Neljästoista vieras (1948)

Ruotsinkielinen nimi:

Fjortonde gästen, Den

Näytä kaikki nimet

Muut nimet:

Fourteenth Guest, The (englanninkielinen käännösnimi)

Quatorzième invité, Le (ranskankielinen käännösnimi)

Vierzehnte Gast, Der (saksankielinen käännösnimi)

Ohjaus:

Toivo Särkkä

Tuotanto:

Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Maa:

Suomi

Laji

pitkä

fiktio

Genre:

komedia

romanttinen komedia

Tiivistelmä:

Toivo Särkän ohjaamassa romanttisessa komediassa Neljästoista vieras (1948) Sandkullan kartanon tytär Anna-Lisa Hakenhjelm (Ghedi Lönnberg) palkkaa kiertolaiseksi luulemansa miehen (Rolf Labbart) ylimääräiseksi kihlajaisvieraakseen, herra Hirniseksi. Tosiasiassa kyse on sahanomistajan pojasta Jussi Palomaasta, joka rakastuu juhlissa Anna-Liisaan. Väärinkäsitykset ja kartanon talousongelmat vaikeuttavat kuitenkin parin yhteen päätymistä.

Tunnistatko elokuvaan liittyviä tekijöitä, esiintyjiä ja kuvauspaikkoja?

Kuvia ja videoita elokuvasta

Anna-Lisa Hakenhjelm (Ghedi Lönnberg) ja Jussi Palomaa (Rolf Labbart).
Patruuna Magnus Hakenhjelm (Helge Ranin) ja Jussi Palomaa (Rolf Labbart).
Ghedi Lönnberg.
Rolf Labbart.
Anita Allén (Hillevi Lagerstam) ja Anna-Lisa Hakenhjelm (Ghedi Lönnberg).
Anita Allén (Hillevi Lagerstam) ja Eevertti Kotila (Joel Asikainen).
Jussi Palomaa (Rolf Labbart) ja Sandkullan kartanon pehtoori Kalle Vanhala (Eero Kilpi).
Seisomassa kihlajaisvieras (Rauha Rentola), istumassa sulhanen Arne Melin (Thure Bahne) ja Musteri (Elsa Turakainen).
Rolf Labbart.
Ghedi Lönnberg ja Rolf Labbart.
Ghedi Lönnberg ja Hillevi Lagerstam.
Hillevi Lagerstam ja Joel Asikainen.

Näyttelijät

Ghedi Lönnberg

Anna-Lisa Hakenhjelm

Rolf Labbart

Jussi Palomaa Jr. alias herra Hirninen

Hillevi Lagerstam

Anita Allén

Helge Ranin

patruuna Magnus Hakenhjelm

Teuvo Puro

johtaja Juha Kustaa Palomaa

Eero Kilpi

pehtoori Kalle Vanhala

Joel Asikainen

Evert Kotila

Thure Bahne

Aarne Mellin

Matti Aulos

nimismies

Aino Lohikoski

Saimi Palomaa

Elsa Turakainen

musteri

Ida Salmi

Martta, huushollerska

Rauha Rentola

2. daami

Kaarlo Halttunen

kamreeri

Maire Karila

1. daami

Hannes Veivo

1. raamimies

Harri Sinijärvi

vanha herrasmies

Uljas Kandolin

2. raamimies

Kreditoimattomat näyttelijät

Heikki Eteläpää

mies sahan konttorissa

Toivo Särkkä

Sahojen Kontrolliyhdistyksen edustaja

Arvo Lehesmaa

Kotilan muonamies

Saara Ranin

nimismiehen vaimo

Vilho Ruuskanen

mies kihlajaiskutsuissa

Päivi Kosonen

johtaja Palomaan sihteeri

Eino Kaipainen

pappi

Tekijät

Toivo Särkkä ohjaus

Sulo Tammilehto kuva

Armas Vallasvuo leikkaus

Kurt Vilja ääni

Heikki Aaltoila musiikki

Aarre Koivisto lavastus

Kreditoimattomat tekijät

T. J. Särkkä

tuottaja

Toivo Särkkä

käsikirjoitus

William Reunanen

naamiointi

Sirkka Kaski

kampaaja

Alf Salin

studiopäällikkö

Maila Toivo

kuvaussihteeri

Kauno Laine

kamera-assistentti

Olavi Tuomi

kamera-assistentti

Bertil Holmström

järjestäjä

Leo Sarri

järjestäjä

Olavi Tuomi

klaffi

Päivi Kosonen

valokuvat

Studio Tenhovaara

Pentti Riihimäki

valokuvat

Eka Karppanen

alkutekstit

Rolf Labbart

muusikko

laulu

Tuotantotiedot

Elokuvan nimet:

Neljästoista vieras

virallinen nimi

Fjortonde gästen, Den

ruotsinkielinen nimi

Fourteenth Guest, The

englanninkielinen käännösnimi

Quatorzième invité, Le

ranskankielinen käännösnimi

Vierzehnte Gast, Der

saksankielinen käännösnimi

Tuotanto:

Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Valmistumisvuosi:

1948

Esitystiedot

Levittäjät:

Suomen Filmiteollisuus SF Oy

teatterilevitys

1948

Finnkino Oy

DVD-levitys

2011

VLMedia Oy

DVD-levitys

2017

Suomen teatteriensi-ilta:

03.12.1948

Jyväskylä: Suomi-Elo; Tampere: Petit

Teatterilevityskopioiden lukumäärä:

Muut esitykset:

05.12.1948

Kuopio: Puijo

ensi-iltakierros

17.12.1948

Helsinki: Rex

ensi-iltakierros

25.12.1948

Pori: Asto

ensi-iltakierros

01.01.1949

Lahti: Ilves

ensi-iltakierros

30.01.1949

Vaasa: Kinema

ensi-iltakierros

04.02.1949

Turku: Bio-Bio

ensi-iltakierros

Televisioesitykset:

27.10.1963

STV

Katsojamäärä:

1 010 000

01.12.1973

MTV2

Katsojamäärä:

910 000

22.01.1991

TV1

Katsojamäärä:

403 000

09.04.1997

YLE TV1

02.02.2005

YLE TV1

12.12.2006

YLE TV2

22.07.2009

YLE TV2

04.10.2011

YLE TV2

Katsojamäärä:

175 000

10.06.2013

YLE TV1

28.10.2014

YLE TV1

14.04.2016

YLE TV1

29.01.2018

YLE TV1

Sisältöseloste

Sahanomistaja Juha Kustaa Palomaa ja hänen poikansa Jussi ottavat yhteen. Poika haluaa uudistaa yhtiön toimintaa ja työmenetelmiä, mutta kun isä ei luovu ehdottomasta määräysvallastaan, Jussi lähtee työtamineissaan ovet paukkuen. Äidin sovittelut eivät auta, Jussi matkustaa junalla ystävänsä Evert Kotilan luokse. Asemalla hänen laukkunsa vaihtuu samassa junassa matkustaneen neitosen samannäköiseen laukkuun. Kotila ei ole kartanossaan, ja haalaripukuinen Jussi joutuu palaamaan asemalle rankkasateessa kävellen, kunnes saa kyydin nuoren naisen autossa. Heidän ollessaan eroamassa nainen kysyy Jussin mittoja ja tarjoaa kulkurina pitämälleen miehelle erikoislaatuisen yhden illan tehtävän: nainen, Sandkullan kartanon tytär Anna-Liisa Hakenhjelm, tarvitsee kihlajaisiinsa neljännentoista vieraan, koska hänen sulhasensa täti on äärimmäisen taikauskoinen.

Jussi esitellään postivirkamies Hirnisenä, Anna-Liisan lapsuudenystävänä. Vieraiden joukossa on myös junan neitonen, Anita Allén, joka joutuu matkalaukkunsa vaihtumisen vuoksi lainaamaan juhla-asun Anna-Liisalta, sekä Evert Kotila, jota Jussi vannottaa pysymään vaiti oikeasta henkilöllisyydestään. Evert kiinnostuu Anitasta ja kutsuu tämän vierailulle kartanoonsa. Anna-Liisan isä, patruuna Magnus Hakenhjelm, joka on vetäytynyt tilanhoidosta ja tuntee kiinnostusta yksinomaan kalastusta kohtaan, pitää puheen ja kohottaa maljan kihlaparille. Sulhanen, tilanomistaja Arne Mellin, hoivaa lähinnä tätiään, joka pelästyy suolakupin kaatumista. Nimismies kertoo vieraille varkaasta, joka on erikoistunut matkalaukkuihin. Anita tuo julki kokemuksensa, mutta Evert ehtii vaihtaa laukut ja tyttö joutuu nolatuksi.

Hirninen menestyy seuramiehenä etenkin naisvieraiden keskuudessa, ja hankkii päivälliskutsuja. Huomattuaan asian Anna-Liisa kutsuu miehen kahdenkeskiseen puhutteluun, sanoo tämän näytelleen osansa liiankin hyvin ja lähettää tämän takaisin maantielle tarjoten rahaa, jota mies ei ota vastaan. Patruuna, joka pitää Hirnistä hauskimpana vieraana kymmeneen vuoteen, on kuitenkin kutsunut tämän seurakseen kalaretkelle seuraavaksi aamuksi. Retkellä patruuna kertoo Jussille, että kartano on vaikeuksissa ja että Anna-Liisa vain velvollisuudentunnosta aikoo mennä naimisiin rikkaan Mellinin kanssa. Miehet viihtyvät koko päivän yhdessä, kalastaen ja laulellen. Kun isää ei illalla ala kuulua, Anna- Liisa huolestuu ja hälyttää nimismiehen etsimään häntä. Miehet löytyvät nuotiolta kalanpaistosta.

Anna-Liisa pitää Jussin käytöstä anteeksiantamattomana, mutta myöntyy kuitenkin antamaan tälle työtä kartanossa. Jussi paljastaa henkilöllisyytensä tilanhoitaja Vanhalalle ja esittää suunnitelmansa sahan rakentamisesta Hakenhjelmien maalle, lähelle rautatietä ja Palomaan metsiä. Hän pyytää Vanhalaa kirjoittamaan asiasta ikään kuin omana aloitteenaan johtaja Palomaalle. Anitan puheiden harhaanjohtamana Anna-Liisa riitelee Jussin kanssa ja kipakan sananvaihdon päätteeksi ajaa miehen ulos talostaan; sitä ennen Jussi ehtii tunnustaa rakkautensa. Evert puolestaan kertoo Jussille, että Anna-Liisa rakastaa häntä: Jussi jää salaa taloon.

Johtaja Palomaa näkee tilanhoitajan kirjeitse esittämän tarjouksen edut ja saapuu kartanoon neuvottelemaan kaupasta. Aluksi hän pyytää 60 prosenttia voitosta, mutta Vanhalan välityksellä ja isältään piilossa neuvotteluja hoitava Jussi pystyy saamaan tarjouksen Anna-Liisalle ja tämän isälle huomattavasti paremmaksi. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Jussi astuu esiin, jolloin hänen todellinen henkilöllisyytensä paljastuu kartanon väelle. Sekä johtaja Palomaa että Anna-Liisa loukkaantuvat Jussin neuvotteluissa esittämästä roolista. Kysymys Anna-Liisan naimakaupasta jää ilmaan hänen isänsä vakuuttaessa, että "kun minun tyttäreni sanoo tahdon, hän tarkoittaa täyttä totta".

Alttarilla Anna-Liisa sanoo "tahdon" ja sulhaseksi osoittautuu Jussi. Kirkon ulkopuolella Anna-Liisan isä sanoo Jussin isälle: "Elämässä pätee sama kuin kalastuksessa: kärsivällisyyttä vain, niin kyllä se lopuksi nappaa."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Asiasanat:

henkilöllisyys
huijaus
häät
johtajat
juhlat
kalastus
kartanot
kihlaus
kulkurit
liikeideat
liikemiehet
rakastuminen
romanssit
roolileikit
sahateollisuus
sukulaisuus
taikausko
väärinkäsitykset
yläluokka

Lehdistöarvio

"14. vieras Rexissä sivuutettakoon joulun kunniaksi kaikella lempeydellä mahdollisimman lyhyesti", aloitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 24.12.1949) ja jatkoi: "Vikoja siinä näet riittäisi luetella liian paljon - pahimpina kaikista käsikirjoitus epäloogillisuudessaan ja ihmiskuvauksen tavattomassa pintapuolisuudessaan."

"Sitä katsoja ei kylläkään ihmettele", kirjoitti H. L. Aamulehdessä 11.12.1949, "että ajanvietekirjallisuudessa moneen kertaan vatkattu aihe ei ole pystynyt inspiroimaan tekijää sen enempää kuin näyttelijöitäkään, mutta onkohan ollut välttämätöntä käyttää niin kulunutta aihetta. Kun se sitten vielä kerrotaan mahdollisimman vähän mukaansa tempaavasti, ei ole ihme, että esitys suorastaan ikävystyttää".

Ilta-Sanomien J-a N-nen (Juha Nevalainen, 27.12.1949) ilmoitti masentuneensa elokuvan "tyhjänpäiväisyyteen ja pinnallisuuteen" ja perusteli: "Neljästoista vieras on niitä huvinäytelmäyrityksiä, joista tyystin puuttuu henkevyys. Henkevyyden puutekin kävisi ehkä vielä jotenkin laatuun, jos elokuvan ohjauksessa olisi jonkinlaista hermoa, pitävää otetta, mutta sitä ei ole."

Lempeämpiä olivat Uuden Suomen Ra. H. (Raoul af Hällström, 24.12.1949) ja Nya Pressenin G. B-s (Greta Brotherus, 28.12.1949): "Toivo Särkkä on ohjannut filmin, keksien kaikenlaista hauskaa, etenkin kartanon päivälliskutsujen kuvaukseen. [- -] Filmi olisi ollut vielä paljon hauskempi, ellei käsikirjoitus olisi monin kohdin niin heikko. Nimetön tekijä on aika avuttomasti kehitellyt juonta eteenpäin sekä tehnyt itsensä syypääksi moniin aukkoihin ja epäjohdonmukaisuuksiin." (Ra. H.); "Härdad som man är av smaklösa och dumma inhemska filmmanus, finner man den lätta komedin om den fjortonde gästen ganska underhållande, trots longörer, logiska luckor, usel fotografering och vanlig rutinregi". (G. B-s).

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Taustaa

"T. J. S. eli Toivo Särkkä [- -] on hiljan alkanut uuden elokuvan saunaamalla elokuvaaja (Sulo) Tammilehdon uudessa saunassa [- -] Keravalla", kertoi lokakuussa 1948 ilmestynyt Elokuvateatteri - Suomen Kinolehti. Alkamassa oli elokuva Neljästoista vieras, jonka alkutekstit eivät mainitse käsikirjoittajaa - kyseessä oli Toivo Särkkä itse. Työn pohjana hänellä on ollut tunnistamaton ulkomainen aihe. Roolinimet (Hakenhjelm, Allén, Mellin, Hirninen, huushollerska, musteri) viittaava Ruotsin suuntaan. Käsikirjoituksen copyright-vuodeksi on merkitty 1948.

Alkujakso sisältää dokumentinomaisia näkymiä Isnäsin sahasta Pernajassa. Alkutekstien pohjana käytetty vaneri liittyy luontevasti näihin näkymiin. Toivo Särkän isä J. V. Särkkä oli metsätyönjohtajana riihimäkeläisen monitoimiyrittäjän ja mm. sahanomistajan H. G. Paloheimon palveluksessa. Elokuvan sahanomistajasuvulle annettu nimi Palomaa saattaa olla muistumaa tästä. Särkän ohjaamille elokuville tyypilliseen tapaan juoneen on liitetty kaksi laulua. Ensimmäisen esittää Rolf Labbart kihlajaisillallisilla, toinen - Kalafiskarin / Kalamiehen laulu - kuullaan ulkona luonnossa Rolf Labbartin ja Helge Raninin duettona. Laulujen sanat eivät sisälly käsikirjoitukseen.

Neljästoista vieras oli ensimmäinen Sulo Tammilehdon yksin kuvaama elokuva. Kolme edellistä elokuvaansa hän oli vuonna 1947 tehnyt yhdessä Felix Forsmanin kanssa. Tammilehdon idea oli lavastaa sahan konttorikohtaus avokulisseiksi autenttiseen sahaympäristöön. Kuvausten läpiviemiselle tuotti vaikeuksia tuulinen sää, joka heilutti papereita lavastuksen pöydillä.

Neljännentoista vieraan yleisömenestys jäi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien tuntuvasti vuoden keskitason alapuolelle. Oulun ensi-illan ajankohta ei ole selvillä - esitykset olivat todennäköisesti maaliskuun 1949 yleislakon aikana.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Musiikki

1. "Pienen mökin rakennan, sammalkankahalle - -"
Säv. Heikki Aaltoila, san. tunnistamaton
Es. Rolf Labbart, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 1' 00".

2. Kihlajaisvalssi
Säv. Heikki Aaltoila
Piano ja viihdeorkesteri (off, levysoitin), 3' 05".

3. "Kalafiskarin laulu" / "Kalamiehen laulu"
Säv. Heikki Aaltoila, san. tunnistamaton
Es. Rolf Labbart ja Helge Ranin, laulu (playback, Rolf Labbart ja tunnistamaton laulaja), kolmeen otteeseen, 2' 35".

Huomautuksia:
Joel Asikaisen ja Hillevi Lagerstamin seurustelukohtauksessa kuullaan trumpetin ja soitinyhtyeen esittämää musiikkia (off), 1' 35".

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Tarkastus- ja tekniset tiedot

Tarkastustiedot

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

2739

Päätöspäivä:

02.12.1948

Formaatti:

35 mm

Pituus:

2300 m

Veroluokka:

25 %

Ikäraja:

Tekniset tiedot

Värillisyys:

Ääni:

ääni

Äänijärjestelmä:

Aga-Baltic

Kuvasuhde:

1,37:1

Kesto:

84 min

Pituus:

2300 m