sanomalehdissä. Vuonna 1972 Tampereen raastuvanoikeus päätti, että Erikillä on oikeus päästä töidensä luokse, valokuvata niitä ja saada niitä näyttelyihinsä. Mutta Turun hovioikeus, joka perusti ratkaisunsa Saran ja Erikin 1962 tekemään sopimukseen, hylkäsi Erikin vaatimukset. Tapaus oli Korkeimman oikeuden käsittelyssä, kun Erik kuoli 1975. Vuotta myöhemmin oikeus antoi päätöksensä, jonka mukaan tekijänoikeuteen kuuluu luoksepääsyoikeus. Vuonna 1995 se liitettiin tekijänoikeuslakiin. <br /><br />Pekka Paavola, joka oli Tampereen kaupunginjohtajana 1969–85, kertoo, että oli Saran idea sijoittaa taidemuseo huvipuiston viereen Särkänniemeen. Ateneum menetti nykytaiteen kokoelmansa, kun Sara siirrätti ”ainaistalletuksina” olleet teoksensa nimeään kantavaan taidemuseoon. Se oli Ateneumille aikamoinen paukku, Vuorikoski sanoo. <br /><br /><i>1979</i><br />Sara Hildénin taidemuseo avasi ovensa.<br /><br /><i>Epilogi</i><br />1970-80-lukujen taitteessa vaatekauppa hiljeni, kertoo Ojala. 1980-luvun lopulla liikkeitä alettiin karsia ja viimeinen lopetti 1992, kertoo Maija Tomminen. Mutta säätiö jäi olemaan. Sinisalon mukaan Sara tunsi olleensa liikkeellä suuren asian kanssa. Vahtimestari Tapio Leponiemi kertoo, että Sara saattoi istua ulko-oven edessä tarkkailemassa museovieraita ja nautti siitä, ettei kukaan tuntenut häntä. Välillä hän kiersi hoitajansa kanssa museossa katselemassa teoksia. Tuominen kertoo nähneensä Saran tarkastelemassa teoksia ja nyökäyttäneen sitten päätään hyväksyvästi. Hän muistaa ajatelleensa Saran tienneen mitä hän on saanut aikaan. Vuonna 2012 Erik Enrothin näyttelyn avajaisissa Sara Hildénin taidemuseossa Vuorikoski kertoo, että Saralla oli kuollessaan yöpöydällään Erikin kuva.<br /><br /><i>Teksti: Suomen kansallisfilmografia / Jorma Junttila 2018</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="haastatteludokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="henkilödokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="taidedokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>”Näin tehdään hieno henkilökuva!” Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 14.6.2013) ihastui <i>Mesenaattiin</i>. ”Pia Andellin ohjaama dokumentti tamperelaisesta liikenaisesta ja taiteen keräilijästä Sara Hildénistä (1905-93) on jäntevä, koskettava ja monisyinen. Yhden ihmisen elämäntarinasta se laajenee myös kertomukseksi Tampereen lähihistoriasta sekä suomalaisen taiteen murrosvuosista. [- -] Andellin elokuva onnistuu raottamaan ovea myös Hildénin julkisuudelta visusti piilottamaan yksityiselämään.”<br /><br />Leena Virtaselle (Helsingin Sanomat Nyt-liite 24/2013) <i>Mesenaatti</i> tarjosi kiinnostavan palasen nimenomaan ei-helsinkiläistä suomalaista kulttuurihistoriaa. ”Andell on aikaisemmissakin töissään (muun muassa <i>Hetket jotka jäivät</i>, <i>Göringin sauva</i>, <i>Havahtuminen</i>) erikoistunut historiaan ja erityisesti vanhoihin filmi- ja valokuvamateriaaleihin. Sara Hildén karttoi julkisuutta, ja hänestä on tallella hämmästyttävän vähän minkäänlaista kuvamateriaalia, mutta muita arkistojen aarteita on ollut käytössä sitäkin enemmän. Runsaasta aineistosta on syntynyt tyylitietoinen ja taitavasti rytmitetty dokumentti.” Virtanen luki dokumentin ansioksi myös sen, että se taltioi iäkkäiksi ehtineiden ”Sara Hildénin poikien” muistoja mesenaatistaan.<br /><br />”Melkoinen tarina, ja hyvin kerrottu”, summasi Tero Vainio (Kaleva 13.9.2013), jonka mielestä <i>Mesenaatista</i> ei tullut mitään patsastelua vaan pikemminkin kuin tosielämän saippuaoopperaa. ”Andellin elokuva onnistuu mainiosti yhdistämään yleisen ja yksityisen ulottuvuuden; se on yhtäältä kiintoisa palanen suomalaista kulttuurihistoriaa, toisaalta kiehtova kurkistus yksityisyyttään visusti varjelleen naisen kammariin. [- -] Vaikka Hildénistä itsestään on tuskin mitään visuaalisia dokumentteja, Andell on haastattelujen ja arkistomateriaalin kautta onnistunut rakentamaan koukuttavan, monipuolisen kokonaisuuden.”<br /><br />”Ohjaaja Andell antaa viime kädessä Hildénin oman tulkinnan kariutuneesta avioliitosta sävyttää kerrontaa”, Rane Aunimo (Demokraatti 14.6.2013) huomautti. Hänestä <i>Mesenaatti</i> oli ”muodoltaan perinteinen, puhuvia päitä kankaalle juoksuttava kronologinen selostus vaateliikkeen jämptin omistajan reviirin laajentumisesta suuntiin, jotka eivät olleet ilmeisiä ajalle tai köyhissä oloissa varttuneelle naiselle. Henkilökuvana se on lukuisista läheisten, alaisten ja kollegojen haastatteluista huolimatta sovinnainen kompromissi. Vahvan naisen kiistattomista ansioista, mielenlujuudesta, tahdonvoimasta ja myös tunteenpalosta kertova tietoteos on dokumenttina sujuva peruspaketti, joka paikkaa aukkoja suuren yleisön sivistyksessä.”<br /><br />”<i>Mesenaatti</i> on kuin pienoisnäytelmä tarjoten näyttämön, jolle rakentuu elettyjen hetkien yhdenlainen kehä. Se luo verkoston, jonka myötä voi aistia moninaisia historiallisia kaaria”, Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 23.8.2013) kuvaili. ”Näkökulma on erityisesti Hildénin tekemisten kautta luotua, mutta myös muita tasoja nousee esiin, aivan erityisesti juuri laajan haastattelumateriaalin myötä. Näin luodaan kerronnan rytmi ja sen vihjeellinen eleettömyys. [- -] Enemmän kuin muotokuva Sara Hildénistä, Andellin teos onkin kiinnostava näkökulma tietyn aikakauden jännitteisiin. Andellin käsikirjoitus rakentuu kuva- ja äänimaisemille, joita Timo Hietalan mietteliäs musiikki oivasti laajentaa. Pekka Uotilan kuvaus on rauhallista ja yhtälailla olennaisuuksiin keskittyvää kuin Andellin ohjaus.”</elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Pia Andell (s. 1964) on opiskellut mm. Taideteollisessa Korkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on ohjannut dokumentti- ja lyhytelokuvia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hänen ohjaustöihinsä lukeutuvat mm. dokumenttielokuvat <I>Göringin sauva</I> (2010), <I>Matkustaja</I> (2011) ja <I>Hetket jotka jäivät</I> (2005), joka kertoi viipurilaisesta arkkitehtipariskunnasta Ragnar ja Martta Ypyästä. Andell on ohjannut mm. dokumenttielokuvan <I>Havahtuminen</I> (2011) taiteilija Otto Mäkilästä. <br /><br />Ensimmäisenä pitkänä elokuvateatterilevityksen saaneena dokumenttielokuvanaan Andell ohjasi elokuvan <I>Mesenaatti</I> (2013). Sen keskiössä oli tamperelainen taidemesenaatti Sara Hildén (1905-1993), hänen ongelmallinen avioliittonsa ja taidemuseon perustaminen. Turun Sanomien 12.7.2013 Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan aloite dokumentin tekoon tuli Sara Hildénin taidemuseolta marraskuussa 2011.<br /><br />Dokumenttielokuvassa kuvataan kuinka köyhän torppariperheen tytär Sara Hildén oli aloittanut jo 13-vuotiaana kotiapulaisena. 1920-luvulla Hildén siirtyi muotialalle ja perusti vuonna 1952 Muotitalo Hildénin, joka kohosi muotivaikuttajaksi. Määrätietoinen Hildén alkoi kerätä nykytaidetta vuonna 1949 puolisonsa, taiteilija Erik Enrothin (1917-1975) kanssa ympäri maailmaa. Hän toimi miehensä mesenaattina eli Enroth pystyi elämään ja työskentelemään vaimonsa varoilla sillä ehdolla, että antaisi kaiken taiteensa vaimolleen. Avioeron jälkeen Hildénillä ja Enrothilla oli tekijänoikeuskiistoja Enrothin tuotannosta aina vuoteen 1976 asti. Elokuvan kehyksenä on Hildénin hovioikeudelle kirjoittama kirje, jossa hän kuvailee elämäänsä Enrothin kanssa.<br /><br />Enrothin teoksista tuli Hildénin kokoelman kulmakivi. 1960-luvulla Hildén rahoitti myös muita nuoria suomalaisia taiteilijoita, nuoria miestaiteilijoita oli yhteensä 15. Vuonna 1962 Hildén lahjoitti yksityiskokoelmansa säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Hildénin noin 4500 taideteoksen kokoelma sijoitettiin lopulta vuonna 1979 rakennettuun Sara Hildénin taidemuseoon Tampereen Särkänniemeen. <br /><br />Andell kertoi Aamulehden haastattelussa 1.6.2013 dokumenttielokuvansa kohteesta Sara Hildénistä: ”Kun aloin koota tätä palapeliä, mietin, mistä löytyy se ihminen, koska Hildén tuntui olevan niin kova. Toisaalta, kun päästään taiteeseen, hänestä löytyy myös hellyyttä ja anteliaisuutta. Hän oli bisneksessä oppinut sopimusten teon, joten kun avioero häämötti, Enroth allekirjoitti paperin, jonka mukaan teokset jäävät Hildénille. Mutta uskon, että ne taulut eivät olleet bisnestä yhtään. Hän rakasti Erikiä ja halusi kaikki tämän taulut.”<br /><br />Elokuvassa on haastateltu lukuisia julkisuutta vältelleen Hildénin tunteneita henkilöitä: ystäviä, tuttavia, naapureita ja työtovereita kuten kuvanveistäjä Laila Pullista, taiteilija Kauko Lehtistä ja Kimmo Kaivantoa, Vuokko Nurmesniemeä ja Aira Samulinia.<br /><br />Pia Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan elokuvaa kuvattiin 20 kuvauspäivässä keväästä kesään vuonna 2012. Haastattelut tehtiin digikameroilla pääasiassa yksityisasunnoissa Tampereella ja joitakin Helsingissä, Aira Samulinin haastattelu kuvattiin Hyrsylän mutkassa Lohjalla. Ajokuvia, jaksoja Sara Hildénin asunnossa ja taidemuseossa kuvattiin super 16mm:n kameralla.<br /><br />Aamulehden 23.11.2011 mukaan elokuvasta oli alunperin tarkoitus tulla 50-minuuttinen ja ensi-iltaa ajateltiin marraskuulle 2012. Loppujen lopuksi elokuvan kestoksi tuli 71 minuuttia ja sen virallinen ensi-ilta oli heinäkuussa 2013.<br /><br />Turun Sanomien 12.7.2013 Andellin haastattelun mukaan kuvausryhmä pääsi kuvaamaan Hildénin asunnolle Tampereen Näsilinnankadulle. Siellä on runsaasti tallessa Hildénin vaatteita, kenkiä ja kirjoja. Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan Sara Hildénin säätiö omistaa nykyään kotimuseomaisen asunnon ja käyttää sitä kokoustilanaan. Filmausryhmä sai käyttöönsä myös hienon, nykyään säätiön omistaman Rover-auton, jonka Hildén oli aikoinaan ostanut Erik Enrothille. <br /><br />Elokuvassa on dramatisoituja jaksoja Hildénin asunnolta ja automatkoilta. Keski-ikäisenä Sarana on Sanna Majanlahti. Pia Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan elokuvaan kuvattiin myös jaksoja vanhasta Sarasta muistelemassa menneitä asunnollaan. Jaksoissa Saraa näytteli Maija-Liisa Majanlahti. Nämä jaksot jätettiin kuitenkin valmiista elokuvasta pois, koska ne eivät sopineet kokonaisuuteen. <br /><br />Elokuva on lopputekstien mukaan omistettu Kauko Lehtiselle (1926–2012).<br /><br />Elokuvalle myönnettiin 25 000 euroa laatutukea. Se sai Jyväskylän Arktisen Upeeta -festivaalin pääpalkinnon. Myös musiikin säveltänyt Timo Hietala palkittiin festivaalilla musiikistaan. Elokuva sai lisäksi Tampereen elokuvafestivaalilla kunniamaininnan yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa. <br /><br />Elokuvan nähtyään useat tamperelaiset teatterit ottivat yhteyttä Pia Andelliin. Pirjo-Riitta Tähti kirjoitti Hildénin ja Enrothin tarinasta näytelmän <I>Sara ja Erik</I>, jonka ensi-ilta oli 30.8.2016 Tampereen Työväen Teatterissa. Maarit Pyökärin ohjauksen pääosissa olivat Teija Auvinen ja Ilkka Heiskanen. Saran hahmosta tehtiin hyvin erilainen kuin Andellin dokumenttielokuvassa.<br /><br />Pia Andell ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti seuraavaksi fiktiiviset lyhytelokuvat <I>Levyt ja valokuvat</I> (2015) ja <I>Pysähdys</I> (2016).<br /><br /><i>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="2013/17">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="Kevät - kesä 2012 (noin 20 kuvauspäivää)">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Elokuvan ulkokuvat tehtiin pääosin Tampereella. Näihin kuuluvat mm. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13, Hildénin takkikauppa Näsilinnankadun ja Hämeenkadun kulmassa. Autoilujaksoja kuvattiin pääasiassa Pyynikillä.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Elokuvan sisäkuvat tehtiin pääosin Tampereella. Näihin kuuluvat lukuisten yksityisasunnoissa tehtyjen haastattelutaltiointien lisäksi mm. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13. Maila-Katriina Tuomisen haastattelu kuvattiin Tampereen kaupungin vierashuoneessa, Timo Vuorikosken haastattelu tehtiin Sara Hildénin entisessä asunnossa Näsilinnankadulla. Kotimuseomainen paikka on nykyään Sara Hildénin säätiön omistuksessa. Siellä kuvattiin myös Sara Hildéniin liittyviä dramatisoituja jaksoja. Joitakin haastatteluja tehtiin Helsingissä. <br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Arkistomateriaalit:<br />Yle / Eva Lintunen<br />Sara Hildénin säätiön arkisto<br />Vapriikin kuva-arkisto / Iris Toivola<br />Helsingin kaupunginarkisto / Anna-Maija Karjalainen<br />Suomen valokuvataiteen museo / Sofia Lahti<br />Helsingin Sanomien arkisto / Jarkko Rahkonen<br />Aamulehti / Terhi Janhunen<br />Lyyli Ollikaisen arkisto<br />Tapio Tammivuoren arkisto<br />Helsingin yliopiston kirjasto / Jari Tolvanen<br />Urajärven varastokirjasto / Tapio Aaltonen<br />Kansallisarkisto<br />Helvi Lehtosen arkisto<br />Filmi-Molle">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-alkupkesto="71 min" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="181 000 €">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">1530839</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">262778</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>262778_J1484716E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvakoko="922296">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>262778_J1484716E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1530839</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1530839</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1530839" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/262778_J1484716E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">262778</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">215986</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>215986_V1484655E2.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Sara Hildén nuoruuden valokuva. Kuva: Of Course My Films Oy." kuva-kuvakoko="630612">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>215986_V1484655E2.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1530839</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1530839</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1530839" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/215986_V1484655E2.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">215986</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">215985</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>215985_V1484655E1.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Sara Hildén ja Erik Enroth kotioloissa. Kuva: Of Course My Films Oy." kuva-kuvakoko="814167">2</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>215985_V1484655E1.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1530839</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1530839</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1530839" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/215985_V1484655E1.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">215985</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">215984</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>215984_V1484655E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Sara Hildén ja Erik Enroth Kokkolassa. Kuva: Of Course My Films Oy." kuva-kuvakoko="563032">3</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>215984_V1484655E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1530839</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1530839</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1530839" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/215984_V1484655E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">215984</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
publishDate	2013
building	0/KAVI/ 1/KAVI/skf/
institution	KAVI
sector_str_mv	0/arc/
topic_facet	Enroth, Erik Hildén, Sara Tampere alkoholismi avioero avioliitto esimies-alaissuhde kauppiaat kuvataide kuvataiteilijat lahjoittajat mesenaatit moderni taide taidemuseot taidenäyttelyt taiteilijat tekijänoikeus ulkomaanmatkailu vaateliikkeet vaatetusala varakkuus yrittäjät
genre_facet	dokumentti haastatteludokumentti henkilödokumentti historiallinen dokumentti taidedokumentti
source_str_mv	kavi
work_keys_str_mv	AT andellpia mesenaatti
geographic_facet	Suomi
author2_id_str_mv	kavi.elonet_henkilo_103173 kavi.elonet_henkilo_107674 kavi.elonet_henkilo_115793 kavi.elonet_henkilo_118601 kavi.elonet_henkilo_1342188 kavi.elonet_henkilo_135487 kavi.elonet_henkilo_136446 kavi.elonet_henkilo_1430377 kavi.elonet_henkilo_1493541 kavi.elonet_henkilo_1494163 kavi.elonet_henkilo_1497297 kavi.elonet_henkilo_1505672 kavi.elonet_henkilo_1505673 kavi.elonet_henkilo_1505675 kavi.elonet_henkilo_1505683 kavi.elonet_henkilo_1505684 kavi.elonet_henkilo_1505685 kavi.elonet_henkilo_1505686 kavi.elonet_henkilo_1505688 kavi.elonet_henkilo_1505689 kavi.elonet_henkilo_1505691 kavi.elonet_henkilo_1505693 kavi.elonet_henkilo_1505695 kavi.elonet_henkilo_1505697 kavi.elonet_henkilo_1505698 kavi.elonet_henkilo_1505699 kavi.elonet_henkilo_1505700 kavi.elonet_henkilo_1505703 kavi.elonet_henkilo_1505704 kavi.elonet_henkilo_1505705 kavi.elonet_henkilo_1505706 kavi.elonet_henkilo_1505707 kavi.elonet_henkilo_1505708 kavi.elonet_henkilo_1505709 kavi.elonet_henkilo_1537779 kavi.elonet_henkilo_158754 kavi.elonet_henkilo_161450 kavi.elonet_henkilo_223219 kavi.elonet_henkilo_242322 kavi.elonet_henkilo_252445 kavi.elonet_henkilo_255257 kavi.elonet_henkilo_263835 kavi.elonet_henkilo_265646 kavi.elonet_henkilo_873942 kavi.elonet_henkilo_913251 kavi.elonet_henkilo_914015 kavi.elonet_henkilo_985039 kavi.elonet_yhtio_118035 kavi.elonet_yhtio_1245049 kavi.elonet_yhtio_1315061 kavi.elonet_yhtio_1487137 kavi.elonet_yhtio_1487138 kavi.elonet_yhtio_1489984 kavi.elonet_yhtio_222200 kavi.elonet_yhtio_710032 kavi.elonet_yhtio_710034
author2_id_role_str_mv	kavi.elonet_henkilo_103173###act kavi.elonet_henkilo_107674###cng kavi.elonet_henkilo_115793###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_118601###musiikin tuotanto kavi.elonet_henkilo_118601###musiikki kavi.elonet_henkilo_1342188###kirjanpito kavi.elonet_henkilo_135487###rekvisitööri kavi.elonet_henkilo_136446###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1430377###valokuvien skannaus kavi.elonet_henkilo_1493541###cng,n assistentti kavi.elonet_henkilo_1494163###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1497297###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505672###act kavi.elonet_henkilo_1505673###assistentti, Tampere kavi.elonet_henkilo_1505675###kampaaja kavi.elonet_henkilo_1505683###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505684###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505685###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505686###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505688###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505689###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505691###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505693###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505695###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505697###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505698###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505699###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505700###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505703###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505704###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505705###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505706###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505707###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505708###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1505709###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_1537779###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_158754###jälkituotanto kavi.elonet_henkilo_161450###aus kavi.elonet_henkilo_161450###drt kavi.elonet_henkilo_161450###fmp kavi.elonet_henkilo_223219###act kavi.elonet_henkilo_242322###act kavi.elonet_henkilo_252445###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_255257###sds kavi.elonet_henkilo_263835###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_265646###värimäärittely kavi.elonet_henkilo_873942###dokumentti-esiintyjä kavi.elonet_henkilo_913251###graafinen suunnittelu kavi.elonet_henkilo_914015###flm kavi.elonet_henkilo_985039###musiikin tuotanto kavi.elonet_yhtio_118035###fnd kavi.elonet_yhtio_1245049###fnd kavi.elonet_yhtio_1315061###fmp kavi.elonet_yhtio_1487137###äänen tuotanto kavi.elonet_yhtio_1487138###fnd kavi.elonet_yhtio_1489984###fds kavi.elonet_yhtio_222200###fds kavi.elonet_yhtio_710032###fnd kavi.elonet_yhtio_710034###fnd
main_date_str	2013
title_sort	mesenaatti
format_ext_str_mv	0/Image/ 0/Video/ 1/Image/Image/ 1/Video/Feature/
datasource_str_mv	kavi
_version_	1796595744507953152

Mesenaatti

Mesenaatti – Elokuva Sara Hildénin elämästä (rinnakkaisnimi)

Mecenaten (ruotsinkielinen televisioesitysnimi)

Patron (englanninkielinen nimi)

Pitkä elokuva dokumentti, Suomi

Pia Andell , Ohjaaja

2013

Pia Andellin dokumenttielokuva Mesenaatti (2013) kertoo haastattelujen ja arkistofilmien avulla tamperelaisen liikenaisen ja taiteenkeräilijän Sara Hildénin (1905-1993) elämästä ja toimintatavoista muodin ja taiteen maailmassa. Elokuvassa on keskeisesti esillä Sara Hildénin ja taiteilija Erik Enrothin rakkaussuhde, avioliitto ja ero oikeusprosesseineen.

Tallennettuna:

Genre

haastatteludokumentti

henkilödokumentti

taidedokumentti

historiallinen dokumentti

dokumentti

Näyttelijät

Sanna Majanlahti , Sara Hildén kuvissa

Tiina Weckström , Sara Hildén äänenä

Hannu Kylä-Laaso , autonkuljettaja

Max Bremer , Erik Enroth

Esiintyjät

Mika Hiironniemi , museon työntekijä

Lauri Ahlgren , haastateltava

Kari Cavén , haastateltava

Rita Grönblad-Voutilainen , haastateltava

Toini Jaakkola , haastateltava

Kari Jylhä , haastateltava

Otso Kantokorpi , haastateltava

Kauko Lehtinen , haastateltava

Helvi Lehtonen , haastateltava

Tapio Leponiemi , haastateltava

Eeva Litmanen , haastateltava

Vuokko Nurmesniemi , haastateltava

Hilkka Ojala , haastateltava

Lyyli Ollikainen , haastateltava

Pekka Paavola , haastateltava

Laila Pullinen , haastateltava

Aira Samulin , haastateltava

Pirkko Santajärvi , haastateltava

Veikko Sarko , haastateltava

Arvo Siikamäki , haastateltava

Soili Sinisalo , haastateltava

Irma Sirén , haastateltava

Miku Sivula , haastateltava

Ilkka Syrjänen , haastateltava

Maija Tomminen , haastateltava

Maila-Katriina Tuominen , haastateltava

Riitta Valorinta , haastateltava

Timo Vuorikoski , haastateltava

Tekijät

Pia Andell , Ohjaaja

Pia Andell , käsikirjoitus

Pia Andell , tuottaja

Pekka Uotila , kuvaus

Antony Bentley , leikkaus

Kirsi Korhonen , äänisuunnittelu

Timo Hietala , musiikki

Helena Syrjä , graafinen suunnittelu

Mikko Suomalainen , kuvaajan assistentti

Marjaana Rantama , rekvisitööri

Timo Pelli , assistentti, Tampere

Irma Valkiala , kampaaja

Petri Riikonen , jälkituotanto (Post Control Helsinki Oy)

Marko Terävä , värimäärittely (Post Control Helsinki Oy)

Timo Hietala , musiikin tuotanto (Pannuhuone)

Mikko Oinonen , musiikin tuotanto (Finnvox Studiot Oy)

Heikki Keskinen , kirjanpito

Sakari Kiuru , valokuvien skannaus

Piippu Film Sound , äänen tuotanto

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. , levittäjä

Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy , levittäjä

Tuotantotiedot

Tuotanto
Of Course My Films Oy , Tuottaja Of Course My Films Oy Lisätiedot Sulje
Tuotantokustannukset
181 000 €
Rahoitus
YLE , yhteistyö YLE Lisätiedot Sulje Suomen elokuvasäätiö SES , tuotantotuki, 63 000 € Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus , tuotantotuki, 15 000 € AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Lisätiedot Sulje Sara Hildénin säätiö , tuotantotuki, 40 000 € Sara Hildénin säätiö Lisätiedot Sulje Tampereen kaupunki , tuotantotuki, 10 000 € Tampereen kaupunki Lisätiedot Sulje Suomen elokuvasäätiö SES , kehittämistuki, 12 000 € Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje
Julkaistu
2013

Esitystiedot

Levittäjä
Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. teatterilevitys (2013) Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. Lisätiedot Sulje Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. DVD-levitys (2014) Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. Lisätiedot Sulje Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy DVD-levitys (2016) Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy Lisätiedot Sulje
Ensi-ilta
14.06.2013
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kinopalatsi 4 Lahti: Kino Iiris Tampere: Niagara
Filmikopioiden määrä
4
Katsojaluku
4 866
Muut näytökset
06.06.2013 Tampere: Niagara kutsuvierasnäytäntö 16.06.2013 Espoo: Kino Tapiola ensi-iltakierros 13.07.2013 Turku: Kinopalatsi 8 ensi-iltakierros 17.08.2013 Kuopio: Kino Kuvakukko ensi-iltakierros 23.08.2013 Jyväskylä: Fantasia ensi-iltakierros 06.09.2013 Tampere: Sara Hildénin taidemuseo erikoisesitys 13.09.2013 Oulu: Studio ensi-iltakierros 04.11.2013 Tampere: Sara Hildénin taidemuseo erikoisesitys
Televisioesitykset
26.12.2013 YLE Teema 01.01.2014 YLE Teema 02.01.2015 YLE Teema 24.03.2020 Yle Teema & Fem 26.03.2020 Yle Teema & Fem
Palkinnot
Tampereen elokuvajuhlat, Tampere 2014: kunniamaininta. Elokuvan laatutuki 2014 (25 000 €). Arktisen Upeeta, Jyväskylä 2014: pääpalkinto.
Festivaaliosallistumiset
DocPoint Helsinki, Suomi 2014 Arktisen Upeeta Jyväskylä, Suomi 2014 Tampereen elokuvajuhlat Tampere, Suomi 2014

Kuvauspaikat

Ulkokuvat
Elokuvan ulkokuvat tehtiin pääosin Tampereella. Näihin kuuluvat mm. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13, Hildénin takkikauppa Näsilinnankadun ja Hämeenkadun kulmassa. Autoilujaksoja kuvattiin pääasiassa Pyynikillä. Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018
Sisäkuvat
Elokuvan sisäkuvat tehtiin pääosin Tampereella. Näihin kuuluvat lukuisten yksityisasunnoissa tehtyjen haastattelutaltiointien lisäksi mm. Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13. Maila-Katriina Tuomisen haastattelu kuvattiin Tampereen kaupungin vierashuoneessa, Timo Vuorikosken haastattelu tehtiin Sara Hildénin entisessä asunnossa Näsilinnankadulla. Kotimuseomainen paikka on nykyään Sara Hildénin säätiön omistuksessa. Siellä kuvattiin myös Sara Hildéniin liittyviä dramatisoituja jaksoja. Joitakin haastatteluja tehtiin Helsingissä. Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018

Kuvausaika

Kevät - kesä 2012 (noin 20 kuvauspäivää)

Sisältöseloste

Tampere 1972
Sara Hildén toimitti Turun hovioikeudelle hänen ja entisen puolisonsa, taidemaalari Erik Enrothin riita-asiaa koskevan kirjeen, josta elokuvassa kuullaan kertojaäänen lukemia otteita.

I näytös
Haastateltavien lausunnot piirtävät kuvaa Sara Hildénistä. Oli monta Saraa: hän oli voimakastahtoinen, äkkipikainen ja vaativa, hän hoiti asioita kuin miehet, hänellä oli kyky auttaa, hän oli ystävällinen, mutta määrätietoinen ja pikkuisen pelottava ja jos häntä pelättiinkin, niin hän oli kuitenkin tavattoman antelias.

Vuonna 1945 Tampereen Puku Oy:ssä hyväpalkkaisena myymälähoitajana työskennellyt neljäkymmentävuotias Sara tutustui kolmetoista vuotta nuorempaan, tuntemattomaan taidemaalariin Erik Enrothiin. Hän ihastui Erikin teoksiin, osti niitä ja järjesti hänelle työtilat luonaan. Erik oli machomainen ja voimakasluonteinen mies, mikä vetosi Saraan, kertoo taidemuseon entinen johtaja Timo Vuorikoski. Hildénin liikkeessä työskennellyt Hilkka Ojala luonnehtii Erikiä älykkääksi, lukeneeksi ja hauskaksi.

Kun pari meni naimisiin 1949, Sara omisti miehensä tauluja jo 69 kappaletta ja akvarelleja 68. Pystyäkseen rahoittamaan miehensä työskentelyn Sara perusti oman vaateliikkeen. Saran kollegan ja ystävän Helvi Lehtosen mukaan liikkeen perustaminen tapahtui juuri oikeaan aikaan. Sodan jälkeen tuotteista oli pulaa ja monet jäivät ilman, muttei Sara, Lehtonen toteaa. Helsinkiläisen kappatehtaan johtajana työskennellyt Aira Samulin kertoo Saran matkustaneen aamujunalla Tampereelta Helsinkiin noutamaan haluamiaan takkeja suoraan tehtaalta.

1952
”Meille ei tulla ostamaan, meillä myydään”, kertoo naapuri Toini Jaakkola Saran sanoneen. Kaupanteossa olevaa asiakasta ja myyjää ei saanut mikään häiritä. Perheystävä Veikko Sarko ja myyjänä ollut Eeva Litmanen kertovat Saran myyneen takin asiakkaan ylle, vaikkei tämä sitä välttämättä olisi halunnutkaan. Hildén piti alaisilleen sotilaallista kuria.

1956
Muotitalo Hildén avasi ovensa uusissa, avarissa tiloissa. Vastaavaa ei Tampereella ollut. Samulin kertoo muotitalon tuottaneen hyvin; Sara osasi ostaa oikein. Jaakkola sanoo Saralla olleen taitoa, kovuutta ja päättäväisyyttä panna liike toimimaan. Saran serkku ja liikkeen työntekijä Lyyli Ollikainen kertoi Saran rikastuneen valtavasti.

Malli ja ystävä Irma Sirén ja taidemaalari Lauri Ahlgren tuumivat, että Saralla oli ollut kova lapsuus, vaikka hän ei siitä juuri puhunut. Vuorikoski kertoo Saran syntyneen torppariperheeseen Lempäälässä, mutta kasvaneen äidinisän hoivissa. Taidekriitikko Maila-Katriina Tuomisen mukaan Saran lapsuus oli köyhä. Koulukäynti jäi vähiin, mutta töitä hän teki monipuolisesti. Sara tutustui kirjallisuuteen ja hän luki paljon, kertoo Ojala. Hän harrasti teatteria ja toimi sen piirissä luottamustehtävissä. Hän halusi kerätä ympärilleen kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä, Vuorikoski kertoo.

Näsijärven rannalta Sara hankki kenraali Pajarin entisen huvilan, jonne asennettiin Erikin maalaustyötä varten kaksi seinän kokoista ikkunaa. Sara hankki miehelleen myös hienoja autoja ja veneitä ja kustansi talvisin matkat Espanjaan tai Ranskaan; Pariisissa Erik vieraili yli kaksikymmentä kertaa.

Tampereen keskustasta Sara osti suuren huoneiston, jonka kaksi huonetta yhdistettiin Erikin ateljeeksi. Erik oli ahkera ja tuottelias, kertoo Ahlgren. Sarko kertoo vierailleensa usein Erikin ateljeessa 1950-luvulla. Taidekriitikko Otso Kantokorpi sanoo Erikillä olleet hyvät resurssit toteuttaa taidettaan. Taiteilija itse halusi työnsä olevan kuin puristettu nyrkki, tiivis ja tehoava. Taidehistorioitsija Soili Sinisalo kertoo Erikillä olleen tunnevoimaa eikä hän epäröinyt tuoda sitä julki rajuin keinoin. Siinä hän eroaa muista 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun suomalaisesta taiteilijoista.

Tauluja syntyi paljon ja jokaisen taakse oli kirjoitettu ”maalannut Erik Enroth, omistaa Sara Hildén”, kertoo Sarko. Lausunnossaan Turun hovioikeudelle Sara kertoi Erikin vahvistaneen hänen omistusoikeutensa kirjoittamalla taulujen taakse omakätisesti ”Tämän taulun omistaa Sara Hildén-Enroth”. Ojala kertoo numeroineensa teokset ja merkinneensä niiden koon ja valmistumisvuoden paksuun vihkoon. Perheystävä Pirkko Santajärvi kertoo, että Erik itse ei saanut myydä tai lahjoittaa taulujaan. Sara arvosti Erikin taidetta, Lehtonen sanoo, ja järjesti hänelle mahdollisuuden tehdä taidettaan. Vastineeksi Sara sai työt omakseen.

Joitakin töitään Erik myi kuitenkin salaa saadakseen rahaa viinaan. Ravintola Hämeenpyörä oli Erikin kantapaikka, Sarko kertoo. Sara yritti rajoittaa miehensä juopottelua, hän piilotti jopa hänen vaatteensa, jottei tämä karkaisi ryyppyreissuilleen. Viinaa saadakseen Erik panttaili tavaroitaan, joita Sara lunasti takaisin. Sara maksoi myös miehen aviottoman lapsen elatusmaksut. Ahlgren sanoo Erikin olleen hyvin tietoinen alkoholismistaan. Kantokorpi luonnehtii Erikin eläneen kultaisessa häkissä.

II näytös
Avioero oli eräänlainen maailmanloppu Sara Hildénille, Vuorikoski sanoo. Naapuri Rita Grönblad-Voutilainen kertoo Erkin lähteneen Sinikan, opettajattaren perässä Helsinkiin. Sinikka Enroth kertoo tallenteella Saran soittaneen hänelle kiukkuisia puheluja haukkuen hänet ja Erikin.

Asianajaja Ilkka Syrjänen kertoo Saran ja Erikin tehneen 1962 sopimuksen avioeron varalta. Sen mukaan Sara sai omistusoikeuden yli 300 Erikin teokseen. Hänellä oli myös oikeus luovuttaa ne perustettavalle säätiölle. Vuorikosken mukaan säätiö perustettiin Erikin maalausten hukkaamiskiellon toteuttamiseksi. Eron jälkeen Erik ei töitään enää nähnyt. Sara haki myös keskeneräiset työt häneltä.

Ateneumin apulaisintendentti Einari Vehmas innosti Saraa kartuttamaan kokoelmiaan ulkomaisella taiteella; Ateneumilla ei juuri ollut kokoelmissaan eurooppalaista nykytaidetta. Sara sai avukseen maan parhaat asiantuntijat, mm. Leena Peltolan, Salme Sarajas-Korten ja Vehmaksen. Filminäytteet esittelevät ARS 61 näyttelyä ja Venetsian 32. biennalea, joissa myös Sara oli paikalla. Biennalessa mukana ollut kuvanveistäjä Laila Pullinen kertoo Saran ihastuneen Henry Mooren veistokseen. Pullinen oli kielitaidottoman Saran tulkkina, kun tämä osti teoksen 18 000 punnalla. Nykyisin Mooren veistokset maksavat miljoonia, Pullinen toteaa.

Taiteilija Kauko Lehtinen, joka asui 1960-luvulla Pariisissa, kertoo Saran ostaneen teokset vasta kysyttyään asiantuntijoidensa mielipiteen. Lehtinen oli yksi näistä asiantuntijoista, johon Sara luotti. Ranskankielen taitoinen Sinisalo kävi Saran mukana vaate- ja taidehankinta matkalla. Samulin oli Saran kanssa Pariisissa messumatkalla, jonka yhteydessä tämä osti Lehtisen suositteleman Picasson työn. Museojohtaja Riitta Valorinta sanoo, että tuolloin oli vielä mahdollista hankkia suomalaisen muotiliikkeen omistajan varoilla sellaisia teoksia, enää se ei onnistuisi. Työ on esillä rakennettavassa näyttelyssä.

Sinisalo kertoo Saran löytäneen 1960-luvun nuoret suomalaiset lahjakkuudet: puhuttiin ”Saran pojista”. Heihin kuuluivat Lehtisen lisäksi mm. Kimmo Kaivanto, Kari Jylhä, Juhani Harri, Jaakko Sievänen, Arvo Siikamäki ja Kari Cavén. Filminäyte esittelee Sara Hildénin taidekokoelman 1950- ja -60-lukujen eurooppalaisen taiteen virtauksia. Saralla oli tapana tinkiä töiden hinnoista, mutta illallistarjoiluissa hän ei pihistellyt, Lehtinen sanoo. Ahlgren kertoo Saran myös lainanneen auliisti rahapulassa olleille taiteilijoille. Laila Pullinen kertoo Saran ymmärtäneen taiteilijan työtä: hän ei halunnut, että taiteilija tuhlaa lahjojaan joutavaan.

III näytös
Erik valittiin vuoden taiteilijaksi 1971, mutta riita Sara Hildénin säätiön kanssa vaikutti siihen, että hän ei saanut joitakin teoksiaan näyttelyyn. Erik haastoi säätiön ja Saran oikeuteen. Kyse oli taiteilijan tekijänoikeuksista. Oikeusprosessia puitiin laajasti myös sanomalehdissä. Vuonna 1972 Tampereen raastuvanoikeus päätti, että Erikillä on oikeus päästä töidensä luokse, valokuvata niitä ja saada niitä näyttelyihinsä. Mutta Turun hovioikeus, joka perusti ratkaisunsa Saran ja Erikin 1962 tekemään sopimukseen, hylkäsi Erikin vaatimukset. Tapaus oli Korkeimman oikeuden käsittelyssä, kun Erik kuoli 1975. Vuotta myöhemmin oikeus antoi päätöksensä, jonka mukaan tekijänoikeuteen kuuluu luoksepääsyoikeus. Vuonna 1995 se liitettiin tekijänoikeuslakiin.

Pekka Paavola, joka oli Tampereen kaupunginjohtajana 1969–85, kertoo, että oli Saran idea sijoittaa taidemuseo huvipuiston viereen Särkänniemeen. Ateneum menetti nykytaiteen kokoelmansa, kun Sara siirrätti ”ainaistalletuksina” olleet teoksensa nimeään kantavaan taidemuseoon. Se oli Ateneumille aikamoinen paukku, Vuorikoski sanoo.

1979
Sara Hildénin taidemuseo avasi ovensa.

Epilogi
1970-80-lukujen taitteessa vaatekauppa hiljeni, kertoo Ojala. 1980-luvun lopulla liikkeitä alettiin karsia ja viimeinen lopetti 1992, kertoo Maija Tomminen. Mutta säätiö jäi olemaan. Sinisalon mukaan Sara tunsi olleensa liikkeellä suuren asian kanssa. Vahtimestari Tapio Leponiemi kertoo, että Sara saattoi istua ulko-oven edessä tarkkailemassa museovieraita ja nautti siitä, ettei kukaan tuntenut häntä. Välillä hän kiersi hoitajansa kanssa museossa katselemassa teoksia. Tuominen kertoo nähneensä Saran tarkastelemassa teoksia ja nyökäyttäneen sitten päätään hyväksyvästi. Hän muistaa ajatelleensa Saran tienneen mitä hän on saanut aikaan. Vuonna 2012 Erik Enrothin näyttelyn avajaisissa Sara Hildénin taidemuseossa Vuorikoski kertoo, että Saralla oli kuollessaan yöpöydällään Erikin kuva.

Teksti: Suomen kansallisfilmografia / Jorma Junttila 2018

Aiheet

alkoholismi

avioero

avioliitto

Enroth, Erik

esimies-alaissuhde

Hildén, Sara

kauppiaat

kuvataide

kuvataiteilijat

lahjoittajat

mesenaatit

moderni taide

taidemuseot

taidenäyttelyt

taiteilijat

Tampere

tekijänoikeus

ulkomaanmatkailu

vaateliikkeet

vaatetusala

varakkuus

yrittäjät

Lehdistöarviot

”Näin tehdään hieno henkilökuva!” Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 14.6.2013) ihastui Mesenaattiin. ”Pia Andellin ohjaama dokumentti tamperelaisesta liikenaisesta ja taiteen keräilijästä Sara Hildénistä (1905-93) on jäntevä, koskettava ja monisyinen. Yhden ihmisen elämäntarinasta se laajenee myös kertomukseksi Tampereen lähihistoriasta sekä suomalaisen taiteen murrosvuosista. [- -] Andellin elokuva onnistuu raottamaan ovea myös Hildénin julkisuudelta visusti piilottamaan yksityiselämään.”

Leena Virtaselle (Helsingin Sanomat Nyt-liite 24/2013) Mesenaatti tarjosi kiinnostavan palasen nimenomaan ei-helsinkiläistä suomalaista kulttuurihistoriaa. ”Andell on aikaisemmissakin töissään (muun muassa Hetket jotka jäivät, Göringin sauva, Havahtuminen) erikoistunut historiaan ja erityisesti vanhoihin filmi- ja valokuvamateriaaleihin. Sara Hildén karttoi julkisuutta, ja hänestä on tallella hämmästyttävän vähän minkäänlaista kuvamateriaalia, mutta muita arkistojen aarteita on ollut käytössä sitäkin enemmän. Runsaasta aineistosta on syntynyt tyylitietoinen ja taitavasti rytmitetty dokumentti.” Virtanen luki dokumentin ansioksi myös sen, että se taltioi iäkkäiksi ehtineiden ”Sara Hildénin poikien” muistoja mesenaatistaan.

”Melkoinen tarina, ja hyvin kerrottu”, summasi Tero Vainio (Kaleva 13.9.2013), jonka mielestä Mesenaatista ei tullut mitään patsastelua vaan pikemminkin kuin tosielämän saippuaoopperaa. ”Andellin elokuva onnistuu mainiosti yhdistämään yleisen ja yksityisen ulottuvuuden; se on yhtäältä kiintoisa palanen suomalaista kulttuurihistoriaa, toisaalta kiehtova kurkistus yksityisyyttään visusti varjelleen naisen kammariin. [- -] Vaikka Hildénistä itsestään on tuskin mitään visuaalisia dokumentteja, Andell on haastattelujen ja arkistomateriaalin kautta onnistunut rakentamaan koukuttavan, monipuolisen kokonaisuuden.”

”Ohjaaja Andell antaa viime kädessä Hildénin oman tulkinnan kariutuneesta avioliitosta sävyttää kerrontaa”, Rane Aunimo (Demokraatti 14.6.2013) huomautti. Hänestä Mesenaatti oli ”muodoltaan perinteinen, puhuvia päitä kankaalle juoksuttava kronologinen selostus vaateliikkeen jämptin omistajan reviirin laajentumisesta suuntiin, jotka eivät olleet ilmeisiä ajalle tai köyhissä oloissa varttuneelle naiselle. Henkilökuvana se on lukuisista läheisten, alaisten ja kollegojen haastatteluista huolimatta sovinnainen kompromissi. Vahvan naisen kiistattomista ansioista, mielenlujuudesta, tahdonvoimasta ja myös tunteenpalosta kertova tietoteos on dokumenttina sujuva peruspaketti, joka paikkaa aukkoja suuren yleisön sivistyksessä.”

”Mesenaatti on kuin pienoisnäytelmä tarjoten näyttämön, jolle rakentuu elettyjen hetkien yhdenlainen kehä. Se luo verkoston, jonka myötä voi aistia moninaisia historiallisia kaaria”, Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 23.8.2013) kuvaili. ”Näkökulma on erityisesti Hildénin tekemisten kautta luotua, mutta myös muita tasoja nousee esiin, aivan erityisesti juuri laajan haastattelumateriaalin myötä. Näin luodaan kerronnan rytmi ja sen vihjeellinen eleettömyys. [- -] Enemmän kuin muotokuva Sara Hildénistä, Andellin teos onkin kiinnostava näkökulma tietyn aikakauden jännitteisiin. Andellin käsikirjoitus rakentuu kuva- ja äänimaisemille, joita Timo Hietalan mietteliäs musiikki oivasti laajentaa. Pekka Uotilan kuvaus on rauhallista ja yhtälailla olennaisuuksiin keskittyvää kuin Andellin ohjaus.”

Taustaa

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Pia Andell (s. 1964) on opiskellut mm. Taideteollisessa Korkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on ohjannut dokumentti- ja lyhytelokuvia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hänen ohjaustöihinsä lukeutuvat mm. dokumenttielokuvat Göringin sauva (2010), Matkustaja (2011) ja Hetket jotka jäivät (2005), joka kertoi viipurilaisesta arkkitehtipariskunnasta Ragnar ja Martta Ypyästä. Andell on ohjannut mm. dokumenttielokuvan Havahtuminen (2011) taiteilija Otto Mäkilästä.

Ensimmäisenä pitkänä elokuvateatterilevityksen saaneena dokumenttielokuvanaan Andell ohjasi elokuvan Mesenaatti (2013). Sen keskiössä oli tamperelainen taidemesenaatti Sara Hildén (1905-1993), hänen ongelmallinen avioliittonsa ja taidemuseon perustaminen. Turun Sanomien 12.7.2013 Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan aloite dokumentin tekoon tuli Sara Hildénin taidemuseolta marraskuussa 2011.

Dokumenttielokuvassa kuvataan kuinka köyhän torppariperheen tytär Sara Hildén oli aloittanut jo 13-vuotiaana kotiapulaisena. 1920-luvulla Hildén siirtyi muotialalle ja perusti vuonna 1952 Muotitalo Hildénin, joka kohosi muotivaikuttajaksi. Määrätietoinen Hildén alkoi kerätä nykytaidetta vuonna 1949 puolisonsa, taiteilija Erik Enrothin (1917-1975) kanssa ympäri maailmaa. Hän toimi miehensä mesenaattina eli Enroth pystyi elämään ja työskentelemään vaimonsa varoilla sillä ehdolla, että antaisi kaiken taiteensa vaimolleen. Avioeron jälkeen Hildénillä ja Enrothilla oli tekijänoikeuskiistoja Enrothin tuotannosta aina vuoteen 1976 asti. Elokuvan kehyksenä on Hildénin hovioikeudelle kirjoittama kirje, jossa hän kuvailee elämäänsä Enrothin kanssa.

Enrothin teoksista tuli Hildénin kokoelman kulmakivi. 1960-luvulla Hildén rahoitti myös muita nuoria suomalaisia taiteilijoita, nuoria miestaiteilijoita oli yhteensä 15. Vuonna 1962 Hildén lahjoitti yksityiskokoelmansa säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Hildénin noin 4500 taideteoksen kokoelma sijoitettiin lopulta vuonna 1979 rakennettuun Sara Hildénin taidemuseoon Tampereen Särkänniemeen.

Andell kertoi Aamulehden haastattelussa 1.6.2013 dokumenttielokuvansa kohteesta Sara Hildénistä: ”Kun aloin koota tätä palapeliä, mietin, mistä löytyy se ihminen, koska Hildén tuntui olevan niin kova. Toisaalta, kun päästään taiteeseen, hänestä löytyy myös hellyyttä ja anteliaisuutta. Hän oli bisneksessä oppinut sopimusten teon, joten kun avioero häämötti, Enroth allekirjoitti paperin, jonka mukaan teokset jäävät Hildénille. Mutta uskon, että ne taulut eivät olleet bisnestä yhtään. Hän rakasti Erikiä ja halusi kaikki tämän taulut.”

Elokuvassa on haastateltu lukuisia julkisuutta vältelleen Hildénin tunteneita henkilöitä: ystäviä, tuttavia, naapureita ja työtovereita kuten kuvanveistäjä Laila Pullista, taiteilija Kauko Lehtistä ja Kimmo Kaivantoa, Vuokko Nurmesniemeä ja Aira Samulinia.

Pia Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan elokuvaa kuvattiin 20 kuvauspäivässä keväästä kesään vuonna 2012. Haastattelut tehtiin digikameroilla pääasiassa yksityisasunnoissa Tampereella ja joitakin Helsingissä, Aira Samulinin haastattelu kuvattiin Hyrsylän mutkassa Lohjalla. Ajokuvia, jaksoja Sara Hildénin asunnossa ja taidemuseossa kuvattiin super 16mm:n kameralla.

Aamulehden 23.11.2011 mukaan elokuvasta oli alunperin tarkoitus tulla 50-minuuttinen ja ensi-iltaa ajateltiin marraskuulle 2012. Loppujen lopuksi elokuvan kestoksi tuli 71 minuuttia ja sen virallinen ensi-ilta oli heinäkuussa 2013.

Turun Sanomien 12.7.2013 Andellin haastattelun mukaan kuvausryhmä pääsi kuvaamaan Hildénin asunnolle Tampereen Näsilinnankadulle. Siellä on runsaasti tallessa Hildénin vaatteita, kenkiä ja kirjoja. Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan Sara Hildénin säätiö omistaa nykyään kotimuseomaisen asunnon ja käyttää sitä kokoustilanaan. Filmausryhmä sai käyttöönsä myös hienon, nykyään säätiön omistaman Rover-auton, jonka Hildén oli aikoinaan ostanut Erik Enrothille.

Elokuvassa on dramatisoituja jaksoja Hildénin asunnolta ja automatkoilta. Keski-ikäisenä Sarana on Sanna Majanlahti. Pia Andellin haastattelun 29.10.2018 mukaan elokuvaan kuvattiin myös jaksoja vanhasta Sarasta muistelemassa menneitä asunnollaan. Jaksoissa Saraa näytteli Maija-Liisa Majanlahti. Nämä jaksot jätettiin kuitenkin valmiista elokuvasta pois, koska ne eivät sopineet kokonaisuuteen.

Elokuva on lopputekstien mukaan omistettu Kauko Lehtiselle (1926–2012).

Elokuvalle myönnettiin 25 000 euroa laatutukea. Se sai Jyväskylän Arktisen Upeeta -festivaalin pääpalkinnon. Myös musiikin säveltänyt Timo Hietala palkittiin festivaalilla musiikistaan. Elokuva sai lisäksi Tampereen elokuvafestivaalilla kunniamaininnan yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa.

Elokuvan nähtyään useat tamperelaiset teatterit ottivat yhteyttä Pia Andelliin. Pirjo-Riitta Tähti kirjoitti Hildénin ja Enrothin tarinasta näytelmän Sara ja Erik, jonka ensi-ilta oli 30.8.2016 Tampereen Työväen Teatterissa. Maarit Pyökärin ohjauksen pääosissa olivat Teija Auvinen ja Ilkka Heiskanen. Saran hahmosta tehtiin hyvin erilainen kuin Andellin dokumenttielokuvassa.

Pia Andell ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti seuraavaksi fiktiiviset lyhytelokuvat Levyt ja valokuvat (2015) ja Pysähdys (2016).

Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2018

Kiitokset

Maija-Liisa Majanlahti, Sirkka Ahonen, Arja Koivisto, Hodie Figur, Kalevi Sariola, Eira Mollberg, Suna Vuori, Mikael Pentikäinen, Minna Pulkkinen, Jukka Loukio, Matti Heikkilä, Otto Tuotanto Oy, Anna- Kaarina Kiviniemi, Mobilia / Tommi Aromaa, Amos Andersonin taidemuseo / Susanna Luojus, Ainanlinnan kukka / Pirkko Aarnio-Mäkelä, Museovirasto / Hannu Häkkinen, Sakari Kiuru<br /><br />Sara Hildénin taidemuseo: Riitta Valorinta, Sarianne Soikkonen, Päivi Loimaala, Mika Hiironniemi, Iiris Sarmas, Elina Laurikainen, Eero Helenius, Maija Tanski, Mikko Tapio, Kuvasto 2013

Arkistoaineisto

Arkistomateriaalit:
Yle / Eva Lintunen
Sara Hildénin säätiön arkisto
Vapriikin kuva-arkisto / Iris Toivola
Helsingin kaupunginarkisto / Anna-Maija Karjalainen
Suomen valokuvataiteen museo / Sofia Lahti
Helsingin Sanomien arkisto / Jarkko Rahkonen
Aamulehti / Terhi Janhunen
Lyyli Ollikaisen arkisto
Tapio Tammivuoren arkisto
Helsingin yliopiston kirjasto / Jari Tolvanen
Urajärven varastokirjasto / Tapio Aaltonen
Kansallisarkisto
Helvi Lehtosen arkisto
Filmi-Molle

Tekniset tiedot

Väri
väri
Ääni
ääni
Kesto
71 min

Ensi-iltavuosi	2013
Ohjaus	Pia Andell , ohjaus Pia Andell Lisätiedot Sulje
Tuotanto	Of Course My Films Oy , Tuottaja Of Course My Films Oy Lisätiedot Sulje
Maa	Suomi
Laji	dokumentti
Kesto	71 min
Genre	haastatteludokumentti henkilödokumentti taidedokumentti historiallinen dokumentti

Henkilökuntanäyttö

Henkilökuntanäyttö

Haku

Mesenaatti

Tämän aineiston tarjoaa

Mesenaatti

Pia Andell

Sanna Majanlahti

Tiina Weckström

Hannu Kylä-Laaso

Max Bremer

Mika Hiironniemi

Lauri Ahlgren

Kari Cavén

Rita Grönblad-Voutilainen

Toini Jaakkola

Kari Jylhä

Otso Kantokorpi

Kauko Lehtinen

Helvi Lehtonen

Tapio Leponiemi

Eeva Litmanen

Vuokko Nurmesniemi

Hilkka Ojala

Lyyli Ollikainen

Pekka Paavola

Laila Pullinen

Aira Samulin

Pirkko Santajärvi

Veikko Sarko

Arvo Siikamäki

Soili Sinisalo

Irma Sirén

Miku Sivula

Ilkka Syrjänen

Maija Tomminen

Maila-Katriina Tuominen

Riitta Valorinta

Timo Vuorikoski

Pia Andell

Pia Andell

Pia Andell

Pekka Uotila

Antony Bentley

Kirsi Korhonen

Timo Hietala

Helena Syrjä

Mikko Suomalainen

Marjaana Rantama

Timo Pelli

Irma Valkiala

Petri Riikonen

Marko Terävä

Timo Hietala

Mikko Oinonen

Heikki Keskinen

Sakari Kiuru

Piippu Film Sound

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.

Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy

Of Course My Films Oy

YLE

Suomen elokuvasäätiö SES

AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus

Sara Hildénin säätiö

Tampereen kaupunki

Suomen elokuvasäätiö SES

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.

Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy

alkoholismi

avioero

avioliitto

Enroth, Erik

esimies-alaissuhde

Hildén, Sara

kauppiaat

kuvataide

kuvataiteilijat

lahjoittajat

mesenaatit