Auf Wiedersehen Finnland

Ei kaupalliseen käyttöön

record_format	forward
ctrlnum	elonet_elokuva_1489950
title	Auf Wiedersehen Finnland
title_txtP	Auf Wiedersehen Finnland
title_full	Auf Wiedersehen Finnland
title_fullStr	Auf Wiedersehen Finnland
title_full_unstemmed	Auf Wiedersehen Finnland
title_short	Auf Wiedersehen Finnland
description	Virpi Suutarin ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> (2010) kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua syyskuussa 1944 saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa. <i>Suomi ja Saksa sotivat aseveljinä Neuvostoliittoa vastaan 1941-1944. Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa. Saksan ja Suomen välille syttyi sota. Perääntyvien saksalaisjoukkojen mukana lähti satoja suomalaisia naisia.</i><br /><br />Dokumenttielokuvassa Saksaan lähteneet Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa.<br /><br />Kotitalossaan asuva Elma tietää ihmisten puhuvan hänestä saksalaisten vanhana huorana, vaikka hänelle itselleen sitä ei ole suoraan sanottu. Hänen äitinsä nimitti häntä aikoinaan myös huoraksi eikä ollut huolinut häntä muun perheen mukana sodan alta evakkoon Ruotsiin. Elma ei ollut huora eikä hyväksynyt nimittelyä. Hän lähti Saksaan. <br /><br />Järvellä souteleva Frans on saksalaisen sotilaan poika, joka syntyi Hampurissa 1945, viikko sen jälkeen, kun Saksa oli antautunut. Isä oli tavannut Rovaniemellä Fransin äidin, Roosan, joka tuolloin työskenteli hotelli Pohjanhovissa ja sittemmin saksalaisten keittiössä. Lapin sodan sytyttyä paikkakunnalla ei katsottu hyvällä naisia, jotka seurustelivat saksalaisten kanssa. Roosa lähti miehen matkaan. Hän ei ole kertonut Fransille tämän isästä - eikä kerro huolimatta pojan pyynnöistä. <br /><br />Kotonaan jumppaava 87-vuotias Terttu kertoo olleensa Kemin lentokentän saksankielen päätulkki. “Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe...”, Terttu tapailee iskelmän sanoja. Hän sattui samaan elokuvanäytäntöön kuin Manfredkin, joka pyysi Tertun istumaan viereensä. ”Se oli vähän niin kun menoa sen jälkeen.” Manfred oli sivistyneen perheen sivistynyt poika, ei erityisen komea, ”lyhköinen tanttura”, mutta älykäs ja kohtelias. Terttua ei pidetty kauniina, toisin kuin sisartaan, hän toteaa. Hänellä on muistona Manfredille rakas Goethen <i>Faust</i>-taskukirja. Terttu päätti lähteä Manfredin mukana Saksaan, vaikka tunsikin tuskaa jättäessään äitinsä Suomeen. Hänen ja Manfredin suhde kehittyi intiimiksi Norjan Altassa, mistä matka jatkui laivalla ja junalla Osloon.<br /><br />Kaisu ei työskennellyt saksalaisten palveluksessa, mutta aselevon tultua hän lähti ystävättärensä kanssa venäläisiä pakoon saksalaisten mukana. Matkan aikana hän käytti salanimeä Gretel Laubberg. Hän lukee kotiväelleen syksyllä 1944 lähettämäänsä kirjettä, jossa hän toivoo voivansa vielä palata takaisin ”rakkaaseen Suomeemme, jossa ei ryssillä ole mitään sanomista. [- -] Jos nimittäin joku tuomitsisi teidätkin meidän mukaan lähteneiden vuoksi, älkää muistako pahalla. En voinut muuta.”<br /><br />Saksankielen taitoisena Kaisu kirjoitti ystävättäriensä puolesta tulisia rakkauskirjeitä näiden sulhasille. Häntä häiritsi joidenkin nuorten tyttöjen moraalinen rappio. Kaisu kertoo, että Oslossa heille tehtiin ”lääkärintarkastus”: kaikkien tyttöjen piti marssia alasti kolmen upseerin editse. Hitlerin päiväkäskyn mukaan naisia piti kohdella aseveljinä, joten he pääsivät jatkamaan matkaa kohti Saksaa. <br /><br />Kun Manfred ryhtyi järjestämään Tertulle matkaa vanhempiensa kotiin, Tertulle ”tuli järki päähän”. Laivamatkan jälkeen hän tapasi Manfredin vielä Hampurissa Rissenin kasarmeilla, missä hän työskenteli mm. sukkia parsien. Hän näki kuinka liittoutuneiden koneet lensivät kasarmin yli Hampuria pommittamaan. Hän kertoo, että suomalaisiakin vaadittiin tekemään Hitler-tervehdys, mutta sitä Terttu ei suostunut tekemään. Yleinen huhu tuolloin oli, että Hitler oli tullut hulluksi ja pureskelee mattoa työhuoneessaan. <br /><br />Kaisun mukaan suurella osalla oli käsitys, että Saksassa olisi hyvät olot, mutta todellisuus oli ihan muuta. Värillinen arkistofilmi näyttää pommitusten raunioittamaa kaupunkia. Grohnin kasarmeilla Kaisu näki ensimmäisen kerran daavidintähteä kantavan naisen, joka pelästyi heitä, sillä heillä oli saksalaiset uniformut yllään. <br /><br />Eräänä aamuna Kaisu törmäsi parakin ovella englantilaiseen sotilaaseen, jolle hän kertoi paenneensa venäläisiä. Englantilaisen mielestä venäläiset olivat hyviä ihmisiä, joita ei olisi tarvinnut paeta. Kaisu suuttui ja sanoi tietävänsä paremmin, jolloin englantilainen oli uhannut ampua hänet. Upseeri oli kuitenkin ohjannut Kaisun konsulaattiin ja kehottanut lähtemään kotiin.<br /><br />Rauhan tultua Kaisu, joka asui amerikkalaisten valvomalla vyöhykkeellä, sai töitä sotilasyksikön päällikön sihteerinä. Tuolloin hän näki ensi kerran mustan miehen, joka oli pohjoisen napapiirin tytölle pelottava ilmestys. <br /><br />Amerikkalaiset tekivät saksalaisten keskitysleireillä kuvaamista filmeistä koosteen. Kaikkien oli pakko katsoa se, muutoin elintarvikekorttia ei saanut, Kaisu kertoo. Arkistofilmi näyttää esityksestä poistuvia järkyttyneitä ihmisiä. <br /><br />Frans lentää Saksaan vieraillakseen isänsä asuinpaikoilla. Hän kertoo, että äiti työskenteli Hampurissa liittoutuneiden palveluksessa ja jätti hänet lastenkotiin, mistä myöhemmin nouti hänet. Frans löytää isänsä talolle. Isä oli aliupseeri, joka jätti Fransin ja tämän äidin ja muutti perheensä luo. Fransin sisarpuoli ei halua olla Fransin kanssa tekemisissä. <br /><br />Frans kertoo olleensa äidilleen vihainen siitä, ettei tämä jättänyt häntä Saksaan, koska ei huolehtinut hänestä Suomessakaan. Suomessa he asuivat äidin siskon luona Lapissa. Äidin sisko adoptoi Fransin 1949. Kasvattivanhemmat tiesivät, että Fransin isä oli saksalainen, mutta hekään eivät suostuneet kertomaan pojalle sen enempää asiasta. Sen sijaan kasvattiäiti nimitteli poikaa äpäräksi, huoran penikaksi ja antoi selkään. <br /><br />Kaisu lähti kotimatkalleen Hampurin kautta Lyypekkiin, josta Punaisen Ristin oli määrä toimittaa naiset Suomeen. Suomalaisten merimiesten avulla seitsemän heistä pääsi jäniksinä matkaamaan Suomeen. Merimiehet opastivat tyttöjä, ettei perillä kannattanut sanoa paenneensa ryssiä, sillä suhdanteet olivat muuttuneet. Poliisi oli heitä vastassa Turun satamassa, mistä heidät vietiin karanteenileirille Hankoon. <br /><br />Kaisu katselee Hangossa luhistumassa olevia parakkeja, jotka vaikuttavat hänestä tutuilta. Hän istahtaa portaille tupakalle. Valtiollinen poliisi epäili kaikkia Saksasta tulleita vakoilijoiksi. Kaisu joutui kolme kertaa ”erilliskuulusteluun”, josta ei tehty pöytäkirjaa. Kuulustelija oli ”tosi röyhkeä ja kommunismin läpitunkema”. Kaisu ei suostunut itkemään kuulustelijansa edessä. Terttu puolestaan sai olla rauhassa, sillä hänen äitinsä oli torikauppias, tavallista työläisväestöä. <br /><br />Elma ei tunne lähdöstään mitään katumusta, sillä hän oli niin vihainen äidilleen. Kuinka sellaista voisi katua? Kun Elma palasi Saksasta kotiin, äiti ei häntä tervehtinyt, isä halasi. Äitinsä Elma edelleen kiroaa ja sanoo, että olisi halunnut kuristaa hänet. <br /><br />Frans löytää isänsä haudan, jättää paikalle kukat ja istuu tovin kappelissa. Frans toteaa, ettei hän tunne mitään lapsenrakkautta biologista eikä kasvattiäitiään kohtaan. <br /><br />Roosa sanoo antaneensa pojan siskolleen, koska tällä ei ollut lapsia: ”Oisko sitten ollut parempi, en tiedä...” Päätös oli vaikea, hän sanoo, mutta kertoo ajatelleensa, että näin olisi parempi lapselle. Hän ei haluaisi enää puhua asiasta, mutta suostuu sanomaan, että Fransin isä oli ”hyväluontoinen”, mutta meni entisensä luo. ”Kaikki on kestetty”, Roosa sanoo.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2015</i>
topic	armeijat keskitysleirit kielitaito kuulustelu Lapin sota liittoutuneet muistot nimittely pako Saksa saksalaiset selviytytyminen seurustelu sota-aika sotilaat toinen maailmansota turvallisuuspoliisi vanhempi-lapsisuhde vanhukset
url	http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1489950
thumbnail	http://www.elonet.fi/tenho/media/245934_V1482879E0.jpg
author	Virpi Suutari
author_role	d02
author_sort	Virpi Suutari
author2	Virpi Suutari Heikki Färm Jukka Nykänen Olli Huhtanen Carla-Rose Häkkinen Ulrike Richter-Vapaatalo
author2_role	aus cng flm sds trl
author_corporate	For Real Productions Ltd Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus YLE Yhteistuotannot Arte G.E.I.E. Media Programme of the European Community Valtion elokuvataidetoimikunta Suomen Kulttuurirahasto
author_corporate_role	e10 fnd
geographic	Suomi
genre	henkilödokumentti historiallinen dokumentti sotadokumentti dokumentti
format	0/Video/ 1/Video/Feature/
spelling	Auf Wiedersehen Finnland Suomi 2010 Virpi Suutari Cilla Werning Heikki Färm Jukka Nykänen Olli Huhtanen Johanna Juhola Pekka Kuusisto Laura Kuivalainen Pirkko Tiitinen Jari Lehtiniemi Ismo Ollila Tazu Ovaska Jenni Suitiala Mikko Leinonen Hannele Majaniemi Heidi Mäkinen Anne Vahlsten Hanna Aartolahti Susanna Haarla Hannes Vartiainen Carla-Rose Häkkinen Ulrike Richter-Vapaatalo Florian Opitz Mikko Oinonen Olli Pärnänen Jukka Kujala Tomi Nieminen Juuso Selin Marko Terävä Tiina Aaltonen Sami Haartemo Liisa Juntunen Riitta Korpinen Alf Hemming Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI National Archives, Washington, USA Sveriges Television (SVT) YLE TV-arkisto For Real Productions Ltd Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus YLE Yhteistuotannot Arte G.E.I.E Media Programme of the European Community Valtion elokuvataidetoimikunta Suomen Kulttuurirahasto Suomen Elokuvakontakti ry 22.01.2010 Helsinki, Suomi Sodankylä, Suomi Locarno, Sveitsi Bergen, Norja Leipzig, Saksa Rovaniemi, Suomi Lyypekki, Saksa Jyväskylä, Suomi 2011 Praha, Tšekki Ankara, Turkki Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina 12.02.2010 Joensuu: Tapio Aku Hirviniemi, Kaisa Mäkinen, Kreeta Salminen, Sinni Virtanen<br /><br />Pertti Hartikainen, Mikko Jokinen, Elli Kantola, Airi Nieminen, Tarja Norman, Annikki Rokkanen, Terttu Suosalo<br /><br />Hyvinkään maistraatti / Katri Asikainen, Heljä Pennanen; Kampaamo Kaunispää, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto / Tommi Partanen, Jari Sedergren; Kansallisarkisto / Pertti Vuorinen, Ryhmäteatteri, Saksalaisten sotilaiden lapset ry, Skatteverket Sverige / Alisa Puttonen, Suomen Vapaasatama Oy / Annika Welander, Jukka Ryky; Tuhat Ikkunaa Oy, Yle TV-arkisto / Eva Lintunen, Arctic Active, The Tourist Information / Luba M. Hansen, Bjørne Knernmo / Ms Havsel, Friedhof Erbach, Grand Hotel Oslo, Hotelli Regatta Hanko, Jacobs University Bremen, Landsarchive Bremen / Diethelm Knauf, Svein Christoffersen / Karen Rorbuer, Tanja Handke / Via Alta Tours, Vigelandsparken Oslo<br /><br />Edda ja Hartmut Brigge, Mika Hotakainen, Elsa Hänninen, Janne Putkonen, Aki Romakkaniemi, Aarno Selander, Eine ja Kalle Suosalo, Martti Suosalo, Eine Yliaska<br /><br />Niilo Aikio, Unto Hämäläinen, Hannes Hörkkö, Sirkku Isomäki, Marianne Junila, Anna Koikkalainen, Anu Kuivalainen, Esko Kähkönen, Toivo Lagus<br /><br />Taru Mäkelä, Tenho Norman, Lauri Pauli, Maija Pekkanen, Hamy Ramezan, Seppo Rustanius, Janina ja Mella Salmela, Kimmo Taavila, Olli Wikberg, Sakari ja Irina Vuontisvaara<br /><br />Kinotar / Lasse Saarinen Alankomaat Ranska Saksa Tapio, Joensuu [elokuvakerhonäytös] 10.02.2010 Arktikum (Polarium-sali), Rovaniemi 21.02.2010 Kino-Hovi, Kitee [elokuvakerhonäytös] 24.02.2010 Kinopalatsi 5, Turku 05.03.2010 Plevna 6, Tampere Star 1, Oulu 16.03.2010 19.03.2010 Bio Rex, Vaasa Bio Rex, Hämeenlinna Bio Rex Sello, Espoo Bio Rex, Porvoo Bio Rex, Kajaani Tennispalatsi 12, Helsinki 09.04.2010 Kino Iiris, Lahti 14.05.2010 Nuijamies, Lappeenranta 15.05.2010 armeijat keskitysleirit kielitaito kuulustelu Lapin sota liittoutuneet muistot nimittely pako saksalaiset selviytytyminen seurustelu sota-aika sotilaat toinen maailmansota turvallisuuspoliisi vanhempi-lapsisuhde vanhukset Elokuvan laatutuki 2010 (20 000 €).<br />Arktista Vimmaa, Rovaniemi 2010: pääpalkinto (1 000 €) Virpi Suutarin ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> (2010) kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua syyskuussa 1944 saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa <i>Suomi ja Saksa sotivat aseveljinä Neuvostoliittoa vastaan 1941-1944. Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa. Saksan ja Suomen välille syttyi sota. Perääntyvien saksalaisjoukkojen mukana lähti satoja suomalaisia naisia.</i><br /><br />Dokumenttielokuvassa Saksaan lähteneet Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa.<br /><br />Kotitalossaan asuva Elma tietää ihmisten puhuvan hänestä saksalaisten vanhana huorana, vaikka hänelle itselleen sitä ei ole suoraan sanottu. Hänen äitinsä nimitti häntä aikoinaan myös huoraksi eikä ollut huolinut häntä muun perheen mukana sodan alta evakkoon Ruotsiin. Elma ei ollut huora eikä hyväksynyt nimittelyä. Hän lähti Saksaan. <br /><br />Järvellä souteleva Frans on saksalaisen sotilaan poika, joka syntyi Hampurissa 1945, viikko sen jälkeen, kun Saksa oli antautunut. Isä oli tavannut Rovaniemellä Fransin äidin, Roosan, joka tuolloin työskenteli hotelli Pohjanhovissa ja sittemmin saksalaisten keittiössä. Lapin sodan sytyttyä paikkakunnalla ei katsottu hyvällä naisia, jotka seurustelivat saksalaisten kanssa. Roosa lähti miehen matkaan. Hän ei ole kertonut Fransille tämän isästä - eikä kerro huolimatta pojan pyynnöistä. <br /><br />Kotonaan jumppaava 87-vuotias Terttu kertoo olleensa Kemin lentokentän saksankielen päätulkki. “Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe...”, Terttu tapailee iskelmän sanoja. Hän sattui samaan elokuvanäytäntöön kuin Manfredkin, joka pyysi Tertun istumaan viereensä. ”Se oli vähän niin kun menoa sen jälkeen.” Manfred oli sivistyneen perheen sivistynyt poika, ei erityisen komea, ”lyhköinen tanttura”, mutta älykäs ja kohtelias. Terttua ei pidetty kauniina, toisin kuin sisartaan, hän toteaa. Hänellä on muistona Manfredille rakas Goethen <i>Faust</i>-taskukirja. Terttu päätti lähteä Manfredin mukana Saksaan, vaikka tunsikin tuskaa jättäessään äitinsä Suomeen. Hänen ja Manfredin suhde kehittyi intiimiksi Norjan Altassa, mistä matka jatkui laivalla ja junalla Osloon.<br /><br />Kaisu ei työskennellyt saksalaisten palveluksessa, mutta aselevon tultua hän lähti ystävättärensä kanssa venäläisiä pakoon saksalaisten mukana. Matkan aikana hän käytti salanimeä Gretel Laubberg. Hän lukee kotiväelleen syksyllä 1944 lähettämäänsä kirjettä, jossa hän toivoo voivansa vielä palata takaisin ”rakkaaseen Suomeemme, jossa ei ryssillä ole mitään sanomista. [- -] Jos nimittäin joku tuomitsisi teidätkin meidän mukaan lähteneiden vuoksi, älkää muistako pahalla. En voinut muuta.”<br /><br />Saksankielen taitoisena Kaisu kirjoitti ystävättäriensä puolesta tulisia rakkauskirjeitä näiden sulhasille. Häntä häiritsi joidenkin nuorten tyttöjen moraalinen rappio. Kaisu kertoo, että Oslossa heille tehtiin ”lääkärintarkastus”: kaikkien tyttöjen piti marssia alasti kolmen upseerin editse. Hitlerin päiväkäskyn mukaan naisia piti kohdella aseveljinä, joten he pääsivät jatkamaan matkaa kohti Saksaa. <br /><br />Kun Manfred ryhtyi järjestämään Tertulle matkaa vanhempiensa kotiin, Tertulle ”tuli järki päähän”. Laivamatkan jälkeen hän tapasi Manfredin vielä Hampurissa Rissenin kasarmeilla, missä hän työskenteli mm. sukkia parsien. Hän näki kuinka liittoutuneiden koneet lensivät kasarmin yli Hampuria pommittamaan. Hän kertoo, että suomalaisiakin vaadittiin tekemään Hitler-tervehdys, mutta sitä Terttu ei suostunut tekemään. Yleinen huhu tuolloin oli, että Hitler oli tullut hulluksi ja pureskelee mattoa työhuoneessaan. <br /><br />Kaisun mukaan suurella osalla oli käsitys, että Saksassa olisi hyvät olot, mutta todellisuus oli ihan muuta. Värillinen arkistofilmi näyttää pommitusten raunioittamaa kaupunkia. Grohnin kasarmeilla Kaisu näki ensimmäisen kerran daavidintähteä kantavan naisen, joka pelästyi heitä, sillä heillä oli saksalaiset uniformut yllään. <br /><br />Eräänä aamuna Kaisu törmäsi parakin ovella englantilaiseen sotilaaseen, jolle hän kertoi paenneensa venäläisiä. Englantilaisen mielestä venäläiset olivat hyviä ihmisiä, joita ei olisi tarvinnut paeta. Kaisu suuttui ja sanoi tietävänsä paremmin, jolloin englantilainen oli uhannut ampua hänet. Upseeri oli kuitenkin ohjannut Kaisun konsulaattiin ja kehottanut lähtemään kotiin.<br /><br />Rauhan tultua Kaisu, joka asui amerikkalaisten valvomalla vyöhykkeellä, sai töitä sotilasyksikön päällikön sihteerinä. Tuolloin hän näki ensi kerran mustan miehen, joka oli pohjoisen napapiirin tytölle pelottava ilmestys. <br /><br />Amerikkalaiset tekivät saksalaisten keskitysleireillä kuvaamista filmeistä koosteen. Kaikkien oli pakko katsoa se, muutoin elintarvikekorttia ei saanut, Kaisu kertoo. Arkistofilmi näyttää esityksestä poistuvia järkyttyneitä ihmisiä. <br /><br />Frans lentää Saksaan vieraillakseen isänsä asuinpaikoilla. Hän kertoo, että äiti työskenteli Hampurissa liittoutuneiden palveluksessa ja jätti hänet lastenkotiin, mistä myöhemmin nouti hänet. Frans löytää isänsä talolle. Isä oli aliupseeri, joka jätti Fransin ja tämän äidin ja muutti perheensä luo. Fransin sisarpuoli ei halua olla Fransin kanssa tekemisissä. <br /><br />Frans kertoo olleensa äidilleen vihainen siitä, ettei tämä jättänyt häntä Saksaan, koska ei huolehtinut hänestä Suomessakaan. Suomessa he asuivat äidin siskon luona Lapissa. Äidin sisko adoptoi Fransin 1949. Kasvattivanhemmat tiesivät, että Fransin isä oli saksalainen, mutta hekään eivät suostuneet kertomaan pojalle sen enempää asiasta. Sen sijaan kasvattiäiti nimitteli poikaa äpäräksi, huoran penikaksi ja antoi selkään. <br /><br />Kaisu lähti kotimatkalleen Hampurin kautta Lyypekkiin, josta Punaisen Ristin oli määrä toimittaa naiset Suomeen. Suomalaisten merimiesten avulla seitsemän heistä pääsi jäniksinä matkaamaan Suomeen. Merimiehet opastivat tyttöjä, ettei perillä kannattanut sanoa paenneensa ryssiä, sillä suhdanteet olivat muuttuneet. Poliisi oli heitä vastassa Turun satamassa, mistä heidät vietiin karanteenileirille Hankoon. <br /><br />Kaisu katselee Hangossa luhistumassa olevia parakkeja, jotka vaikuttavat hänestä tutuilta. Hän istahtaa portaille tupakalle. Valtiollinen poliisi epäili kaikkia Saksasta tulleita vakoilijoiksi. Kaisu joutui kolme kertaa ”erilliskuulusteluun”, josta ei tehty pöytäkirjaa. Kuulustelija oli ”tosi röyhkeä ja kommunismin läpitunkema”. Kaisu ei suostunut itkemään kuulustelijansa edessä. Terttu puolestaan sai olla rauhassa, sillä hänen äitinsä oli torikauppias, tavallista työläisväestöä. <br /><br />Elma ei tunne lähdöstään mitään katumusta, sillä hän oli niin vihainen äidilleen. Kuinka sellaista voisi katua? Kun Elma palasi Saksasta kotiin, äiti ei häntä tervehtinyt, isä halasi. Äitinsä Elma edelleen kiroaa ja sanoo, että olisi halunnut kuristaa hänet. <br /><br />Frans löytää isänsä haudan, jättää paikalle kukat ja istuu tovin kappelissa. Frans toteaa, ettei hän tunne mitään lapsenrakkautta biologista eikä kasvattiäitiään kohtaan. <br /><br />Roosa sanoo antaneensa pojan siskolleen, koska tällä ei ollut lapsia: ”Oisko sitten ollut parempi, en tiedä...” Päätös oli vaikea, hän sanoo, mutta kertoo ajatelleensa, että näin olisi parempi lapselle. Hän ei haluaisi enää puhua asiasta, mutta suostuu sanomaan, että Fransin isä oli ”hyväluontoinen”, mutta meni entisensä luo. ”Kaikki on kestetty”, Roosa sanoo.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2015</i> <i>Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe</i><br />Säv. ja san. Friedrich Schwarz<br /><br /><i>Ich weiss, es wird einmal ein Wunder geschehen</i><br />Säv. Michael Jary, san. Bruno Balz<br />© Universal/MGB Scandinavia Ab dokumentti Kalle Vaarala (Karjalainen 12.2.2010) piti dokumenttia historiankirjoituksen tarpeisiin suppeana, vaikka ymmärsikin vaietun aiheen tekijälle asettamat haasteet. ”Elokuvallisesti <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> on hivenen vajavainen. Paikoin tuntuu, että katselee kuvituskuvalla varustettua radio-ohjelmaa. Kuvituksena on käytetty vähän sovinnaisesti rosoista kaitafilmitavaraa ja epäselväksi suurennettua arkistomateriaalia. Suutarin itse kuvaama kuvitusmateriaalikin koostuu enemmän tai vähemmän ’taiteellisista’ mutta sinänsä asiaan kuulumattomista yksityiskohdista, kuten kärpäsestä katossa tai hämähäkinseitistä ikkunassa. Tämä on omiaan luomaan sulkeutunutta ilmapiiriä, ja ikään kuin ajastaan ja paikastaan irrallaan olevan muistelijan mielenmaisemaa. Mikäli tällä kikkailulla on tahdottu konkretisoida jäyhää suomalaista vaikenemisen kulttuuria tai muistoihinsa vajonneiden päähenkilöidensä mielentilaa, niin siinä ohjaaja on onnistunut. Mutta valitettavasti se tekee myös katsomiskokemuksesta vähän puisevan ja väkinäisen.”<br /><br />”Suutarin kohdettaan kunnioittava, kauniisti kuvitettu dokumentti on tervetullut lisä Suomen sotahistoriaan, joka on häpeän ja vaikenemisen nakertamia aukkoja täynnä”, kiitti Saija Holm (Lapin Kansa 21.2.2010). ”Nykynuoren näkökulmasta tarinat ovat yleisinhimillisiä, ne puhuttelevat ja myös häkellyttävät: kuinka luonnollista onkaan nuorten ihastuminen, ystävystyminen ja rakastuminen, kansalaisuudesta tai maailmanpoliittisesta tilanteesta riippumatta.”<br /><br />Anssi Junttoa (Kaleva 19.3.2010) <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> kosketti. ”Verkkainen ja hiljaisten hetkien rytmittämä dokumentti rakentuu haastattelupätkien ohella vanhasta filmimateriaalista ja utuisista tunnelmakuvista, jotka molemmat ovat eräänlaisia alitajuisia kuvia naisten muistoista. Samoin Johanna Juholan ja Pekka Kuusiston musiikilla on tärkeä rooli tunnelman luojana.”<br /><br />Tapani Maskula (Turun Sanomat 5.3.2010) harmitteli dokumentin vajavaisuutta. ”Katsoja huomaa helposti, etteivät iäkkäät naiset paljasta menneisyydestään kuin päällimmäisen mielipahansa ja sulkevat suunsa kipeimmistä, arpeutumattomista haavoistaan. Vaikka Suutari laventaa näkökulmaa isättömän äpäräpojan yrityksillä aikuisena miehenä selvittää omaa ja vaikenevan äitinsä taustaa, ohjaajan keräämä aineisto ei silti riitä pitkän elokuvan jännitteeksi. Liian usein Suutari joutuu turvautumaan arkistomateriaaliin, joista riipaisevimmat jaksot on jo nähty moneen kertaan muissa yhteyksissä. Kun filmin päähenkilöt syystä tai toisesta eivät suostuneet avautumaan ohjaajalle, tämän olisi pitänyt vetää hiljenemisestä johtopäätöksensä ja mitoittaa elokuva niukkojen lausuntojen mukaiseksi.”<br /><br />”Elokuvassa on käytetty alkuperäistä värifilmimateriaalia Saksan romahduksen päiviltä. Se on erittäin vaikuttavaa, varsinkin yhdistettynä Olli Huhtasen luomaan äänimaailmaan”, totesi dokumentille neljä tähteä antanut Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 13-14/2010). ”Elokuvassa ei tehdä selväksi, mistä mikin materiaali on peräisin, mutta on hyvä tietää, että kaikki Saksaan liittyvä on historiallista kuvaa. Katsoja kaipaa sitä tietoa. Autenttisuuden voima on mahtava. Tarkat vuosiluvut ja paikat kannattaa silti unohtaa. Elokuvaan voi heittäytyä kuin uneen, hiljaiseen painajaiseen.” Rovaniemeläislähtöinen dokumenttielokuvien ohjaaja Virpi Suutari (s. 1967) on tunnettu Susanna Helken kanssa tehdyistä elokuvistaan kuten <I>Synti – dokumentti jokapäiväisistä rikoksista</I> (1996), <I>Saippuakauppiaan sunnuntai</I> (1998), <I>Valkoinen taivas</I> (1998), <I>Joutilaat</I> (2001), <I>Kevät</I> (2005), <I>Sota</I> (2005) ja <I>Pitkin tietä pieni lapsi</I> (2005). Suutari sai kolmevuotisen apurahan valtion elokuvataidetoimikunnalta vuonna 2007. Hän on toiminut myös DocPoint-elokuvafestivaalin taiteellisena johtajana.<br /><br />Seuraavana aiheenaan Suutari tarttui dokumenttielokuvaan <I>Auf Wiedersehen Finnland</I> (2010). Sadat suomalaisnaiset olivat lähteneet Lapista perääntyvän Saksan armeijan mukana kohti Saksaa syksyllä 1944. Suutarin dokumenttielokuva kertoo näiden naisten vaietuista kohtaloista. Liittoutuneet pistivät suomalaisnaiset Saksassa pakkotöihin: tehdastyöntekijöiksi, siivoojiksi tai sukkien parsijoiksi. Saksalaisten mukaan lähteneet naiset joutuivat kotiin palattuaan sietämään kiusaamista, huorittelua, jopa väkivaltaa. <br /><br />Suutari kertoi motiiveistaan elokuvan tekoon Aamulehdessä 5.3.2010: ”Halusin päästä kiinni naisten muistoihin ja luoda alitajuntaan sukeltavia, intiimejä, unenomaisia näkyjä menneisyydestä.” Elokuvan <I>Auf Wiedersehen Finnland</I> päähenkilöt Elma, Roosa, Terttu ja Kaisu olivat niiden satojen suomalaistyttöjen joukossa. Elokuva kertoo millainen oli tuo merkillinen matka, ja kuinka ”saksalaisten heilat” otettiin myöhemmin kotona vastaan. Vasta nyt matkan kokeneet noin 90-vuotiaat naiset pystyvät puhumaan kielletystä rakkaudestaan, matkasta ja katkerasta kotiinpaluustaan. Elokuvan naiset ja saksalaisen sotilaan poika Frans kamppailevat löytääkseen takaisin vaietut tarinansa. He joutuvat kysymään, voiko käsittelemätön menneisyys varastaa ihmiseltä kokonaisen elämän. Elokuva kartoittaa kirjoittamatonta suomalaista sota-aikaista tunnehistoriaa.<br /><br />Elokuva <I>Auf Wiedersehen Finnland</I> sai valtion laatutukea 20 000 euroa. Rovaniemen Arktista Vimmaa –festivaalille elokuvalle myönnettiin pääpalkinto.<br /><br />Seuraavana pitkänä dokumenttielokuvanaan Suutari ohjasi elokuvan <I>Hilton!</I> (2013).<br /><br /><I>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2015</i> Suomi: Rovaniemi<br />Hanko<br /><br />Norja: Oslo<br /><br />Saksa: Erbach
main_date	2010-01-01T00:00:00Z
publication_daterange	[2010-01-01 TO 2010-12-31]
search_daterange_mv	[2010-01-01 TO 2010-12-31]
author_facet	Virpi Suutari Heikki Färm Jukka Nykänen Olli Huhtanen Carla-Rose Häkkinen Ulrike Richter-Vapaatalo For Real Productions Ltd Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus YLE Yhteistuotannot Arte G.E.I.E. Media Programme of the European Community Valtion elokuvataidetoimikunta Suomen Kulttuurirahasto
id	kavi.elonet_elokuva_1489950
is_hierarchy_id	kavi.elonet_elokuva_1489950
is_hierarchy_title	Auf Wiedersehen Finnland
first_indexed	2017-04-11T11:57:49Z
last_indexed	2023-12-01T08:55:53Z
fullrecord	<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">1489950</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Auf Wiedersehen Finnland</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Auf Wiedersehen Finnland</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="elokuvatarkastamo">2010</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Virpi Suutari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148374</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Virpi Suutari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148374</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Cilla Werning</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>147640</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Heikki Färm</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>143023</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Jukka Nykänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101275</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänisuunnittelu" finna-activity-code="sds">sds</Activity><AgentName>Olli Huhtanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>138528</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName>Johanna Juhola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>934033</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName>Pekka Kuusisto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1486817</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kenttä-äänittäjä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kenttä-äänittäjä" elokuva-elotekija-tehtava="kenttä-äänittäjä">A99</Activity><AgentName>Olli Huhtanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>138528</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kenttä-äänittäjä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kenttä-äänittäjä" elokuva-elotekija-tehtava="kenttä-äänittäjä">A99</Activity><AgentName>Laura Kuivalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>712926</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kenttä-äänittäjä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kenttä-äänittäjä" elokuva-elotekija-tehtava="kenttä-äänittäjä">A99</Activity><AgentName>Virpi Suutari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>148374</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kenttä-äänittäjä" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kenttä-äänittäjä" elokuva-elotekija-tehtava="kenttä-äänittäjä">A99</Activity><AgentName>Pirkko Tiitinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>147901</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="valomies & grip" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valomies & grip" elokuva-elotekija-tehtava="valomies & grip">A99</Activity><AgentName>Jari Lehtiniemi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>262062</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="valomies & grip" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valomies & grip" elokuva-elotekija-tehtava="valomies & grip">A99</Activity><AgentName>Ismo Ollila</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1405709</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="valomies & grip" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valomies & grip" elokuva-elotekija-tehtava="valomies & grip">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="taiteilijanimi">Tazu Ovaska</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>143721</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="valomies & grip" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valomies & grip" elokuva-elotekija-tehtava="valomies & grip">A99</Activity><AgentName>Jenni Suitiala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1343670</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="lisäkuvaukset" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="lisäkuvaukset" elokuva-elotekija-tehtava="lisäkuvaukset">A99</Activity><AgentName>Mikko Leinonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>917712</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Hannele Majaniemi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>971219</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Heidi Mäkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1412631</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Anne Vahlsten</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1430061</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName>Hanna Aartolahti</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1341185</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName>Susanna Haarla</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1486382</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName>Hannes Vartiainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>969534</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kääntäjä" finna-activity-code="trl">trl</Activity><AgentName>Carla-Rose Häkkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1486818</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kääntäjä" finna-activity-code="trl">trl</Activity><AgentName>Ulrike Richter-Vapaatalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1486819</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="arkistomateriaalin konsultointi" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="arkistomateriaalin konsultointi" elokuva-elotekija-tehtava="arkistomateriaalin konsultointi">A99</Activity><AgentName>Florian Opitz</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1486820</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikin äänitys ja miksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikin äänitys ja miksaus" elokuva-elotekija-tehtava="musiikin äänitys ja miksaus">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Finnvox Studiot">Mikko Oinonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>985039</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="miksauksen viimeistely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksauksen viimeistely" elokuva-elotekija-tehtava="miksauksen viimeistely">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Meguru Film Sound Oy">Olli Pärnänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100984</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="jälkituotantotuottaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="jälkituotantotuottaja" elokuva-elotekija-tehtava="jälkituotantotuottaja">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Generator Post Oy">Jukka Kujala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>167376</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="jälkituotantotuottaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="jälkituotantotuottaja" elokuva-elotekija-tehtava="jälkituotantotuottaja">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Generator Post Oy">Tomi Nieminen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1038270</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="on-line" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="on-line" elokuva-elotekija-tehtava="on-line">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Generator Post Oy">Juuso Selin</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1228714</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="värimäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="värimäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="värimäärittely">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Generator Post Oy">Marko Terävä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265646</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafinen suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafinen suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="graafinen suunnittelu">A99</Activity><AgentName>Tiina Aaltonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1486821</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafinen suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafinen suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="graafinen suunnittelu">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Generator Post Oy">Sami Haartemo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>743949</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="markkinointi" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="markkinointi" elokuva-elotekija-tehtava="markkinointi">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="entinen nimi">Liisa Juntunen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1538524</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="hallinto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="hallinto" elokuva-elotekija-tehtava="hallinto">A99</Activity><AgentName>Riitta Korpinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1101944</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kirjanpito" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kirjanpito" elokuva-elotekija-tehtava="kirjanpito">A99</Activity><AgentName>Alf Hemming</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>712817</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="arkistomateriaali" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="arkistomateriaali" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="arkistomateriaali">A99</Activity><AgentName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1449732</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="arkistomateriaali" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="arkistomateriaali" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="arkistomateriaali">A99</Activity><AgentName>National Archives, Washington, USA</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1488661</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="arkistomateriaali" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="arkistomateriaali" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="arkistomateriaali">A99</Activity><AgentName>Sveriges Television (SVT)</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>928454</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="arkistomateriaali" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="arkistomateriaali" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="arkistomateriaali">A99</Activity><AgentName>YLE TV-arkisto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1483345</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>For Real Productions Ltd</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>221276</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Miia Haavisto" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="65 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Pia Andell, Ulla Simonen" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="40 000 €">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Erkki Astala" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">YLE Yhteistuotannot</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>712614</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Anne Baumann" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">Arte G.E.I.E.</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1434574</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="10 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki">Media Programme of the European Community</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1344475</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki">Valtion elokuvataidetoimikunta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>742330</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki">Suomen Kulttuurirahasto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>715597</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="ennakkosuunnittelutuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="10 000 €">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2010" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys, DVD-levitys">Suomen Elokuvakontakti ry</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>714900</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="28.11.2010" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Ykkösdokumentti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="25.04.2011" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="19.08.2012" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="26.02.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="A-62970" elokuva-tarkastus-formaatti="DVD" elokuva-tarkastus-kesto="1:18:54" elokuva-tarkastus-perustelut="Toisen maailmansodan aikana Lapissa saksalaisten kanssa seurustelleiden naisten elämästä kertovassa dokumentissa vanhaa filmimateriaalia sodasta ja järkyttäviä keskitysleirikuvia." elokuva-tarkastus-ikaraja="K11" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-muuttiedot="Tarkastajat: Leena Karjalainen Maarit Pietinen">CEN</ProductionEventType><DateText>22.01.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="DocPoint">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Sodankylän elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Sodankylä, Suomi</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Festival del film Locarno">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Locarno, Sveitsi</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Nordisk Panorama">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Bergen, Norja</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="DOK Leipzig">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Leipzig, Saksa</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Arktista Vimmaa">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Rovaniemi, Suomi</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Nordische Filmtage Lübeck">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Lyypekki, Saksa</RegionName></Region><DateText>2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Arktisen Upeeta">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä, Suomi</RegionName></Region><DateText>2011</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="One World Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Praha, Tšekki</RegionName></Region><DateText>2011</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Flying Broom International Women's Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Ankara, Turkki</RegionName></Region><DateText>2011</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Pravo Ljudski Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina</RegionName></Region><DateText>2011</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>12.02.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Joensuu: Tapio</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Aku Hirviniemi, Kaisa Mäkinen, Kreeta Salminen, Sinni Virtanen<br /><br />Pertti Hartikainen, Mikko Jokinen, Elli Kantola, Airi Nieminen, Tarja Norman, Annikki Rokkanen, Terttu Suosalo<br /><br />Hyvinkään maistraatti / Katri Asikainen, Heljä Pennanen; Kampaamo Kaunispää, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto / Tommi Partanen, Jari Sedergren; Kansallisarkisto / Pertti Vuorinen, Ryhmäteatteri, Saksalaisten sotilaiden lapset ry, Skatteverket Sverige / Alisa Puttonen, Suomen Vapaasatama Oy / Annika Welander, Jukka Ryky; Tuhat Ikkunaa Oy, Yle TV-arkisto / Eva Lintunen, Arctic Active, The Tourist Information / Luba M. Hansen, Bjørne Knernmo / Ms Havsel, Friedhof Erbach, Grand Hotel Oslo, Hotelli Regatta Hanko, Jacobs University Bremen, Landsarchive Bremen / Diethelm Knauf, Svein Christoffersen / Karen Rorbuer, Tanja Handke / Via Alta Tours, Vigelandsparken Oslo<br /><br />Edda ja Hartmut Brigge, Mika Hotakainen, Elsa Hänninen, Janne Putkonen, Aki Romakkaniemi, Aarno Selander, Eine ja Kalle Suosalo, Martti Suosalo, Eine Yliaska<br /><br />Niilo Aikio, Unto Hämäläinen, Hannes Hörkkö, Sirkku Isomäki, Marianne Junila, Anna Koikkalainen, Anu Kuivalainen, Esko Kähkönen, Toivo Lagus<br /><br />Taru Mäkelä, Tenho Norman, Lauri Pauli, Maija Pekkanen, Hamy Ramezan, Seppo Rustanius, Janina ja Mella Salmela, Kimmo Taavila, Olli Wikberg, Sakari ja Irina Vuontisvaara<br /><br />Kinotar / Lasse Saarinen</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="eloulkomaanmyynti"><ProductionEventType elokuva-eloulkomaanmyynti-levittaja="A-Film">PRL</ProductionEventType><Region><RegionName>Alankomaat</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="eloulkomaanmyynti"><ProductionEventType elokuva-eloulkomaanmyynti-levittaja="Arte">PRL</ProductionEventType><Region><RegionName>Ranska</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="eloulkomaanmyynti"><ProductionEventType elokuva-eloulkomaanmyynti-levittaja="Arte">PRL</ProductionEventType><Region><RegionName>Saksa</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="6">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="4 220">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lipputulot"><ProductionEventType elokuva-lipputulot="32 323 €">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tapio, Joensuu [elokuvakerhonäytös]</RegionName></Region><DateText>10.02.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Arktikum (Polarium-sali), Rovaniemi</RegionName></Region><DateText>21.02.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kino-Hovi, Kitee [elokuvakerhonäytös]</RegionName></Region><DateText>24.02.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kinopalatsi 5, Turku</RegionName></Region><DateText>05.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Plevna 6, Tampere</RegionName></Region><DateText>05.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Star 1, Oulu</RegionName></Region><DateText>16.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Star 1, Oulu</RegionName></Region><DateText>19.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Bio Rex, Vaasa</RegionName></Region><DateText>19.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Bio Rex, Hämeenlinna</RegionName></Region><DateText>19.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Bio Rex Sello, Espoo</RegionName></Region><DateText>19.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Bio Rex, Porvoo</RegionName></Region><DateText>19.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Bio Rex, Kajaani</RegionName></Region><DateText>19.03.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tennispalatsi 12, Helsinki</RegionName></Region><DateText>09.04.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kino Iiris, Lahti</RegionName></Region><DateText>14.05.2010</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Nuijamies, Lappeenranta</RegionName></Region><DateText>15.05.2010</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>armeijat</Term><Term>keskitysleirit</Term><Term>kielitaito</Term><Term>kuulustelu</Term><Term>Lapin sota</Term><Term>liittoutuneet</Term><Term>muistot</Term><Term>nimittely</Term><Term>pako</Term><Term>Saksa</Term><Term>saksalaiset</Term><Term>selviytytyminen</Term><Term>seurustelu</Term><Term>sota-aika</Term><Term>sotilaat</Term><Term>toinen maailmansota</Term><Term>turvallisuuspoliisi</Term><Term>vanhempi-lapsisuhde</Term><Term>vanhukset</Term></SubjectTerms><Award>Elokuvan laatutuki 2010 (20 000 €).<br />Arktista Vimmaa, Rovaniemi 2010: pääpalkinto (1 000 €).</Award><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Virpi Suutarin ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> (2010) kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua syyskuussa 1944 saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText><i>Suomi ja Saksa sotivat aseveljinä Neuvostoliittoa vastaan 1941-1944. Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa. Saksan ja Suomen välille syttyi sota. Perääntyvien saksalaisjoukkojen mukana lähti satoja suomalaisia naisia.</i><br /><br />Dokumenttielokuvassa Saksaan lähteneet Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa.<br /><br />Kotitalossaan asuva Elma tietää ihmisten puhuvan hänestä saksalaisten vanhana huorana, vaikka hänelle itselleen sitä ei ole suoraan sanottu. Hänen äitinsä nimitti häntä aikoinaan myös huoraksi eikä ollut huolinut häntä muun perheen mukana sodan alta evakkoon Ruotsiin. Elma ei ollut huora eikä hyväksynyt nimittelyä. Hän lähti Saksaan. <br /><br />Järvellä souteleva Frans on saksalaisen sotilaan poika, joka syntyi Hampurissa 1945, viikko sen jälkeen, kun Saksa oli antautunut. Isä oli tavannut Rovaniemellä Fransin äidin, Roosan, joka tuolloin työskenteli hotelli Pohjanhovissa ja sittemmin saksalaisten keittiössä. Lapin sodan sytyttyä paikkakunnalla ei katsottu hyvällä naisia, jotka seurustelivat saksalaisten kanssa. Roosa lähti miehen matkaan. Hän ei ole kertonut Fransille tämän isästä - eikä kerro huolimatta pojan pyynnöistä. <br /><br />Kotonaan jumppaava 87-vuotias Terttu kertoo olleensa Kemin lentokentän saksankielen päätulkki. “Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe…”, Terttu tapailee iskelmän sanoja. Hän sattui samaan elokuvanäytäntöön kuin Manfredkin, joka pyysi Tertun istumaan viereensä. ”Se oli vähän niin kun menoa sen jälkeen.” Manfred oli sivistyneen perheen sivistynyt poika, ei erityisen komea, ”lyhköinen tanttura”, mutta älykäs ja kohtelias. Terttua ei pidetty kauniina, toisin kuin sisartaan, hän toteaa. Hänellä on muistona Manfredille rakas Goethen <i>Faust</i>-taskukirja. Terttu päätti lähteä Manfredin mukana Saksaan, vaikka tunsikin tuskaa jättäessään äitinsä Suomeen. Hänen ja Manfredin suhde kehittyi intiimiksi Norjan Altassa, mistä matka jatkui laivalla ja junalla Osloon.<br /><br />Kaisu ei työskennellyt saksalaisten palveluksessa, mutta aselevon tultua hän lähti ystävättärensä kanssa venäläisiä pakoon saksalaisten mukana. Matkan aikana hän käytti salanimeä Gretel Laubberg. Hän lukee kotiväelleen syksyllä 1944 lähettämäänsä kirjettä, jossa hän toivoo voivansa vielä palata takaisin ”rakkaaseen Suomeemme, jossa ei ryssillä ole mitään sanomista. [- -] Jos nimittäin joku tuomitsisi teidätkin meidän mukaan lähteneiden vuoksi, älkää muistako pahalla. En voinut muuta.”<br /><br />Saksankielen taitoisena Kaisu kirjoitti ystävättäriensä puolesta tulisia rakkauskirjeitä näiden sulhasille. Häntä häiritsi joidenkin nuorten tyttöjen moraalinen rappio. Kaisu kertoo, että Oslossa heille tehtiin ”lääkärintarkastus”: kaikkien tyttöjen piti marssia alasti kolmen upseerin editse. Hitlerin päiväkäskyn mukaan naisia piti kohdella aseveljinä, joten he pääsivät jatkamaan matkaa kohti Saksaa. <br /><br />Kun Manfred ryhtyi järjestämään Tertulle matkaa vanhempiensa kotiin, Tertulle ”tuli järki päähän”. Laivamatkan jälkeen hän tapasi Manfredin vielä Hampurissa Rissenin kasarmeilla, missä hän työskenteli mm. sukkia parsien. Hän näki kuinka liittoutuneiden koneet lensivät kasarmin yli Hampuria pommittamaan. Hän kertoo, että suomalaisiakin vaadittiin tekemään Hitler-tervehdys, mutta sitä Terttu ei suostunut tekemään. Yleinen huhu tuolloin oli, että Hitler oli tullut hulluksi ja pureskelee mattoa työhuoneessaan. <br /><br />Kaisun mukaan suurella osalla oli käsitys, että Saksassa olisi hyvät olot, mutta todellisuus oli ihan muuta. Värillinen arkistofilmi näyttää pommitusten raunioittamaa kaupunkia. Grohnin kasarmeilla Kaisu näki ensimmäisen kerran daavidintähteä kantavan naisen, joka pelästyi heitä, sillä heillä oli saksalaiset uniformut yllään. <br /><br />Eräänä aamuna Kaisu törmäsi parakin ovella englantilaiseen sotilaaseen, jolle hän kertoi paenneensa venäläisiä. Englantilaisen mielestä venäläiset olivat hyviä ihmisiä, joita ei olisi tarvinnut paeta. Kaisu suuttui ja sanoi tietävänsä paremmin, jolloin englantilainen oli uhannut ampua hänet. Upseeri oli kuitenkin ohjannut Kaisun konsulaattiin ja kehottanut lähtemään kotiin.<br /><br />Rauhan tultua Kaisu, joka asui amerikkalaisten valvomalla vyöhykkeellä, sai töitä sotilasyksikön päällikön sihteerinä. Tuolloin hän näki ensi kerran mustan miehen, joka oli pohjoisen napapiirin tytölle pelottava ilmestys. <br /><br />Amerikkalaiset tekivät saksalaisten keskitysleireillä kuvaamista filmeistä koosteen. Kaikkien oli pakko katsoa se, muutoin elintarvikekorttia ei saanut, Kaisu kertoo. Arkistofilmi näyttää esityksestä poistuvia järkyttyneitä ihmisiä. <br /><br />Frans lentää Saksaan vieraillakseen isänsä asuinpaikoilla. Hän kertoo, että äiti työskenteli Hampurissa liittoutuneiden palveluksessa ja jätti hänet lastenkotiin, mistä myöhemmin nouti hänet. Frans löytää isänsä talolle. Isä oli aliupseeri, joka jätti Fransin ja tämän äidin ja muutti perheensä luo. Fransin sisarpuoli ei halua olla Fransin kanssa tekemisissä. <br /><br />Frans kertoo olleensa äidilleen vihainen siitä, ettei tämä jättänyt häntä Saksaan, koska ei huolehtinut hänestä Suomessakaan. Suomessa he asuivat äidin siskon luona Lapissa. Äidin sisko adoptoi Fransin 1949. Kasvattivanhemmat tiesivät, että Fransin isä oli saksalainen, mutta hekään eivät suostuneet kertomaan pojalle sen enempää asiasta. Sen sijaan kasvattiäiti nimitteli poikaa äpäräksi, huoran penikaksi ja antoi selkään. <br /><br />Kaisu lähti kotimatkalleen Hampurin kautta Lyypekkiin, josta Punaisen Ristin oli määrä toimittaa naiset Suomeen. Suomalaisten merimiesten avulla seitsemän heistä pääsi jäniksinä matkaamaan Suomeen. Merimiehet opastivat tyttöjä, ettei perillä kannattanut sanoa paenneensa ryssiä, sillä suhdanteet olivat muuttuneet. Poliisi oli heitä vastassa Turun satamassa, mistä heidät vietiin karanteenileirille Hankoon. <br /><br />Kaisu katselee Hangossa luhistumassa olevia parakkeja, jotka vaikuttavat hänestä tutuilta. Hän istahtaa portaille tupakalle. Valtiollinen poliisi epäili kaikkia Saksasta tulleita vakoilijoiksi. Kaisu joutui kolme kertaa ”erilliskuulusteluun”, josta ei tehty pöytäkirjaa. Kuulustelija oli ”tosi röyhkeä ja kommunismin läpitunkema”. Kaisu ei suostunut itkemään kuulustelijansa edessä. Terttu puolestaan sai olla rauhassa, sillä hänen äitinsä oli torikauppias, tavallista työläisväestöä. <br /><br />Elma ei tunne lähdöstään mitään katumusta, sillä hän oli niin vihainen äidilleen. Kuinka sellaista voisi katua? Kun Elma palasi Saksasta kotiin, äiti ei häntä tervehtinyt, isä halasi. Äitinsä Elma edelleen kiroaa ja sanoo, että olisi halunnut kuristaa hänet. <br /><br />Frans löytää isänsä haudan, jättää paikalle kukat ja istuu tovin kappelissa. Frans toteaa, ettei hän tunne mitään lapsenrakkautta biologista eikä kasvattiäitiään kohtaan. <br /><br />Roosa sanoo antaneensa pojan siskolleen, koska tällä ei ollut lapsia: ”Oisko sitten ollut parempi, en tiedä…” Päätös oli vaikea, hän sanoo, mutta kertoo ajatelleensa, että näin olisi parempi lapselle. Hän ei haluaisi enää puhua asiasta, mutta suostuu sanomaan, että Fransin isä oli ”hyväluontoinen”, mutta meni entisensä luo. ”Kaikki on kestetty”, Roosa sanoo.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2015</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki><i>Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe</i><br />Säv. ja san. Friedrich Schwarz<br /><br /><i>Ich weiss, es wird einmal ein Wunder geschehen</i><br />Säv. Michael Jary, san. Bruno Balz<br />© Universal/MGB Scandinavia Ab</elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="henkilödokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="sotadokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Kalle Vaarala (Karjalainen 12.2.2010) piti dokumenttia historiankirjoituksen tarpeisiin suppeana, vaikka ymmärsikin vaietun aiheen tekijälle asettamat haasteet. ”Elokuvallisesti <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> on hivenen vajavainen. Paikoin tuntuu, että katselee kuvituskuvalla varustettua radio-ohjelmaa. Kuvituksena on käytetty vähän sovinnaisesti rosoista kaitafilmitavaraa ja epäselväksi suurennettua arkistomateriaalia. Suutarin itse kuvaama kuvitusmateriaalikin koostuu enemmän tai vähemmän ’taiteellisista’ mutta sinänsä asiaan kuulumattomista yksityiskohdista, kuten kärpäsestä katossa tai hämähäkinseitistä ikkunassa. Tämä on omiaan luomaan sulkeutunutta ilmapiiriä, ja ikään kuin ajastaan ja paikastaan irrallaan olevan muistelijan mielenmaisemaa. Mikäli tällä kikkailulla on tahdottu konkretisoida jäyhää suomalaista vaikenemisen kulttuuria tai muistoihinsa vajonneiden päähenkilöidensä mielentilaa, niin siinä ohjaaja on onnistunut. Mutta valitettavasti se tekee myös katsomiskokemuksesta vähän puisevan ja väkinäisen.”<br /><br />”Suutarin kohdettaan kunnioittava, kauniisti kuvitettu dokumentti on tervetullut lisä Suomen sotahistoriaan, joka on häpeän ja vaikenemisen nakertamia aukkoja täynnä”, kiitti Saija Holm (Lapin Kansa 21.2.2010). ”Nykynuoren näkökulmasta tarinat ovat yleisinhimillisiä, ne puhuttelevat ja myös häkellyttävät: kuinka luonnollista onkaan nuorten ihastuminen, ystävystyminen ja rakastuminen, kansalaisuudesta tai maailmanpoliittisesta tilanteesta riippumatta.”<br /><br />Anssi Junttoa (Kaleva 19.3.2010) <i>Auf Wiedersehen Finnland</i> kosketti. ”Verkkainen ja hiljaisten hetkien rytmittämä dokumentti rakentuu haastattelupätkien ohella vanhasta filmimateriaalista ja utuisista tunnelmakuvista, jotka molemmat ovat eräänlaisia alitajuisia kuvia naisten muistoista. Samoin Johanna Juholan ja Pekka Kuusiston musiikilla on tärkeä rooli tunnelman luojana.”<br /><br />Tapani Maskula (Turun Sanomat 5.3.2010) harmitteli dokumentin vajavaisuutta. ”Katsoja huomaa helposti, etteivät iäkkäät naiset paljasta menneisyydestään kuin päällimmäisen mielipahansa ja sulkevat suunsa kipeimmistä, arpeutumattomista haavoistaan. Vaikka Suutari laventaa näkökulmaa isättömän äpäräpojan yrityksillä aikuisena miehenä selvittää omaa ja vaikenevan äitinsä taustaa, ohjaajan keräämä aineisto ei silti riitä pitkän elokuvan jännitteeksi. Liian usein Suutari joutuu turvautumaan arkistomateriaaliin, joista riipaisevimmat jaksot on jo nähty moneen kertaan muissa yhteyksissä. Kun filmin päähenkilöt syystä tai toisesta eivät suostuneet avautumaan ohjaajalle, tämän olisi pitänyt vetää hiljenemisestä johtopäätöksensä ja mitoittaa elokuva niukkojen lausuntojen mukaiseksi.”<br /><br />”Elokuvassa on käytetty alkuperäistä värifilmimateriaalia Saksan romahduksen päiviltä. Se on erittäin vaikuttavaa, varsinkin yhdistettynä Olli Huhtasen luomaan äänimaailmaan”, totesi dokumentille neljä tähteä antanut Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 13-14/2010). ”Elokuvassa ei tehdä selväksi, mistä mikin materiaali on peräisin, mutta on hyvä tietää, että kaikki Saksaan liittyvä on historiallista kuvaa. Katsoja kaipaa sitä tietoa. Autenttisuuden voima on mahtava. Tarkat vuosiluvut ja paikat kannattaa silti unohtaa. Elokuvaan voi heittäytyä kuin uneen, hiljaiseen painajaiseen.”</elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Rovaniemeläislähtöinen dokumenttielokuvien ohjaaja Virpi Suutari (s. 1967) on tunnettu Susanna Helken kanssa tehdyistä elokuvistaan kuten <I>Synti – dokumentti jokapäiväisistä rikoksista</I> (1996), <I>Saippuakauppiaan sunnuntai</I> (1998), <I>Valkoinen taivas</I> (1998), <I>Joutilaat</I> (2001), <I>Kevät</I> (2005), <I>Sota</I> (2005) ja <I>Pitkin tietä pieni lapsi</I> (2005). Suutari sai kolmevuotisen apurahan valtion elokuvataidetoimikunnalta vuonna 2007. Hän on toiminut myös DocPoint-elokuvafestivaalin taiteellisena johtajana.<br /><br />Seuraavana aiheenaan Suutari tarttui dokumenttielokuvaan <I>Auf Wiedersehen Finnland</I> (2010). Sadat suomalaisnaiset olivat lähteneet Lapista perääntyvän Saksan armeijan mukana kohti Saksaa syksyllä 1944. Suutarin dokumenttielokuva kertoo näiden naisten vaietuista kohtaloista. Liittoutuneet pistivät suomalaisnaiset Saksassa pakkotöihin: tehdastyöntekijöiksi, siivoojiksi tai sukkien parsijoiksi. Saksalaisten mukaan lähteneet naiset joutuivat kotiin palattuaan sietämään kiusaamista, huorittelua, jopa väkivaltaa. <br /><br />Suutari kertoi motiiveistaan elokuvan tekoon Aamulehdessä 5.3.2010: ”Halusin päästä kiinni naisten muistoihin ja luoda alitajuntaan sukeltavia, intiimejä, unenomaisia näkyjä menneisyydestä.” Elokuvan <I>Auf Wiedersehen Finnland</I> päähenkilöt Elma, Roosa, Terttu ja Kaisu olivat niiden satojen suomalaistyttöjen joukossa. Elokuva kertoo millainen oli tuo merkillinen matka, ja kuinka ”saksalaisten heilat” otettiin myöhemmin kotona vastaan. Vasta nyt matkan kokeneet noin 90-vuotiaat naiset pystyvät puhumaan kielletystä rakkaudestaan, matkasta ja katkerasta kotiinpaluustaan. Elokuvan naiset ja saksalaisen sotilaan poika Frans kamppailevat löytääkseen takaisin vaietut tarinansa. He joutuvat kysymään, voiko käsittelemätön menneisyys varastaa ihmiseltä kokonaisen elämän. Elokuva kartoittaa kirjoittamatonta suomalaista sota-aikaista tunnehistoriaa.<br /><br />Elokuva <I>Auf Wiedersehen Finnland</I> sai valtion laatutukea 20 000 euroa. Rovaniemen Arktista Vimmaa –festivaalille elokuvalle myönnettiin pääpalkinto.<br /><br />Seuraavana pitkänä dokumenttielokuvanaan Suutari ohjasi elokuvan <I>Hilton!</I> (2013).<br /><br /><I>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2015</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="2010/3">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="n. 2008 - 2009">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Suomi: Rovaniemi<br />Hanko<br /><br />Norja: Oslo<br /><br />Saksa: Erbach</elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="1,78:1" elokuva-alkupkesto="79 min" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="331 608 €">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">1489950</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">245934</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>245934_V1482879E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kaisu. Kuva: Virpi Suutari." kuva-kuvakoko="1221083">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>245934_V1482879E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1489950</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1489950</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1489950" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/245934_V1482879E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">245934</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">245935</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>245935_V1482879E1.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kaisu. Kuva: Virpi Suutari." kuva-kuvakoko="1243172">2</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>245935_V1482879E1.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1489950</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1489950</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1489950" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/245935_V1482879E1.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">245935</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">245937</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>245937_V1482879E3.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Elma. Kuva: Virpi Suutari." kuva-kuvakoko="1495224">3</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>245937_V1482879E3.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1489950</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1489950</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1489950" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/245937_V1482879E3.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">245937</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">245936</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>245936_V1482879E2.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Frans ja Roosa. Kuva: Virpi Suutari." kuva-kuvakoko="1242604">4</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>245936_V1482879E2.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1489950</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1489950</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1489950" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/245936_V1482879E2.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">245936</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">245941</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>245941_V1482879E7.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Nainen rannalla. Kuva: Heikki Färm." kuva-kuvakoko="1190883">5</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>245941_V1482879E7.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1489950</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1489950</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1489950" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/245941_V1482879E7.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">245941</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
publishDate	2010
building	0/KAVI/ 1/KAVI/skf/
institution	KAVI
sector_str_mv	0/arc/
topic_facet	Lapin sota Saksa armeijat keskitysleirit kielitaito kuulustelu liittoutuneet muistot nimittely pako saksalaiset selviytytyminen seurustelu sota-aika sotilaat toinen maailmansota turvallisuuspoliisi vanhempi-lapsisuhde vanhukset
genre_facet	dokumentti henkilödokumentti historiallinen dokumentti sotadokumentti
source_str_mv	kavi
work_keys_str_mv	AT suutarivirpi aufwiedersehenfinnland
geographic_facet	Suomi
author2_id_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100984 kavi.elonet_henkilo_101275 kavi.elonet_henkilo_1038270 kavi.elonet_henkilo_1101944 kavi.elonet_henkilo_1228714 kavi.elonet_henkilo_1341185 kavi.elonet_henkilo_1343670 kavi.elonet_henkilo_138528 kavi.elonet_henkilo_1405709 kavi.elonet_henkilo_1412631 kavi.elonet_henkilo_1430061 kavi.elonet_henkilo_143023 kavi.elonet_henkilo_143721 kavi.elonet_henkilo_147640 kavi.elonet_henkilo_147901 kavi.elonet_henkilo_148374 kavi.elonet_henkilo_1486382 kavi.elonet_henkilo_1486817 kavi.elonet_henkilo_1486818 kavi.elonet_henkilo_1486819 kavi.elonet_henkilo_1486820 kavi.elonet_henkilo_1486821 kavi.elonet_henkilo_1538524 kavi.elonet_henkilo_167376 kavi.elonet_henkilo_262062 kavi.elonet_henkilo_265646 kavi.elonet_henkilo_712817 kavi.elonet_henkilo_712926 kavi.elonet_henkilo_743949 kavi.elonet_henkilo_917712 kavi.elonet_henkilo_934033 kavi.elonet_henkilo_969534 kavi.elonet_henkilo_971219 kavi.elonet_henkilo_985039 kavi.elonet_yhtio_1344475 kavi.elonet_yhtio_1434574 kavi.elonet_yhtio_1449732 kavi.elonet_yhtio_1483345 kavi.elonet_yhtio_1488661 kavi.elonet_yhtio_221276 kavi.elonet_yhtio_710032 kavi.elonet_yhtio_710034 kavi.elonet_yhtio_712614 kavi.elonet_yhtio_714900 kavi.elonet_yhtio_715597 kavi.elonet_yhtio_742330 kavi.elonet_yhtio_928454
author2_id_role_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100984###miksauksen viimeistely kavi.elonet_henkilo_101275###flm kavi.elonet_henkilo_1038270###jälkituotantotuottaja kavi.elonet_henkilo_1101944###hallinto kavi.elonet_henkilo_1228714###on-line kavi.elonet_henkilo_1341185###tuotantoassistentti kavi.elonet_henkilo_1343670###valomies & grip kavi.elonet_henkilo_138528###kenttä-äänittäjä kavi.elonet_henkilo_138528###sds kavi.elonet_henkilo_1405709###valomies & grip kavi.elonet_henkilo_1412631###leikkausassistentti kavi.elonet_henkilo_1430061###leikkausassistentti kavi.elonet_henkilo_143023###cng kavi.elonet_henkilo_143721###valomies & grip kavi.elonet_henkilo_147640###fmp kavi.elonet_henkilo_147901###kenttä-äänittäjä kavi.elonet_henkilo_148374###aus kavi.elonet_henkilo_148374###drt kavi.elonet_henkilo_148374###kenttä-äänittäjä kavi.elonet_henkilo_1486382###tuotantoassistentti kavi.elonet_henkilo_1486817###musiikki kavi.elonet_henkilo_1486818###trl kavi.elonet_henkilo_1486819###trl kavi.elonet_henkilo_1486820###arkistomateriaalin konsultointi kavi.elonet_henkilo_1486821###graafinen suunnittelu kavi.elonet_henkilo_1538524###markkinointi kavi.elonet_henkilo_167376###jälkituotantotuottaja kavi.elonet_henkilo_262062###valomies & grip kavi.elonet_henkilo_265646###värimäärittely kavi.elonet_henkilo_712817###kirjanpito kavi.elonet_henkilo_712926###kenttä-äänittäjä kavi.elonet_henkilo_743949###graafinen suunnittelu kavi.elonet_henkilo_917712###lisäkuvaukset kavi.elonet_henkilo_934033###musiikki kavi.elonet_henkilo_969534###tuotantoassistentti kavi.elonet_henkilo_971219###leikkausassistentti kavi.elonet_henkilo_985039###musiikin äänitys ja miksaus kavi.elonet_yhtio_1344475###fnd kavi.elonet_yhtio_1434574###fnd kavi.elonet_yhtio_1449732###arkistomateriaali kavi.elonet_yhtio_1483345###arkistomateriaali kavi.elonet_yhtio_1488661###arkistomateriaali kavi.elonet_yhtio_221276###fmp kavi.elonet_yhtio_710032###fnd kavi.elonet_yhtio_710034###fnd kavi.elonet_yhtio_712614###fnd kavi.elonet_yhtio_714900###fds kavi.elonet_yhtio_715597###fnd kavi.elonet_yhtio_742330###fnd kavi.elonet_yhtio_928454###arkistomateriaali
main_date_str	2010
title_sort	auf wiedersehen finnland
format_ext_str_mv	0/Image/ 0/Video/ 1/Image/Image/ 1/Video/Feature/
datasource_str_mv	kavi
_version_	1796595739445428224

Auf Wiedersehen Finnland

Pitkä elokuva dokumentti, Suomi

2010

Virpi Suutarin ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Auf Wiedersehen Finnland (2010) kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua syyskuussa 1944 saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa.

Tallennettuna:

Genre

henkilödokumentti

historiallinen dokumentti

sotadokumentti

dokumentti

Ikäraja

K11

Tekijät

Virpi Suutari , Ohjaaja

Virpi Suutari , käsikirjoitus

Cilla Werning , tuottaja

Heikki Färm , kuvaus

Jukka Nykänen , leikkaus

Olli Huhtanen , äänisuunnittelu

Johanna Juhola , musiikki

Pekka Kuusisto , musiikki

Olli Huhtanen , kenttä-äänittäjä

Laura Kuivalainen , kenttä-äänittäjä

Virpi Suutari , kenttä-äänittäjä

Pirkko Tiitinen , kenttä-äänittäjä

Jari Lehtiniemi , valomies & grip

Ismo Ollila , valomies & grip

Tazu Ovaska , valomies & grip

Jenni Suitiala , valomies & grip

Mikko Leinonen , lisäkuvaukset

Hannele Majaniemi , leikkausassistentti

Heidi Mäkinen , leikkausassistentti

Anne Vahlsten , leikkausassistentti

Hanna Aartolahti , tuotantoassistentti

Susanna Haarla , tuotantoassistentti

Hannes Vartiainen , tuotantoassistentti

Carla-Rose Häkkinen , kääntäjä

Ulrike Richter-Vapaatalo , kääntäjä

Florian Opitz , arkistomateriaalin konsultointi

Mikko Oinonen , musiikin äänitys ja miksaus (Finnvox Studiot)

Olli Pärnänen , miksauksen viimeistely (Meguru Film Sound Oy)

Jukka Kujala , jälkituotantotuottaja (Generator Post Oy)

Tomi Nieminen , jälkituotantotuottaja (Generator Post Oy)

Juuso Selin , on-line (Generator Post Oy)

Marko Terävä , värimäärittely (Generator Post Oy)

Tiina Aaltonen , graafinen suunnittelu

Sami Haartemo , graafinen suunnittelu (Generator Post Oy)

Liisa Juntunen , markkinointi

Riitta Korpinen , hallinto

Alf Hemming , kirjanpito

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI , arkistomateriaali

National Archives, Washington, USA , arkistomateriaali

Sveriges Television (SVT) , arkistomateriaali

YLE TV-arkisto , arkistomateriaali

Suomen Elokuvakontakti ry , levittäjä

Tuotantotiedot

Tuotanto
For Real Productions Ltd , Tuottaja For Real Productions Ltd Lisätiedot Sulje
Tuotantokustannukset
331 608 €
Rahoitus
Suomen elokuvasäätiö SES , tuotantotuki, 65 000 € Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus , tuotantotuki, 40 000 € AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Lisätiedot Sulje YLE Yhteistuotannot , yhteistyö YLE Yhteistuotannot Lisätiedot Sulje Arte G.E.I.E. , yhteistyö Arte G.E.I.E. Lisätiedot Sulje Suomen elokuvasäätiö SES , kehittämistuki, 10 000 € Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje Media Programme of the European Community , kehittämistuki Media Programme of the European Community Lisätiedot Sulje Valtion elokuvataidetoimikunta , kehittämistuki Valtion elokuvataidetoimikunta Lisätiedot Sulje Suomen Kulttuurirahasto , kehittämistuki Suomen Kulttuurirahasto Lisätiedot Sulje AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus , ennakkosuunnittelutuki, 10 000 € AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Lisätiedot Sulje
Julkaistu
2010

Esitystiedot

Levittäjä
Suomen Elokuvakontakti ry teatterilevitys, DVD-levitys (2010) Suomen Elokuvakontakti ry Lisätiedot Sulje
Ensi-ilta
12.02.2010
Ensi-iltapaikat
Joensuu: Tapio
Filmikopioiden määrä
6
Katsojaluku
4 220
Muut näytökset
10.02.2010 Tapio, Joensuu [elokuvakerhonäytös] ennakkoesitys 21.02.2010 Arktikum (Polarium-sali), Rovaniemi ensi-iltakierros 24.02.2010 Kino-Hovi, Kitee [elokuvakerhonäytös] ensi-iltakierros 05.03.2010 Kinopalatsi 5, Turku ensi-iltakierros 05.03.2010 Plevna 6, Tampere ensi-iltakierros 16.03.2010 Star 1, Oulu erikoisesitys 19.03.2010 Star 1, Oulu ensi-iltakierros 19.03.2010 Bio Rex, Vaasa ensi-iltakierros 19.03.2010 Bio Rex, Hämeenlinna ensi-iltakierros 19.03.2010 Bio Rex Sello, Espoo ensi-iltakierros 19.03.2010 Bio Rex, Porvoo ensi-iltakierros 19.03.2010 Bio Rex, Kajaani ensi-iltakierros 09.04.2010 Tennispalatsi 12, Helsinki ensi-iltakierros 14.05.2010 Kino Iiris, Lahti ensi-iltakierros 15.05.2010 Nuijamies, Lappeenranta ensi-iltakierros
Televisioesitykset
28.11.2010 YLE TV1 [Ykkösdokumentti] 25.04.2011 YLE TV1 19.08.2012 YLE Teema 26.02.2017 YLE TV1
Palkinnot
Elokuvan laatutuki 2010 (20 000 €). Arktista Vimmaa, Rovaniemi 2010: pääpalkinto (1 000 €).
Festivaaliosallistumiset
DocPoint Helsinki, Suomi 2010 Sodankylän elokuvajuhlat Sodankylä, Suomi 2010 Festival del film Locarno Locarno, Sveitsi 2010 Nordisk Panorama Bergen, Norja 2010 DOK Leipzig Leipzig, Saksa 2010 Arktista Vimmaa Rovaniemi, Suomi 2010 Nordische Filmtage Lübeck Lyypekki, Saksa 2010 Arktisen Upeeta Jyväskylä, Suomi 2011 One World Film Festival Praha, Tšekki 2011 Flying Broom International Women's Film Festival Ankara, Turkki 2011 Pravo Ljudski Film Festival Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina 2011
Ulkomaanmyynti
A-Film, Alankomaat Arte, Ranska Arte, Saksa

Kuvauspaikat

Ulkokuvat
Suomi: Rovaniemi Hanko Norja: Oslo Saksa: Erbach

Kuvausaika

n. 2008 - 2009

Sisältöseloste

Suomi ja Saksa sotivat aseveljinä Neuvostoliittoa vastaan 1941-1944. Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa. Saksan ja Suomen välille syttyi sota. Perääntyvien saksalaisjoukkojen mukana lähti satoja suomalaisia naisia.

Dokumenttielokuvassa Saksaan lähteneet Elma, Terttu, Kaisu sekä Roosa ja hänen Saksassa syntynyt poikansa Frans kertovat tarinansa. Mustavalkoiset ja värilliset arkistofilmit tukevat kerrontaa.

Kotitalossaan asuva Elma tietää ihmisten puhuvan hänestä saksalaisten vanhana huorana, vaikka hänelle itselleen sitä ei ole suoraan sanottu. Hänen äitinsä nimitti häntä aikoinaan myös huoraksi eikä ollut huolinut häntä muun perheen mukana sodan alta evakkoon Ruotsiin. Elma ei ollut huora eikä hyväksynyt nimittelyä. Hän lähti Saksaan.

Järvellä souteleva Frans on saksalaisen sotilaan poika, joka syntyi Hampurissa 1945, viikko sen jälkeen, kun Saksa oli antautunut. Isä oli tavannut Rovaniemellä Fransin äidin, Roosan, joka tuolloin työskenteli hotelli Pohjanhovissa ja sittemmin saksalaisten keittiössä. Lapin sodan sytyttyä paikkakunnalla ei katsottu hyvällä naisia, jotka seurustelivat saksalaisten kanssa. Roosa lähti miehen matkaan. Hän ei ole kertonut Fransille tämän isästä - eikä kerro huolimatta pojan pyynnöistä.

Kotonaan jumppaava 87-vuotias Terttu kertoo olleensa Kemin lentokentän saksankielen päätulkki. “Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe…”, Terttu tapailee iskelmän sanoja. Hän sattui samaan elokuvanäytäntöön kuin Manfredkin, joka pyysi Tertun istumaan viereensä. ”Se oli vähän niin kun menoa sen jälkeen.” Manfred oli sivistyneen perheen sivistynyt poika, ei erityisen komea, ”lyhköinen tanttura”, mutta älykäs ja kohtelias. Terttua ei pidetty kauniina, toisin kuin sisartaan, hän toteaa. Hänellä on muistona Manfredille rakas Goethen Faust-taskukirja. Terttu päätti lähteä Manfredin mukana Saksaan, vaikka tunsikin tuskaa jättäessään äitinsä Suomeen. Hänen ja Manfredin suhde kehittyi intiimiksi Norjan Altassa, mistä matka jatkui laivalla ja junalla Osloon.

Kaisu ei työskennellyt saksalaisten palveluksessa, mutta aselevon tultua hän lähti ystävättärensä kanssa venäläisiä pakoon saksalaisten mukana. Matkan aikana hän käytti salanimeä Gretel Laubberg. Hän lukee kotiväelleen syksyllä 1944 lähettämäänsä kirjettä, jossa hän toivoo voivansa vielä palata takaisin ”rakkaaseen Suomeemme, jossa ei ryssillä ole mitään sanomista. [- -] Jos nimittäin joku tuomitsisi teidätkin meidän mukaan lähteneiden vuoksi, älkää muistako pahalla. En voinut muuta.”

Saksankielen taitoisena Kaisu kirjoitti ystävättäriensä puolesta tulisia rakkauskirjeitä näiden sulhasille. Häntä häiritsi joidenkin nuorten tyttöjen moraalinen rappio. Kaisu kertoo, että Oslossa heille tehtiin ”lääkärintarkastus”: kaikkien tyttöjen piti marssia alasti kolmen upseerin editse. Hitlerin päiväkäskyn mukaan naisia piti kohdella aseveljinä, joten he pääsivät jatkamaan matkaa kohti Saksaa.

Kun Manfred ryhtyi järjestämään Tertulle matkaa vanhempiensa kotiin, Tertulle ”tuli järki päähän”. Laivamatkan jälkeen hän tapasi Manfredin vielä Hampurissa Rissenin kasarmeilla, missä hän työskenteli mm. sukkia parsien. Hän näki kuinka liittoutuneiden koneet lensivät kasarmin yli Hampuria pommittamaan. Hän kertoo, että suomalaisiakin vaadittiin tekemään Hitler-tervehdys, mutta sitä Terttu ei suostunut tekemään. Yleinen huhu tuolloin oli, että Hitler oli tullut hulluksi ja pureskelee mattoa työhuoneessaan.

Kaisun mukaan suurella osalla oli käsitys, että Saksassa olisi hyvät olot, mutta todellisuus oli ihan muuta. Värillinen arkistofilmi näyttää pommitusten raunioittamaa kaupunkia. Grohnin kasarmeilla Kaisu näki ensimmäisen kerran daavidintähteä kantavan naisen, joka pelästyi heitä, sillä heillä oli saksalaiset uniformut yllään.

Eräänä aamuna Kaisu törmäsi parakin ovella englantilaiseen sotilaaseen, jolle hän kertoi paenneensa venäläisiä. Englantilaisen mielestä venäläiset olivat hyviä ihmisiä, joita ei olisi tarvinnut paeta. Kaisu suuttui ja sanoi tietävänsä paremmin, jolloin englantilainen oli uhannut ampua hänet. Upseeri oli kuitenkin ohjannut Kaisun konsulaattiin ja kehottanut lähtemään kotiin.

Rauhan tultua Kaisu, joka asui amerikkalaisten valvomalla vyöhykkeellä, sai töitä sotilasyksikön päällikön sihteerinä. Tuolloin hän näki ensi kerran mustan miehen, joka oli pohjoisen napapiirin tytölle pelottava ilmestys.

Amerikkalaiset tekivät saksalaisten keskitysleireillä kuvaamista filmeistä koosteen. Kaikkien oli pakko katsoa se, muutoin elintarvikekorttia ei saanut, Kaisu kertoo. Arkistofilmi näyttää esityksestä poistuvia järkyttyneitä ihmisiä.

Frans lentää Saksaan vieraillakseen isänsä asuinpaikoilla. Hän kertoo, että äiti työskenteli Hampurissa liittoutuneiden palveluksessa ja jätti hänet lastenkotiin, mistä myöhemmin nouti hänet. Frans löytää isänsä talolle. Isä oli aliupseeri, joka jätti Fransin ja tämän äidin ja muutti perheensä luo. Fransin sisarpuoli ei halua olla Fransin kanssa tekemisissä.

Frans kertoo olleensa äidilleen vihainen siitä, ettei tämä jättänyt häntä Saksaan, koska ei huolehtinut hänestä Suomessakaan. Suomessa he asuivat äidin siskon luona Lapissa. Äidin sisko adoptoi Fransin 1949. Kasvattivanhemmat tiesivät, että Fransin isä oli saksalainen, mutta hekään eivät suostuneet kertomaan pojalle sen enempää asiasta. Sen sijaan kasvattiäiti nimitteli poikaa äpäräksi, huoran penikaksi ja antoi selkään.

Kaisu lähti kotimatkalleen Hampurin kautta Lyypekkiin, josta Punaisen Ristin oli määrä toimittaa naiset Suomeen. Suomalaisten merimiesten avulla seitsemän heistä pääsi jäniksinä matkaamaan Suomeen. Merimiehet opastivat tyttöjä, ettei perillä kannattanut sanoa paenneensa ryssiä, sillä suhdanteet olivat muuttuneet. Poliisi oli heitä vastassa Turun satamassa, mistä heidät vietiin karanteenileirille Hankoon.

Kaisu katselee Hangossa luhistumassa olevia parakkeja, jotka vaikuttavat hänestä tutuilta. Hän istahtaa portaille tupakalle. Valtiollinen poliisi epäili kaikkia Saksasta tulleita vakoilijoiksi. Kaisu joutui kolme kertaa ”erilliskuulusteluun”, josta ei tehty pöytäkirjaa. Kuulustelija oli ”tosi röyhkeä ja kommunismin läpitunkema”. Kaisu ei suostunut itkemään kuulustelijansa edessä. Terttu puolestaan sai olla rauhassa, sillä hänen äitinsä oli torikauppias, tavallista työläisväestöä.

Elma ei tunne lähdöstään mitään katumusta, sillä hän oli niin vihainen äidilleen. Kuinka sellaista voisi katua? Kun Elma palasi Saksasta kotiin, äiti ei häntä tervehtinyt, isä halasi. Äitinsä Elma edelleen kiroaa ja sanoo, että olisi halunnut kuristaa hänet.

Frans löytää isänsä haudan, jättää paikalle kukat ja istuu tovin kappelissa. Frans toteaa, ettei hän tunne mitään lapsenrakkautta biologista eikä kasvattiäitiään kohtaan.

Roosa sanoo antaneensa pojan siskolleen, koska tällä ei ollut lapsia: ”Oisko sitten ollut parempi, en tiedä…” Päätös oli vaikea, hän sanoo, mutta kertoo ajatelleensa, että näin olisi parempi lapselle. Hän ei haluaisi enää puhua asiasta, mutta suostuu sanomaan, että Fransin isä oli ”hyväluontoinen”, mutta meni entisensä luo. ”Kaikki on kestetty”, Roosa sanoo.

Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2015

Aiheet

armeijat

keskitysleirit

kielitaito

kuulustelu

Lapin sota

liittoutuneet

muistot

nimittely

pako

Saksa

saksalaiset

selviytytyminen

seurustelu

sota-aika

sotilaat

toinen maailmansota

turvallisuuspoliisi

vanhempi-lapsisuhde

vanhukset

Lehdistöarviot

Kalle Vaarala (Karjalainen 12.2.2010) piti dokumenttia historiankirjoituksen tarpeisiin suppeana, vaikka ymmärsikin vaietun aiheen tekijälle asettamat haasteet. ”Elokuvallisesti Auf Wiedersehen Finnland on hivenen vajavainen. Paikoin tuntuu, että katselee kuvituskuvalla varustettua radio-ohjelmaa. Kuvituksena on käytetty vähän sovinnaisesti rosoista kaitafilmitavaraa ja epäselväksi suurennettua arkistomateriaalia. Suutarin itse kuvaama kuvitusmateriaalikin koostuu enemmän tai vähemmän ’taiteellisista’ mutta sinänsä asiaan kuulumattomista yksityiskohdista, kuten kärpäsestä katossa tai hämähäkinseitistä ikkunassa. Tämä on omiaan luomaan sulkeutunutta ilmapiiriä, ja ikään kuin ajastaan ja paikastaan irrallaan olevan muistelijan mielenmaisemaa. Mikäli tällä kikkailulla on tahdottu konkretisoida jäyhää suomalaista vaikenemisen kulttuuria tai muistoihinsa vajonneiden päähenkilöidensä mielentilaa, niin siinä ohjaaja on onnistunut. Mutta valitettavasti se tekee myös katsomiskokemuksesta vähän puisevan ja väkinäisen.”

”Suutarin kohdettaan kunnioittava, kauniisti kuvitettu dokumentti on tervetullut lisä Suomen sotahistoriaan, joka on häpeän ja vaikenemisen nakertamia aukkoja täynnä”, kiitti Saija Holm (Lapin Kansa 21.2.2010). ”Nykynuoren näkökulmasta tarinat ovat yleisinhimillisiä, ne puhuttelevat ja myös häkellyttävät: kuinka luonnollista onkaan nuorten ihastuminen, ystävystyminen ja rakastuminen, kansalaisuudesta tai maailmanpoliittisesta tilanteesta riippumatta.”

Anssi Junttoa (Kaleva 19.3.2010) Auf Wiedersehen Finnland kosketti. ”Verkkainen ja hiljaisten hetkien rytmittämä dokumentti rakentuu haastattelupätkien ohella vanhasta filmimateriaalista ja utuisista tunnelmakuvista, jotka molemmat ovat eräänlaisia alitajuisia kuvia naisten muistoista. Samoin Johanna Juholan ja Pekka Kuusiston musiikilla on tärkeä rooli tunnelman luojana.”

Tapani Maskula (Turun Sanomat 5.3.2010) harmitteli dokumentin vajavaisuutta. ”Katsoja huomaa helposti, etteivät iäkkäät naiset paljasta menneisyydestään kuin päällimmäisen mielipahansa ja sulkevat suunsa kipeimmistä, arpeutumattomista haavoistaan. Vaikka Suutari laventaa näkökulmaa isättömän äpäräpojan yrityksillä aikuisena miehenä selvittää omaa ja vaikenevan äitinsä taustaa, ohjaajan keräämä aineisto ei silti riitä pitkän elokuvan jännitteeksi. Liian usein Suutari joutuu turvautumaan arkistomateriaaliin, joista riipaisevimmat jaksot on jo nähty moneen kertaan muissa yhteyksissä. Kun filmin päähenkilöt syystä tai toisesta eivät suostuneet avautumaan ohjaajalle, tämän olisi pitänyt vetää hiljenemisestä johtopäätöksensä ja mitoittaa elokuva niukkojen lausuntojen mukaiseksi.”

”Elokuvassa on käytetty alkuperäistä värifilmimateriaalia Saksan romahduksen päiviltä. Se on erittäin vaikuttavaa, varsinkin yhdistettynä Olli Huhtasen luomaan äänimaailmaan”, totesi dokumentille neljä tähteä antanut Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 13-14/2010). ”Elokuvassa ei tehdä selväksi, mistä mikin materiaali on peräisin, mutta on hyvä tietää, että kaikki Saksaan liittyvä on historiallista kuvaa. Katsoja kaipaa sitä tietoa. Autenttisuuden voima on mahtava. Tarkat vuosiluvut ja paikat kannattaa silti unohtaa. Elokuvaan voi heittäytyä kuin uneen, hiljaiseen painajaiseen.”

Taustaa

Rovaniemeläislähtöinen dokumenttielokuvien ohjaaja Virpi Suutari (s. 1967) on tunnettu Susanna Helken kanssa tehdyistä elokuvistaan kuten Synti – dokumentti jokapäiväisistä rikoksista (1996), Saippuakauppiaan sunnuntai (1998), Valkoinen taivas (1998), Joutilaat (2001), Kevät (2005), Sota (2005) ja Pitkin tietä pieni lapsi (2005). Suutari sai kolmevuotisen apurahan valtion elokuvataidetoimikunnalta vuonna 2007. Hän on toiminut myös DocPoint-elokuvafestivaalin taiteellisena johtajana.

Seuraavana aiheenaan Suutari tarttui dokumenttielokuvaan Auf Wiedersehen Finnland (2010). Sadat suomalaisnaiset olivat lähteneet Lapista perääntyvän Saksan armeijan mukana kohti Saksaa syksyllä 1944. Suutarin dokumenttielokuva kertoo näiden naisten vaietuista kohtaloista. Liittoutuneet pistivät suomalaisnaiset Saksassa pakkotöihin: tehdastyöntekijöiksi, siivoojiksi tai sukkien parsijoiksi. Saksalaisten mukaan lähteneet naiset joutuivat kotiin palattuaan sietämään kiusaamista, huorittelua, jopa väkivaltaa.

Suutari kertoi motiiveistaan elokuvan tekoon Aamulehdessä 5.3.2010: ”Halusin päästä kiinni naisten muistoihin ja luoda alitajuntaan sukeltavia, intiimejä, unenomaisia näkyjä menneisyydestä.” Elokuvan Auf Wiedersehen Finnland päähenkilöt Elma, Roosa, Terttu ja Kaisu olivat niiden satojen suomalaistyttöjen joukossa. Elokuva kertoo millainen oli tuo merkillinen matka, ja kuinka ”saksalaisten heilat” otettiin myöhemmin kotona vastaan. Vasta nyt matkan kokeneet noin 90-vuotiaat naiset pystyvät puhumaan kielletystä rakkaudestaan, matkasta ja katkerasta kotiinpaluustaan. Elokuvan naiset ja saksalaisen sotilaan poika Frans kamppailevat löytääkseen takaisin vaietut tarinansa. He joutuvat kysymään, voiko käsittelemätön menneisyys varastaa ihmiseltä kokonaisen elämän. Elokuva kartoittaa kirjoittamatonta suomalaista sota-aikaista tunnehistoriaa.

Elokuva Auf Wiedersehen Finnland sai valtion laatutukea 20 000 euroa. Rovaniemen Arktista Vimmaa –festivaalille elokuvalle myönnettiin pääpalkinto.

Seuraavana pitkänä dokumenttielokuvanaan Suutari ohjasi elokuvan Hilton! (2013).

Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2015

Musiikki

Wenn ich die blonde Inge abends nach Hause bringe
Säv. ja san. Friedrich Schwarz

Ich weiss, es wird einmal ein Wunder geschehen
Säv. Michael Jary, san. Bruno Balz
© Universal/MGB Scandinavia Ab

Kiitokset

Aku Hirviniemi, Kaisa Mäkinen, Kreeta Salminen, Sinni Virtanen Pertti Hartikainen, Mikko Jokinen, Elli Kantola, Airi Nieminen, Tarja Norman, Annikki Rokkanen, Terttu Suosalo Hyvinkään maistraatti / Katri Asikainen, Heljä Pennanen; Kampaamo Kaunispää, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto / Tommi Partanen, Jari Sedergren; Kansallisarkisto / Pertti Vuorinen, Ryhmäteatteri, Saksalaisten sotilaiden lapset ry, Skatteverket Sverige / Alisa Puttonen, Suomen Vapaasatama Oy / Annika Welander, Jukka Ryky; Tuhat Ikkunaa Oy, Yle TV-arkisto / Eva Lintunen, Arctic Active, The Tourist Information / Luba M. Hansen, Bjørne Knernmo / Ms Havsel, Friedhof Erbach, Grand Hotel Oslo, Hotelli Regatta Hanko, Jacobs University Bremen, Landsarchive Bremen / Diethelm Knauf, Svein Christoffersen / Karen Rorbuer, Tanja Handke / Via Alta Tours, Vigelandsparken Oslo Edda ja Hartmut Brigge, Mika Hotakainen, Elsa Hänninen, Janne Putkonen, Aki Romakkaniemi, Aarno Selander, Eine ja Kalle Suosalo, Martti Suosalo, Eine Yliaska Niilo Aikio, Unto Hämäläinen, Hannes Hörkkö, Sirkku Isomäki, Marianne Junila, Anna Koikkalainen, Anu Kuivalainen, Esko Kähkönen, Toivo Lagus Taru Mäkelä, Tenho Norman, Lauri Pauli, Maija Pekkanen, Hamy Ramezan, Seppo Rustanius, Janina ja Mella Salmela, Kimmo Taavila, Olli Wikberg, Sakari ja Irina Vuontisvaara Kinotar / Lasse Saarinen

Tarkastustiedot

Tarkastuselin: VET
Tarkastusnumero: A-62970
Tarkastuspäivä: 22.01.2010
Formaatti: DVD
Perustelut: Toisen maailmansodan aikana Lapissa saksalaisten kanssa seurustelleiden naisten elämästä kertovassa dokumentissa vanhaa filmimateriaalia sodasta ja järkyttäviä keskitysleirikuvia.
Kesto/leikattu: 1:18:54
Ikäraja: K11
Tarkastamolaji: Dokumentti
Muut tiedot: Tarkastajat: Leena Karjalainen Maarit Pietinen

Tekniset tiedot

Väri
väri
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,78:1
Kesto
79 min

Ensi-iltavuosi	2010
Ohjaus	Virpi Suutari , ohjaus Virpi Suutari Lisätiedot Sulje
Tuotanto	For Real Productions Ltd , Tuottaja For Real Productions Ltd Lisätiedot Sulje
Maa	Suomi
Laji	dokumentti
Kesto	79 min
Genre	henkilödokumentti historiallinen dokumentti sotadokumentti

Henkilökuntanäyttö

Henkilökuntanäyttö

Haku

Auf Wiedersehen Finnland

Tämän aineiston tarjoaa

Auf Wiedersehen Finnland

Virpi Suutari

Virpi Suutari

Virpi Suutari

Cilla Werning

Heikki Färm

Jukka Nykänen

Olli Huhtanen

Johanna Juhola

Pekka Kuusisto

Olli Huhtanen

Laura Kuivalainen

Virpi Suutari

Pirkko Tiitinen

Jari Lehtiniemi

Ismo Ollila

Tazu Ovaska

Jenni Suitiala

Mikko Leinonen

Hannele Majaniemi

Heidi Mäkinen

Anne Vahlsten

Hanna Aartolahti

Susanna Haarla

Hannes Vartiainen

Carla-Rose Häkkinen

Ulrike Richter-Vapaatalo

Florian Opitz

Mikko Oinonen

Olli Pärnänen

Jukka Kujala

Tomi Nieminen

Juuso Selin

Marko Terävä

Tiina Aaltonen

Sami Haartemo

Liisa Juntunen

Riitta Korpinen

Alf Hemming

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI

National Archives, Washington, USA

Sveriges Television (SVT)

YLE TV-arkisto

Suomen Elokuvakontakti ry

For Real Productions Ltd

Suomen elokuvasäätiö SES

AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus

YLE Yhteistuotannot

Arte G.E.I.E.

Suomen elokuvasäätiö SES

Media Programme of the European Community

Valtion elokuvataidetoimikunta

Suomen Kulttuurirahasto

AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus

Suomen Elokuvakontakti ry

armeijat

keskitysleirit

kielitaito

kuulustelu

Lapin sota

liittoutuneet

muistot

nimittely

pako

Saksa

saksalaiset

selviytytyminen

seurustelu

sota-aika

sotilaat

toinen maailmansota

turvallisuuspoliisi

vanhempi-lapsisuhde

vanhukset

Virpi Suutari

For Real Productions Ltd