record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_119894
|
title |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
|
title_txtP |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
|
title_alt |
Glimtar från det finsk-ryska kriget 1939-1940
Scenes from the Finnish-Russian Winter War of 1939-1940
Images de la guerre finno-russe de 1939-40
Streiflichter aus dem finnisch-russischen Krieg 1939-1940
|
title_full |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
|
title_fullStr |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
|
title_full_unstemmed |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
|
title_short |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
|
description |
Dokumenttielokuva <i>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</i> (1940) on Puolustusvoimien katsauksista laadittu tiivistelmäkooste, jota ei tiettävästi ole enää tallella. Kuvaajina ovat olleet mm. Olavi Gunnari, Auvo Mustonen, Kalle Peronkoski ja Esko Töyri. Kooste käynnistyi kuvilla Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen jäljistä. Kotirintamalta nähtiin välähdyksiä mm. pommitetun kaupungin raivaustöistä, ulkomailta tulleesta humanitaarisesta avusta, sotavankien olosuhteista, sankarihautajaisista ja naisten työpanoksesta. Kooste päättyi presidentti Kyösti Kallion radiopuheeseen välirauhan teon jälkeen 14.3.1940. Puolustusvoimain Katsausten 1-8 (1940) mukaan. <br /><br />Katsaus käynnistyy kuvilla Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen jäljistä. Raatteen "kuoleman tiellä" motitettiin ja tuhottiin vihollisen koko 44. divisioona. Valtavan sotasaaliin kokoamispaikalla nähdään hyökkäysvaunuja, kuorma-autoja, hevosia, IT-konekiväärejä; lentokone on ammuttu alas järven jäälle. Kaikki saalis pyritään korjaamaan omaan käyttöön. <br /><br />Kostoksi rintaman takaiskuista vihollisen lentokoneet kylvävät pommeja ja tuhoa "rauhalliseen maaseutukaupunkiin". Kotirintama ei kuitenkaan lannistu, vaan raivaus- ja korjaustyöt aloitetaan välittömästi. Ulkomaisen, lähinnä ruotsalaisen lääkintähenkilökunnan ja ambulanssien apu tulee kipeään tarpeeseen. Suomussalmen-Raatteen sankari, kenraali Siilasvuo, nähdään komentopaikallaan. Ratsu- ja hiihtopartioiden sekä ilmatorjuntamiesten ja lentäjien panoksille annetaan tunnustusta. <br /><br />Välillä taltioidaan rintaman hiljaiseloa. "Marokon kauhu", kapteeni Aarne Juutilainen, ja kenraali J. W. Hägglund esitellään toimissaan. "Vapaan miehen voitto orjalaumasta, laadun voitto määrästä", arvioi selostaja jälleen nähtävän sotasaaliskuvaston edessä ja jatkaa: "Bolshevismin punainen tähti romahtaa luonnonlain varmuudella." "Vapaus tai orjuus, elämä tai kuolema" ovat taistelun vaihtoehdot. Venäläisten sotavankien olosuhteet selostaja arvelee paremmiksi kuin heidän osansa vihollisen taistelujoukoissa. Kirkkojen tunnoton hävitys osoittaa Neuvostoliiton uskonnon ja muiden pyhien arvojen viholliseksi. Kamera on mukana sankarihautajaisissa. Propagandasotaa Suomi käy radion ja rintaman kovaäänisten avulla. <br /><br /><i>Työrintaman marssin</I> kuoroesitykseen liittyvät kuvat ammustehtaasta ja naisten työpanoksesta; ilmatorjuntalottien osuus saa erityismaininnan. Pommitusten tuhojen ja raunioiden keskelläkin siviilielämä pyrkii jokapäiväiseen uomaansa ja jälleenrakennukseen. Ulkomaiset järjestöt ovat tulleet Suomen avuksi, sotaorvoille järjestetään vaatteita. Lemetin "kenraalimotti" Laatokan-Karjalan rintamalla merkitsi 34. panssariprikaatin tuhoa ja suomalaisten saalis sisältää "valtavia määriä" erilaisia kivääreitä, IT-konekivääreitä, radio- ja elokuvalaitteistoa, gramofoneja, tykkejä ja niiden ammuksia. <br /><br />Tasavallan presidentti Kyösti Kallio puhuu radiossa välirauhan teon jälkeen 14.3.1940. Puhetta säestävät kuvat paluusta siviilielämään ja jälleenrakennustyön alkamisesta. Presidentti toteaa Viipurin läänin lähes kokonaan menetetyksi, mutta korostaa itsenäisyyden säilyneen ja moraalisen voiton kuuluvan Suomelle. Hän vetoaa sivistyneiden maiden tukeen ja kansalliseen yhtenäisyyteen jälleenrakennustyön onnistumiseksi. Hän ilmaisee surunsa maamme silpomisesta ja myötätuntonsa siirtoväelle sekä kaatuneiden omaisille. Hän tekee kunniaa sankarivainajille, kiittää ylipäällikkö Mannerheimia, armeijaa, sotilaita ja lottia, osoittaa kiitoksensa avusta myös länsivalloille, erityisesti Ruotsille ja korostaa pohjoismaiden puolustusliiton välttämättömyyttä. Lopuksi hän sanoo kansan kohtalon olevan sen omissa käsissä ja toivoo Suomen pystyvän täyttämään "historiallisen tehtävänsä länsimaisen sivistyksen etuvartiona".<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
|
topic |
aseet
jälleenrakentaminen
kotirintama
pommitukset
propaganda
sotarintama
sotasaaliit
sotavangit
taistelut
talvisota
työpanos
naiset
ulkomainen apu
välirauha
|
author2 |
Olavi Gunnari
Auvo Mustonen
Kalle Peronkoski
Esko Töyri
Hannu Leminen
|
author2_role |
cng
flm
|
author_corporate |
Puolustusvoimat
|
author_corporate_role |
e10
|
geographic |
Suomi
|
genre |
sotadokumentti
dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
spelling |
Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940
Glimtar från det finsk-ryska kriget 1939-1940
Scenes from the Finnish-Russian Winter War of 1939-1940
Images de la guerre finno-russe de 1939-40
Streiflichter aus dem finnisch-russischen Krieg 1939-1940
Suomi
1940
Puolustusvoimat
Finlandia Uutistoimisto, omistaa Finlandia-Liitto r.y
SF-laboratorio
Olavi Gunnari
Auvo Mustonen
Kalle Peronkoski
Esko Töyri
Hannu Leminen
Reino Hirviseppä
10.05.1940
12.05.1940
Helsinki: Bio-Bio; Turku: Kinola
Kuopio: Kuvapirtti
19.05.1940
Tampere: Petit
26.05.1940
Jyväskylä: Suomi-Elokuvat; Vaasa: Kino
02.06.1940
Oulu: Hovi; Pori: Asto
09.06.1940
aseet
jälleenrakentaminen
kotirintama
pommitukset
propaganda
sotarintama
sotasaaliit
sotavangit
taistelut
talvisota
työpanos
naiset
ulkomainen apu
välirauha
Dokumenttielokuva <i>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</i> (1940) on Puolustusvoimien katsauksista laadittu tiivistelmäkooste, jota ei tiettävästi ole enää tallella. Kuvaajina ovat olleet mm. Olavi Gunnari, Auvo Mustonen, Kalle Peronkoski ja Esko Töyri. Kooste käynnistyi kuvilla Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen jäljistä. Kotirintamalta nähtiin välähdyksiä mm. pommitetun kaupungin raivaustöistä, ulkomailta tulleesta humanitaarisesta avusta, sotavankien olosuhteista, sankarihautajaisista ja naisten työpanoksesta. Kooste päättyi presidentti Kyösti Kallion radiopuheeseen välirauhan teon jälkeen 14.3.1940
Puolustusvoimain Katsausten 1-8 (1940) mukaan. <br /><br />Katsaus käynnistyy kuvilla Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen jäljistä. Raatteen "kuoleman tiellä" motitettiin ja tuhottiin vihollisen koko 44. divisioona. Valtavan sotasaaliin kokoamispaikalla nähdään hyökkäysvaunuja, kuorma-autoja, hevosia, IT-konekiväärejä; lentokone on ammuttu alas järven jäälle. Kaikki saalis pyritään korjaamaan omaan käyttöön. <br /><br />Kostoksi rintaman takaiskuista vihollisen lentokoneet kylvävät pommeja ja tuhoa "rauhalliseen maaseutukaupunkiin". Kotirintama ei kuitenkaan lannistu, vaan raivaus- ja korjaustyöt aloitetaan välittömästi. Ulkomaisen, lähinnä ruotsalaisen lääkintähenkilökunnan ja ambulanssien apu tulee kipeään tarpeeseen. Suomussalmen-Raatteen sankari, kenraali Siilasvuo, nähdään komentopaikallaan. Ratsu- ja hiihtopartioiden sekä ilmatorjuntamiesten ja lentäjien panoksille annetaan tunnustusta. <br /><br />Välillä taltioidaan rintaman hiljaiseloa. "Marokon kauhu", kapteeni Aarne Juutilainen, ja kenraali J. W. Hägglund esitellään toimissaan. "Vapaan miehen voitto orjalaumasta, laadun voitto määrästä", arvioi selostaja jälleen nähtävän sotasaaliskuvaston edessä ja jatkaa: "Bolshevismin punainen tähti romahtaa luonnonlain varmuudella." "Vapaus tai orjuus, elämä tai kuolema" ovat taistelun vaihtoehdot. Venäläisten sotavankien olosuhteet selostaja arvelee paremmiksi kuin heidän osansa vihollisen taistelujoukoissa. Kirkkojen tunnoton hävitys osoittaa Neuvostoliiton uskonnon ja muiden pyhien arvojen viholliseksi. Kamera on mukana sankarihautajaisissa. Propagandasotaa Suomi käy radion ja rintaman kovaäänisten avulla. <br /><br /><i>Työrintaman marssin</I> kuoroesitykseen liittyvät kuvat ammustehtaasta ja naisten työpanoksesta; ilmatorjuntalottien osuus saa erityismaininnan. Pommitusten tuhojen ja raunioiden keskelläkin siviilielämä pyrkii jokapäiväiseen uomaansa ja jälleenrakennukseen. Ulkomaiset järjestöt ovat tulleet Suomen avuksi, sotaorvoille järjestetään vaatteita. Lemetin "kenraalimotti" Laatokan-Karjalan rintamalla merkitsi 34. panssariprikaatin tuhoa ja suomalaisten saalis sisältää "valtavia määriä" erilaisia kivääreitä, IT-konekivääreitä, radio- ja elokuvalaitteistoa, gramofoneja, tykkejä ja niiden ammuksia. <br /><br />Tasavallan presidentti Kyösti Kallio puhuu radiossa välirauhan teon jälkeen 14.3.1940. Puhetta säestävät kuvat paluusta siviilielämään ja jälleenrakennustyön alkamisesta. Presidentti toteaa Viipurin läänin lähes kokonaan menetetyksi, mutta korostaa itsenäisyyden säilyneen ja moraalisen voiton kuuluvan Suomelle. Hän vetoaa sivistyneiden maiden tukeen ja kansalliseen yhtenäisyyteen jälleenrakennustyön onnistumiseksi. Hän ilmaisee surunsa maamme silpomisesta ja myötätuntonsa siirtoväelle sekä kaatuneiden omaisille. Hän tekee kunniaa sankarivainajille, kiittää ylipäällikkö Mannerheimia, armeijaa, sotilaita ja lottia, osoittaa kiitoksensa avusta myös länsivalloille, erityisesti Ruotsille ja korostaa pohjoismaiden puolustusliiton välttämättömyyttä. Lopuksi hän sanoo kansan kohtalon olevan sen omissa käsissä ja toivoo Suomen pystyvän täyttämään "historiallisen tehtävänsä länsimaisen sivistyksen etuvartiona".<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
Teostolla ei ole merkintöjä elokuvan musiikista. <br /><br />Puolustusvoimain talvisodan uutiskatsauksissa mm. mieskuoro esittää (100 %, orkesterin säestys) sävellyksen <i>Työrintaman marssi</i>, säv. Sulho Ranta, san. Viljo Kajava. <br /><br />Taustamusiikissa kuullaan viulun ja pianon esittämänä (off) <i>Älä itke äitini</i>, säv. trad., sekä orkesteriesityksinä (off) mm. seuraavat sävellykset: <i>Parolan marssi</i>, säv. trad., <i>Läksin minä kesäyönä käymään</i>, säv. trad., <i>Kaunis Karjala</i> / <i>Karjalan Jääkärien marssi</i>, säv. Elli Hällström, <i>Virsi 170</i> ("Jumala ompi linnamme - -"), säv. trad., <i>No, onkos tullut kesä</i>, säv. trad., <i>Nuijamiesten marssi</i>, säv. Toivo Kuula, <i>Vaasan marssi</i>, säv. Karl Collan, <i>Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa</i>, säv. trad., Karelia-sarja, opus 11, osa <i>Alla marcia</i>, säv. Jean Sibelius, <i>Täällä Pohjantähden alla</i>, säv. trad., <i>Olet maamme armahin Suomenmaa</i> / <i>Kansalaislaulu</i>, säv. trad., <i>Suomen kaartin paluulaulu</i>, säv. trad., <i>Härmässä häät oli kauhiat</i> / <i>Härmän häät</i> / Anssin Jukka, säv. trad., <i>En sjöman älskar havets våg</i> / <i>On armas mulle aallon tie</i>, säv. trad., Suomis sång / Suomen laulu, säv. Fredrik Pacius, <i>Honkain keskellä</i> / <i>Suomen salossa</i>, säv. Juhana Ennola, <i>Marsalkan hopeatorvet</i>, säv. Artturi Rope, <i>Oolannin sota</i>, säv. trad., <i>Maa hädässä</i> / <i>Vapaa syntyi Suomen kansa</i>, säv. Toivo Kuula, <i>Humalamäen sillalla</i>, säv. trad., <i>Raatikkoon</i>, säv. trad. ja <i>Vilppulan urhojen muistoksi</i> / <i>Kytösavun aukeilla mailla</i>, säv. Heikki Klemetti.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
dokumentti
Puolustusvoimain katsauksista leikattu dokumenttielokuva sivuutettiin lähinnä maininnoin, mutta pari myönteisesti arvottavaa kommenttiakin löytyy. "Nämä välähdykset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä", kirjoitti Uuden Auran (15.5.1940) nimetön palstanpitäjä, "ja ovat luonnollisesti mitä kiintoisinta nähtävää itsekullekin suomalaiselle." <br /><br />"En mycket väl gjord sammanställning", arvioi niin ikään nimetön kirjoittaja Åbo Underrättelser -lehdessä (15.5.1940). "Under en timmes tid återbördas man till den gångna vinterns prövningar både på hemmafronten och vid stridlinjerna. Ett sevärt program."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
Suomi-Filmi sai talvisodanaikaisen uutiskatsaustoimintansa käyntiin heti sodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Puolustusvoimilla ei vastaavaa valmiutta ollut, sen toimesta kuvattiin ensimmäiset sotatapahtumat vasta tammikuussa 1940. Puolustusvoimain Katsauksia valmistettiin kaikkiaan kahdeksan - ensimmäinen tarkastutettiin 26.1.1940 ja viimeinen, tasavallan presidentin 14.3.1940 pitämään radiopuheeseen perustuva, 21.3.1940. Samaa materiaalia on osittain käytetty sekä Puolustusvoimain että Suomi-Filmin uutiskatsauksissa. <br /><br />Katsausten yhteenlaskettu pituus oli tarkastustietojen mukaan kaikkiaan 3 075 metriä. Suomi-Filmin <i>Taistelun tien</I> tapaan myös Puolustusvoimat laati katsauksistaan sodan jälkeen yhtenäisen tiivistelmäkoosteen, pituudeltaan 1 500 metriä ja nimeltään <i>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</i> - käsite talvisota vakiintui käyttöön vasta myöhemmin. Koosteen ensi-ilta oli 12.5.1940 eli viikkoa aikaisemmin kuin Suomi-Filmillä. Koostetta ei ole enää tallella, ei myöskään tekstilistaa eikä tarkkaa tietoa elokuvan tekijöistä. Kuvaajina tiedetään olleen ainakin Olavi Gunnarin, Auvo Mustosen, Kalle Peronkosken ja Esko Töyrin. Alkuperäiset katsaukset ovat tallella Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa.<br /><br />Valtion elokuvatarkastamo lyhensi elokuvaa 30 metrillä eli runsaalla minuutilla, mutta hyväksyi toisaalta elokuvan lapsille sallituksi. Yleisömenestys jäi Suomi-Filmin <i>Taistelun tietä</I> heikommaksi. Lahdessa elokuvaa ei esitetty lainkaan. Jatkosodan puhjettua elokuva koki kesällä 1941 lyhyen uusintaesityskierroksen. Jatkosodan alkukuukausien tapahtumista Puolustusvoimat valmisti vuosina 1941-42 kolme sen uutiskatsauksista koottua kokoillan dokumenttiohjelmaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
Suomussalmi: Kiantajärvi, Raate (<i>tuhottu venäläiskolonna</i>), kirkonkylä (<i>palava kylä</i>)<br /><br />Korpiselkä: Tolvajärvi (<i>tuhottu venäläiskolonna</i>)<br /><br />Impilahti: Lemetti (<i>tuhottu venäläiskolonna</i>)<br /><br />Helsinki: Hallituskatu - Heikinkatu 16 - Kolmensepänaukio - Vanha ylioppilastalo - Eduskuntatalo - Senaatintori - Hesperian puisto Kullervo puhuu miekalleen -patsaan kohdalla - Tilkka (<i>Helsingin Sotilassairaala</i>) - Kaivopuisto (<i>ilmahälytykset ja -pommitukset</i>)<br /><br />Viipuri: Linna ja Linnoituksen kaupunginosa<br /><br />Viipurin - Lappeenrannan Valtatie 13 (<i>evakkokolonnia</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
Helsinki: Messuhalli Turuntie 15 (<i>Sotasaalisnäyttely</i>), Yleisradion studio (<i>presidentti Kyösti Kallion puhe</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>
Kun kohteet liittyivät sodankäyntiin, kuvauspaikkoja ei aina ole voitu ilmoittaa
|
main_date |
1940-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[1940-01-01 TO 1940-12-31]
|
search_daterange_mv |
[1940-01-01 TO 1940-12-31]
|
author_facet |
Olavi Gunnari
Auvo Mustonen
Kalle Peronkoski
Esko Töyri
Hannu Leminen
Puolustusvoimat
|
id |
kavi.elonet_elokuva_119894
|
first_indexed |
2017-04-11T11:57:58Z
|
last_indexed |
2023-12-01T08:53:46Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">119894</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Glimtar från det finsk-ryska kriget 1939-1940</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Scenes from the Finnish-Russian Winter War of 1939-1940</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="fre">Images de la guerre finno-russe de 1939-40</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ranskankielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="ger">Streiflichter aus dem finnisch-russischen Krieg 1939-1940</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="saksankielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lähdekirjallisuus">1940</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Puolustusvoimat</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1364383</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1940" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Finlandia Uutistoimisto, omistaa Finlandia-Liitto r.y.</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>210701</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>SF-laboratorio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>902501</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Olavi Gunnari">Olavi Gunnari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100572</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Auvo Mustonen">Auvo Mustonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101467</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Kalle Peronkoski">Kalle Peronkoski</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100023</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Esko Töyri">Esko Töyri</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>105041</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Hannu Leminen">Hannu Leminen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>105506</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatonesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatonesiintyja-nimi="Reino Hirviseppä" elokuva-elokreditoimatonesiintyja-maare="selostaja">Reino Hirviseppä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157512</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="1366" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="1500 m" elokuva-tarkastus-veroluokka="VV" elokuva-tarkastus-leikattumetria="30 m" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-osalkm="3">CEN</ProductionEventType><DateText>10.05.1940</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>12.05.1940</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Bio-Bio; Turku: Kinola</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="2 (arvio)">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuopio: Kuvapirtti</RegionName></Region><DateText>19.05.1940</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Petit</RegionName></Region><DateText>26.05.1940</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä: Suomi-Elokuvat; Vaasa: Kino</RegionName></Region><DateText>02.06.1940</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Oulu: Hovi; Pori: Asto</RegionName></Region><DateText>09.06.1940</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>aseet</Term><Term>jälleenrakentaminen</Term><Term>kotirintama</Term><Term>pommitukset</Term><Term>propaganda</Term><Term>sotarintama</Term><Term>sotasaaliit</Term><Term>sotavangit</Term><Term>taistelut</Term><Term>talvisota</Term><Term>työpanos</Term><Term>naiset</Term><Term>ulkomainen apu</Term><Term>välirauha</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Dokumenttielokuva <i>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</i> (1940) on Puolustusvoimien katsauksista laadittu tiivistelmäkooste, jota ei tiettävästi ole enää tallella. Kuvaajina ovat olleet mm. Olavi Gunnari, Auvo Mustonen, Kalle Peronkoski ja Esko Töyri. Kooste käynnistyi kuvilla Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen jäljistä. Kotirintamalta nähtiin välähdyksiä mm. pommitetun kaupungin raivaustöistä, ulkomailta tulleesta humanitaarisesta avusta, sotavankien olosuhteista, sankarihautajaisista ja naisten työpanoksesta. Kooste päättyi presidentti Kyösti Kallion radiopuheeseen välirauhan teon jälkeen 14.3.1940.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Puolustusvoimain Katsausten 1-8 (1940) mukaan. <br /><br />Katsaus käynnistyy kuvilla Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen jäljistä. Raatteen "kuoleman tiellä" motitettiin ja tuhottiin vihollisen koko 44. divisioona. Valtavan sotasaaliin kokoamispaikalla nähdään hyökkäysvaunuja, kuorma-autoja, hevosia, IT-konekiväärejä; lentokone on ammuttu alas järven jäälle. Kaikki saalis pyritään korjaamaan omaan käyttöön. <br /><br />Kostoksi rintaman takaiskuista vihollisen lentokoneet kylvävät pommeja ja tuhoa "rauhalliseen maaseutukaupunkiin". Kotirintama ei kuitenkaan lannistu, vaan raivaus- ja korjaustyöt aloitetaan välittömästi. Ulkomaisen, lähinnä ruotsalaisen lääkintähenkilökunnan ja ambulanssien apu tulee kipeään tarpeeseen. Suomussalmen-Raatteen sankari, kenraali Siilasvuo, nähdään komentopaikallaan. Ratsu- ja hiihtopartioiden sekä ilmatorjuntamiesten ja lentäjien panoksille annetaan tunnustusta. <br /><br />Välillä taltioidaan rintaman hiljaiseloa. "Marokon kauhu", kapteeni Aarne Juutilainen, ja kenraali J. W. Hägglund esitellään toimissaan. "Vapaan miehen voitto orjalaumasta, laadun voitto määrästä", arvioi selostaja jälleen nähtävän sotasaaliskuvaston edessä ja jatkaa: "Bolshevismin punainen tähti romahtaa luonnonlain varmuudella." "Vapaus tai orjuus, elämä tai kuolema" ovat taistelun vaihtoehdot. Venäläisten sotavankien olosuhteet selostaja arvelee paremmiksi kuin heidän osansa vihollisen taistelujoukoissa. Kirkkojen tunnoton hävitys osoittaa Neuvostoliiton uskonnon ja muiden pyhien arvojen viholliseksi. Kamera on mukana sankarihautajaisissa. Propagandasotaa Suomi käy radion ja rintaman kovaäänisten avulla. <br /><br /><i>Työrintaman marssin</I> kuoroesitykseen liittyvät kuvat ammustehtaasta ja naisten työpanoksesta; ilmatorjuntalottien osuus saa erityismaininnan. Pommitusten tuhojen ja raunioiden keskelläkin siviilielämä pyrkii jokapäiväiseen uomaansa ja jälleenrakennukseen. Ulkomaiset järjestöt ovat tulleet Suomen avuksi, sotaorvoille järjestetään vaatteita. Lemetin "kenraalimotti" Laatokan-Karjalan rintamalla merkitsi 34. panssariprikaatin tuhoa ja suomalaisten saalis sisältää "valtavia määriä" erilaisia kivääreitä, IT-konekivääreitä, radio- ja elokuvalaitteistoa, gramofoneja, tykkejä ja niiden ammuksia. <br /><br />Tasavallan presidentti Kyösti Kallio puhuu radiossa välirauhan teon jälkeen 14.3.1940. Puhetta säestävät kuvat paluusta siviilielämään ja jälleenrakennustyön alkamisesta. Presidentti toteaa Viipurin läänin lähes kokonaan menetetyksi, mutta korostaa itsenäisyyden säilyneen ja moraalisen voiton kuuluvan Suomelle. Hän vetoaa sivistyneiden maiden tukeen ja kansalliseen yhtenäisyyteen jälleenrakennustyön onnistumiseksi. Hän ilmaisee surunsa maamme silpomisesta ja myötätuntonsa siirtoväelle sekä kaatuneiden omaisille. Hän tekee kunniaa sankarivainajille, kiittää ylipäällikkö Mannerheimia, armeijaa, sotilaita ja lottia, osoittaa kiitoksensa avusta myös länsivalloille, erityisesti Ruotsille ja korostaa pohjoismaiden puolustusliiton välttämättömyyttä. Lopuksi hän sanoo kansan kohtalon olevan sen omissa käsissä ja toivoo Suomen pystyvän täyttämään "historiallisen tehtävänsä länsimaisen sivistyksen etuvartiona".<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki>Teostolla ei ole merkintöjä elokuvan musiikista. <br /><br />Puolustusvoimain talvisodan uutiskatsauksissa mm. mieskuoro esittää (100 %, orkesterin säestys) sävellyksen <i>Työrintaman marssi</i>, säv. Sulho Ranta, san. Viljo Kajava. <br /><br />Taustamusiikissa kuullaan viulun ja pianon esittämänä (off) <i>Älä itke äitini</i>, säv. trad., sekä orkesteriesityksinä (off) mm. seuraavat sävellykset: <i>Parolan marssi</i>, säv. trad., <i>Läksin minä kesäyönä käymään</i>, säv. trad., <i>Kaunis Karjala</i> / <i>Karjalan Jääkärien marssi</i>, säv. Elli Hällström, <i>Virsi 170</i> ("Jumala ompi linnamme - -"), säv. trad., <i>No, onkos tullut kesä</i>, säv. trad., <i>Nuijamiesten marssi</i>, säv. Toivo Kuula, <i>Vaasan marssi</i>, säv. Karl Collan, <i>Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa</i>, säv. trad., Karelia-sarja, opus 11, osa <i>Alla marcia</i>, säv. Jean Sibelius, <i>Täällä Pohjantähden alla</i>, säv. trad., <i>Olet maamme armahin Suomenmaa</i> / <i>Kansalaislaulu</i>, säv. trad., <i>Suomen kaartin paluulaulu</i>, säv. trad., <i>Härmässä häät oli kauhiat</i> / <i>Härmän häät</i> / Anssin Jukka, säv. trad., <i>En sjöman älskar havets våg</i> / <i>On armas mulle aallon tie</i>, säv. trad., Suomis sång / Suomen laulu, säv. Fredrik Pacius, <i>Honkain keskellä</i> / <i>Suomen salossa</i>, säv. Juhana Ennola, <i>Marsalkan hopeatorvet</i>, säv. Artturi Rope, <i>Oolannin sota</i>, säv. trad., <i>Maa hädässä</i> / <i>Vapaa syntyi Suomen kansa</i>, säv. Toivo Kuula, <i>Humalamäen sillalla</i>, säv. trad., <i>Raatikkoon</i>, säv. trad. ja <i>Vilppulan urhojen muistoksi</i> / <i>Kytösavun aukeilla mailla</i>, säv. Heikki Klemetti.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i></elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="sotadokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Puolustusvoimain katsauksista leikattu dokumenttielokuva sivuutettiin lähinnä maininnoin, mutta pari myönteisesti arvottavaa kommenttiakin löytyy. "Nämä välähdykset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä", kirjoitti Uuden Auran (15.5.1940) nimetön palstanpitäjä, "ja ovat luonnollisesti mitä kiintoisinta nähtävää itsekullekin suomalaiselle." <br /><br />"En mycket väl gjord sammanställning", arvioi niin ikään nimetön kirjoittaja Åbo Underrättelser -lehdessä (15.5.1940). "Under en timmes tid återbördas man till den gångna vinterns prövningar både på hemmafronten och vid stridlinjerna. Ett sevärt program."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Suomi-Filmi sai talvisodanaikaisen uutiskatsaustoimintansa käyntiin heti sodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Puolustusvoimilla ei vastaavaa valmiutta ollut, sen toimesta kuvattiin ensimmäiset sotatapahtumat vasta tammikuussa 1940. Puolustusvoimain Katsauksia valmistettiin kaikkiaan kahdeksan - ensimmäinen tarkastutettiin 26.1.1940 ja viimeinen, tasavallan presidentin 14.3.1940 pitämään radiopuheeseen perustuva, 21.3.1940. Samaa materiaalia on osittain käytetty sekä Puolustusvoimain että Suomi-Filmin uutiskatsauksissa. <br /><br />Katsausten yhteenlaskettu pituus oli tarkastustietojen mukaan kaikkiaan 3 075 metriä. Suomi-Filmin <i>Taistelun tien</I> tapaan myös Puolustusvoimat laati katsauksistaan sodan jälkeen yhtenäisen tiivistelmäkoosteen, pituudeltaan 1 500 metriä ja nimeltään <i>Välähdyksiä Suomen-Venäjän sodasta 1939-1940</i> - käsite talvisota vakiintui käyttöön vasta myöhemmin. Koosteen ensi-ilta oli 12.5.1940 eli viikkoa aikaisemmin kuin Suomi-Filmillä. Koostetta ei ole enää tallella, ei myöskään tekstilistaa eikä tarkkaa tietoa elokuvan tekijöistä. Kuvaajina tiedetään olleen ainakin Olavi Gunnarin, Auvo Mustosen, Kalle Peronkosken ja Esko Töyrin. Alkuperäiset katsaukset ovat tallella Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa.<br /><br />Valtion elokuvatarkastamo lyhensi elokuvaa 30 metrillä eli runsaalla minuutilla, mutta hyväksyi toisaalta elokuvan lapsille sallituksi. Yleisömenestys jäi Suomi-Filmin <i>Taistelun tietä</I> heikommaksi. Lahdessa elokuvaa ei esitetty lainkaan. Jatkosodan puhjettua elokuva koki kesällä 1941 lyhyen uusintaesityskierroksen. Jatkosodan alkukuukausien tapahtumista Puolustusvoimat valmisti vuosina 1941-42 kolme sen uutiskatsauksista koottua kokoillan dokumenttiohjelmaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="1940/5">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="Talvi 1940<p> <i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Suomussalmi: Kiantajärvi, Raate (<i>tuhottu venäläiskolonna</i>), kirkonkylä (<i>palava kylä</i>)<br /><br />Korpiselkä: Tolvajärvi (<i>tuhottu venäläiskolonna</i>)<br /><br />Impilahti: Lemetti (<i>tuhottu venäläiskolonna</i>)<br /><br />Helsinki: Hallituskatu - Heikinkatu 16 - Kolmensepänaukio - Vanha ylioppilastalo - Eduskuntatalo - Senaatintori - Hesperian puisto Kullervo puhuu miekalleen -patsaan kohdalla - Tilkka (<i>Helsingin Sotilassairaala</i>) - Kaivopuisto (<i>ilmahälytykset ja -pommitukset</i>)<br /><br />Viipuri: Linna ja Linnoituksen kaupunginosa<br /><br />Viipurin - Lappeenrannan Valtatie 13 (<i>evakkokolonnia</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Helsinki: Messuhalli Turuntie 15 (<i>Sotasaalisnäyttely</i>), Yleisradion studio (<i>presidentti Kyösti Kallion puhe</i>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvauspaikkahuomautus"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kuvauspaikkahuomautus>Kun kohteet liittyivät sodankäyntiin, kuvauspaikkoja ei aina ole voitu ilmoittaa.</elokuva_kuvauspaikkahuomautus></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="mv" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="1,37:1" elokuva-alkupkesto="55 min" elokuva-alkuppituus="1500 m" elokuva-laji1fin="pitkä">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">119894</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
1940
|
building |
0/KAVI/
1/KAVI/skf/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
aseet
jälleenrakentaminen
kotirintama
naiset
pommitukset
propaganda
sotarintama
sotasaaliit
sotavangit
taistelut
talvisota
työpanos
ulkomainen apu
välirauha
|
genre_facet |
dokumentti
sotadokumentti
|
source_str_mv |
kavi
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100023
kavi.elonet_henkilo_100572
kavi.elonet_henkilo_101467
kavi.elonet_henkilo_105041
kavi.elonet_henkilo_105506
kavi.elonet_henkilo_157512
kavi.elonet_yhtio_1364383
kavi.elonet_yhtio_210701
kavi.elonet_yhtio_902501
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100023###cng
kavi.elonet_henkilo_100572###cng
kavi.elonet_henkilo_101467###cng
kavi.elonet_henkilo_105041###cng
kavi.elonet_henkilo_105506###flm
kavi.elonet_henkilo_157512###kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_yhtio_1364383###fmp
kavi.elonet_yhtio_210701###fds
kavi.elonet_yhtio_902501###laboratorio
|
main_date_str |
1940
|
title_sort |
välähdyksiä suomen venäjän sodasta 1939 1940
|
format_ext_str_mv |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1797240564367753216
|