Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama rikoselokuva Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) on kolmas Palmu-elokuvien sarjassa ja perustuu Mika Waltarin samannimiseen romaanikäsikirjoitukseen. Tuomari Toivo Virta (Matti Ranin) on edennyt urallaan rikospoliisin ensimmäisen ryhmän päälliköksi ja komisario Palmun (Joel Rinne) esimieheksi. Helsingin Tähtitorninmäeltä löytyy murhatun miehen ruumis. Tuomari Virta, komisario Palmu ja etsivä Kokki (Leo Jokela) alkavat tutkia tapausta. Virran suureksi harmiksi rikospaikalle on ehtinyt myös toimittaja Nopsanen (Pentti Siimes), jonka sensaatiojuttu Iltalehdessä aiheuttaa poliiseille lisätyötä.

Kuvia ja videoita elokuvasta

Komisario Palmu (Joel Rinne), etsivä Kokki (Leo Jokela) ja rikospoliisin ensimmäisen ryhmän päällikkö tuomari Virta (Matti Ranin) tutkivat Tähtitorninmäen murhaa.
Ohjaaja Matti Kassila ja Fennada-Filmin vanha Debrie-kamera.
Murhatun Fredrik Nordbergin veljentytär Saara Pohjanvuori (Maija-Leena Soinne) ja tuomari Virta (Matti Ranin).
Lättähattu Ville Valkonen (Esko Salminen), Saaran poikaystävä.
Etsivä (Tauno Söder) esittelee murhapaikalta löytyneitä tavaroita ensimmäisen ryhmän päällikölle tuomari Virralle (Matti Ranin, vas.) ja komisario Palmulle (Joel Rinne).
Majuri Carl Gustaf Vadenblick (Helge Herala) ja rouva Annikka Vadenblick (Aino Mantsas).
Iltalehden reportteri Nopsanen (Pentti Siimes).
Ensimmäisen ryhmän päällikkö Virta (Matti Ranin) kuulustelee pimua (Sointu Angervo) ja Villeä (Esko Salminen).
Etsivä Kokki (Leo Jokela) ojentaa raporttia ensimmäisen ryhmän päällikölle tuomari Virralle (Matti Ranin). Vieressä komisario Palmu (Joel Rinne) ja taustalla murharyhmän etsivä (Armas Jokio).
Pentti Siimes, Leo Jokela, Joel Rinne ja Matti Ranin.
Joel Rinne, Matti Ranin ja Leo Jokela.
Maija-Leena Soinne, Matti Ranin, Leo Jokela ja Joel Rinne.
Leo Jokela, Joel Rinne ja Matti Ranin.
Matti Ranin, Leo Jokela, Maija-Leena Soinne ja Joel Rinne.
Joel Rinne, Helge Herala, Leo Jokela, Aino Mantsas ja Matti Ranin.
Joel Rinne ja Helge Herala.
Leo Jokela ja Matti Ranin.
Majuri Vadenblick on ampunut poikaansa (Jarkko Herala). Häntä hoitavat äiti Annikka Vadenblick (Aino Mantsas) ja tuomari Virta (Matti Ranin).
Joel Rinne, Matti Ranin ja Leo Jokela.
Pentti Siimes ja Helge Herala.
Esko Salminen ja Maija-Leena Soinne.

Näyttelijät

Joel Rinne

komisario Palmu

Matti Ranin

tuomari Virta, 1. ryhmän päällikkö

Leo Jokela

etsivä Kokki

Helge Herala

majuri Carl Gustaf Vadenblick

Esko Salminen

Ville Valkonen, lättähattu

Aino Mantsas

Annikka Vadenblick

Pentti Siimes

toimittaja Nopsanen

Pia Hattara

neiti Alli Pelkonen

Maija-Leena Soinne

Saara Pohjanvuori

Sointu Angervo

pimu

Orma Aunio

Arska

Jarkko Herala

Vadenblickien poika

Yrjö Ikonen

vuorineuvos Rainer Melkonen

Pentti Irjala

äijä

Armas Jokio

etsivä

Pirkko Karppi

Vadenblickien palvelija

Vilho Kekkonen

Fredrik Nordberg

Eero Keskitalo

lättähattu

Kauko Kokkonen

konstaapeli asemalla

Ari Laine

konstaapeli Alpio

Lennart Lauramaa

etsivä Halonen

Heimo Lepistö

talonmies

Antti Litja

hallitusneuvos Jakkaralan poika, lättähattu

Olavi Naalisvaara

poliisiauton ajaja

Tapani Perttu

lättähattu

Matti Pihlaja

kuorma-auton kuljettaja

Erkki Poikonen

poliisi

Vesa Raiskio

lättähattu

Toivo Salmela

lättähattu

Tauno Söder

etsivä rikospaikalla

Kreditoimattomat näyttelijät

Auvo Nuotio

poliisikuoron johtaja

Keijo Komppa

portieeri

Veikko Sorsakivi

ylietsivä Malkanen

Matti Aulos

oikeuslääketieteen professori

Kaarlo Wilska

patologian laitoksen vahtimestari

Severi Seppänen

faktori

Börje Söderholm

lehtikuvaaja

Kalevi Korte

konstaapeli

Arno Carlstedt

lehtimies

Seppo Sariola

mies väkijoukossa

Kullervo Kalske

konstaapeli

Pertti Palo

konstaapeli

Esko Töyri

lehteä lukeva mies

Ensio Suominen

konstaapeli

Anita Saarikallio

Maire Vadenblick valokuvassa

Virke Lehtinen

nuori mies baarissa

Matti Kassila

mies laivalla

Carl-Erik Creutz

radiokuuluttajan ääni

Muut esiintyjät

Poliisikuoro: Helsingin Poliisilaulajat (Lähde: SKF 7)

Tekijät

Matti Kassila ohjaus

Matti Kassila käsikirjoitus

Mauno I. Mäkelä tuotannonjohto

Esko Töyri kuvaus

Juho Gartz leikkaus

Gösta Salminen äänitys

Matti Ylinen äänitys (äänitysassistentti )

Osmo Lindeman musiikki

Ensio Suominen lavastus

Börje Söderholm valokuvat

Kreditoimattomat tekijät

Kaarlo Nuorvala

käsikirjoitus

Arno Carlstedt

tuotantopäällikkö

Kalevi Korte

ohjaajan apulainen

Virke Lehtinen

kamera-assistentti

Åke Manninen

kuvausryhmän esimies

Holger Blommila

kuvausryhmän jäsen

Erkki Stillman

kuvausryhmän jäsen

Gösta Salminen

miksaus

Tuotantotiedot

Alkuperäisteos:

Mika Waltari: Tähdet kertovat, komisario Palmu! Salapoliisiromaani. Porvoo: WSOY, 1962. (romaani)

Elokuvan nimet:

Tähdet kertovat, komisario Palmu.

virallinen nimi

Stjärnorna, kommissarie Palmu, stjärnorna .....

ruotsinkielinen nimi

Stjärnor, kommissarie Palmu, stjärnor

ruotsinkielinen nimi Ruotsissa

Stars Will Tell, Inspector Palmu, The

englanninkielinen käännösnimi

Sterne erzählen, Kommissar Palmu...

saksankielinen nimi

Kommissar Palmu

saksankielinen käännösnimi

Étoiles nous parlent, Monsieur le commissaire, Les

ranskankielinen käännösnimi

Tuotanto:

Fennada-Filmi Oy

Tuotantokustannukset:

23 685 217 mk

Valmistumisvuosi:

1962

Esitystiedot

Levittäjät:

Adams Filmi Oy

teatterilevitys

1962

Yleisradio / Tallennepalvelu

videolevitys

1988

Finnkino Oy

videolevitys, DVD-levitys

2003

Yleisradio / YLE Export / Tallennemyynti

videolevitys

2003

VLMedia Oy

DVD-levitys

2014

Suomen teatteriensi-ilta:

07.09.1962

Helsinki: Rex, Tuulensuu; Lahti: Kinema; Tampere: Hällä, Kino

Teatterilevityskopioiden lukumäärä:

Muut esitykset:

14.09.1962

Domino ja Kino Turku, Turku

ensi-iltakierros

16.09.1962

Jaarli, Pori

ensi-iltakierros

30.09.1962

Apollo ja Kuvakukko, Kuopio

ensi-iltakierros

07.10.1962

Kinema, Vaasa

ensi-iltakierros

01.11.1962

Suomi-Elo, Jyväskylä

ensi-iltakierros

11.11.1962

Aula, Oulu

ensi-iltakierros

Televisioesitykset:

13.05.1968

MTV1

Katsojamäärä:

1 460 000

25.05.1974

MTV1

Katsojamäärä:

1 720 000

21.05.1980

MTV2

Katsojamäärä:

1 813 000

01.05.1986

TV1

Katsojamäärä:

528 000

12.12.1991

TV2

Katsojamäärä:

906 000

14.02.1996

TV1

Katsojamäärä:

350 000

12.12.1998

YLE TV2

02.11.2002

YLE TV2

13.08.2006

YLE TV2

01.05.2010

YLE TV2

13.06.2012

YLE TV1

12.01.2014

YLE Teema

29.01.2014

YLE TV1

31.12.2014

YLE Teema

21.10.2015

YLE TV1

22.10.2015

YLE TV1

23.10.2015

YLE TV1

26.12.2016

Yle Teema

Festivaaliosallistuminen:

1997

Suomalaisen elokuvan festivaali

Turku, Suomi

1999

Tampereen elokuvajuhlat

Tampere, Suomi

Palkinnot:

Valtion elokuvapalkinto 1962: 45 000 mk.
Jussit 1963: paras miespääosa: Joel Rinne; paras miessivuosa: Matti Ranin.

Ulkomaanmyynti:

Ruotsi

Levittäjä:

Sveriges Television (SVT)

Sisältöseloste

Tähtitorninmäeltä löytyy murhatun miehen ruumis. Rikoksen tutkintaa johtaa tuomari Virta, joka nyt on rikospoliisin ensimmäisen ryhmän päällikkö ja komisario Palmun esimies. Poliisin harmiksi rikospaikalle osunut Iltalehden reportteri Nopsanen ehtii tehdä sensaatiojutun saman päivän lehteen. Lehdistötilaisuudessa Virta joutuu tyytymään rutiinivastauksiin ivallisen Nopsasen edessä.

Murhattu mies on nimeltään Fredrik Nordberg, jonka asunnosta poliisit tapaavat hänen veljentyttärensä Saaran. Paljastuu, että Nordberg laati horoskooppeja sekä harrasti tähtitiedettä ja filateliaa. Poliisin epäilykset kohdistuvat Saaran poikaystävään Ville Valkoseen, jonka lasta tyttö odottaa. Ville etsintäkuulutetaan ja pidätetään. Kuulusteluissa selviää, että Ville on vienyt Nordbergin kaukoputken ja ollut yöllä Tähtitorninmäellä, mutta murhaa poika ei myönnä tehneensä. Niin ikään selviää, että Nordberg on vastikään saanut huomattavan rahasumman: hänen pöytälaatikkonsa on murrettu auki ja rahat ovat poissa.

Tähtitorninmäellä seikkailleeseen nuorisojengiin kuuluvan tytön todistajalausunto antaa alibin Villelle. Tutkimus suuntautuu nyt kiristysteoriaan ja esiin nousee majuri Vadenblickin nimi. Tähtitorninmäelle sijoitetusta kaukoputkesta näkyy Vadenblickin asuntoon, jonka ikkunasta majurin entinen vaimo on pudonnut tapaturmaisesti tai työnnettynä. Pankkitositteista selviää, että Vadenblick on nostanut rahaa juuri sen verran mitä Nordberg on saanut. Poliisit matkustavat Vadenblickin kartanoon tapaamaan majuria ja kyselevät tältä vaimon kuoleman olosuhteista. Majuri selittää sen itsemurhaksi, mutta hänen nykyinen vaimonsa saa hysteerisen kohtauksen, kun etsivä Kokki on toimittanut hänen ulottuvilleen lehden, jossa kerrotaan murhasta.

Paluumatkalla poliisit poikkeavat kahvilaan, jossa soivasta iskelmästä Tähtien kertomaa Virta oivaltaa, että majurin vaimo on hengenvaarassa. Miehet ehtivät paikalle juuri kun majuri on työntämässä vaimoaan alas jyrkänteeltä; vain Vadenblickin pikkupojan ampuma kiväärinlaukaus estää uuden murhan. Kun Palmu esittää suoran syytöksen ja todistusaineiston, majuri joutuu seinää vasten: hän ampuu mutta osuukin omaan poikaansa. Hän pakenee ulos kiväärin kanssa ja saa tulitaistelussa osuman - ampujaksi osoittautuu kuitenkin reportteri Nopsanen, joka hyppää alas puusta ja vihjaa vanhoihin kalavelkoihin: majurin vuonna 1944 ampumaan sotamieheen.

Tarpeellinen todistusaineisto löytyy "Kotkanpesän", majurin rantakalliolle suunnitteleman uuden huvilan peruskivestä. Saara ja Ville menevät naimisiin, Ville ryhtyy opiskelemaan ammattikoulussa. Palmu, Virta ja Kokki muistelevat tapausta laivalla, jolla he matkustavat poliisikuoron mukana Kööpenhaminaan.

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.

Asiasanat:

alkoholismi
ampuma-aseet
astrologia
esitutkinta
filmatisointi
Helsinki
häät
iltapäivälehdet
itsemurha
jengit
kartanot
kaukoputket
kiristys
kuorot
majurit
mielenterveyshäiriöt
murha
murhayritykset
nuorisokulttuuri
nuorisorikollisuus
nuoruus
perheväkivalta
poliisitutkinta
raskaus
rikosetsivät
rikospaikka
rikospoliisi
sadismi
siskot
tähtitiede
yläluokka

Lehdistöarvio

Kolmas Palmu-elokuva joutui monissa arvosteluissa vertailuun kahden edellisen kanssa. Yrjö Kempin (Ilta-Sanomat 11.9.1962) mielestä "Tähdet kertovat, komisario Palmu ohittaa filminä reippaasti molemmat edeltäjänsä, mutta on aiheelta ohuempi, hyppelehtivämpi ja silmiinpistävästi hajanaisempi kuin kumpikaan niistä".

"Kassila teki ihmeen!", innostui Martti Savo (Modest Savtschenko, Kansan Uutiset 9.9.1962). "Ei niin, että Tähdet kertovat olisi sellaisenaan poikkeuksellinen saavutus Kassilalle, mutta aniharvoin sattuu, että kun jostakin aiheesta tehdään 'sarja' filmejä, toinen vieläpä kolmaskin on ensimmäistä parempi. Näin on kuitenkin käynyt Palmu-sarjan kohdalla."

"Kolmas Palmu on - syystä - suuremmalla itseluottamuksella tehty juttu kuin edelliset", arveli Eero Tuomikoski (Kauppalehti 11.9.1962), "enemmän myös Kassilan oma joka suhteessa. Se on rohkeammin kuvan varaan rakennettu kuin edelliset, siinä eivät storyn mutkat pääse vetelöittämään ja seisottamaan kerrontaa niin kuin edellisissä, siinä eivät ilmaisulliset keksinnöt enää sysäydy silmiin ensikertalaisina oivalluksina, vaan palvelevat ohjaajan pyrkimyksiä."

Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 9.9.1962) näki Kassilan kerronnassa "uudenlaista väljyyttä ja vapautuneisuutta". "Matti Kassila kan berätta", säesti H. G. G. (Henry G. Gröndahl, Hufvudstadsbladet 9.9.1962). "Han gör det koncist, följdriktigt, snabbt, elegant och utan att hemfalla åt deckarfilmernas skötesynd, återblickarna. [- -] Humorn i den tredje Palmu-filmen är mera dämpad än tidigare, samtidigt är den säkrare, avgjort mera bjutbar, mognare."

Elokuvan loppupuoli ja Helge Heralan hahmo herättivät kuitenkin kritiikkiä. "Kassila ryhtyy ennen loppua tosikoksi", kirjoitti M. Sirnö (Hämeen Yhteistyö 9.9.1962). "Kevyeen soppaan heitetään liian vaikeasti sulatettavia luita, syvyyspsykologiaa, hermosairaita, lainauksia Hitchcockilta. Ristiriidasta ei voi syyttää Waltaria, Kassila olisi voinut muokata käsikirjoituksen myös loppuosaltaan." "Tämä uroskonna (Helge Herala) on hämmästyttävä suoritus yliampuvuudessaan. Jos jo juonenkehittely itsessään näillä tienoin on tyrmäävän epäuskottava, moninkertaistaa Heralan osuus käsikirjoituksen virheet." (Yrjö Kemppi)

Muuten näyttelijöiden katsottiin kehittyneen Palmu-sarjan edetessä: "Skådespelarna har småningom funnit rätt på sina typer och de vanliga överdrifterna är till stor del borteliminerade", koki O. F-ll (Appell 20.9.1962). H. G. G. (Henry G. Gröndahl, Hufvudstadsbladet 9.9.1962) piti kokonaisuuden kannalta edullisena että Ranin ja Jokela oli nostettu tasa-arvoiseksi pariksi Joel Rinteen rinnalle, mutta näki myös Palmu-hahmossa tapahtuneen kypsymistä: "Joel Rinnes kommissarie har vunnit i värme och trovärdighet vad han förlorar i burlesk färgläggning. Hans poliskommissarie har nu samma trygghet, samma mänskliga förståelsefulla inställning, samma genuina originalitet, som hans franska kollega från Paris, kommissarie Maigret."

Myöhempien vuosikymmenten eräissä arvioissa särmien nähtiin silottuneen tai kääntyneen ansioiksi. "Alkupuolella Kassila viljelee ironista vuoropuhelua ja poimii osuvia huomioita ajankohdan yhteiskunnallisesta todellisuudesta", kirjoitti Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 1.5.1986) vuoden 1986 tv-esityksen yhteydessä. "Loppupuolella elokuva jännittyy liikkuvaksi, sujuvaksi ja tehokkaaksi rikoskerronnaksi."

"Heralan suoritus on onnistunut yhdistelmä Chaplinin Diktaattorin Hynkeliä ja oikeaa Hitleriä", Pertti Lumirae (Demari 12.12.1991) luonnehti. "Tämä pohjimmiltaan traaginen hahmo ei jää kuitenkaan pelkäksi karikatyyriksi, vaan ohjauksen ja näyttelijätyön yhteisvaikutuksessa nousee myös jonkinlaiseen groteskiin suuruuteen."

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.

Taustaa

Mika Waltarin vuosina 1939 ja 1940 ilmestyneiden poliisiromaanien Kuka murhasi rouva Skrofin? ja Komisario Palmun erehdys pohjalta 1960 ja 1961 tehdyt, Matti Kassilan ohjaamat elokuvat olivat olleet niin hyviä yleisömenestyksiä, että se kannusti tekijöitä jatkamaan saman aiheen parissa. Useampia Palmu-romaaneja ei ollut ilmestynyt, joten Fennada-Filmistä otettiin syksyllä 1961 yhteyttä Mika Waltariin, joka itse kertoi Seurassa 12/1962:

"Koko viime kesän yritin päästä käsiksi pitkän aikaa tekeillä olleeseen laajaan teokseen, mutta ei sytyttänyt ja siksi tunsin itseni hyvin masentuneeksi. Syksyllä näin vanhaan salapoliisiromaaniini pohjautuvan elokuvan Kaasua, komisario Palmu!. Se oli niin hauskasti ohjattu ja näyttelijät niin etevät, että pakosta tulin hyvälle tuulelle ja nauroin monta kertaa, pitkistä ajoista. Palattuani maalle Fennada-Filmin johtaja, insinööri Mauno Mäkelä soitti minulle eräänä lokakuun päivänä ja kysyi, saisiko Fennada-Filmi käyttää samoja henkilöitä vielä uudessa elokuvassa laatimalla käsikirjoituksen oman mielensä mukaan. Tämä yllytti minut väittämään, että osaisin ehkä itsekin vielä kirjoittaa uuden salapoliisiromaanin. Hän ei tuntunut oikein uskovan, mutta ajattelin, että jo ihan liian kauan olen tuntenut itseni turhantärkeäksi. Siksi aloin kirjoittaa saman tien ja kirjoittaessani minulla oli hauskaa."

Waltarin käsikirjoitus valmistui parissa viikossa. Tekstiä työsti edelleen ohjaaja Matti Kassila yhdessä Kaarlo Nuorvalan kanssa. Waltari puolestaan kirjoitti Kassilan ja Nuorvalan työstä riippumattomasti käsikirjoituksensa romaaniksi, joka ilmestyi elokuvan ensi-illan aikoihin WSOY:n kustantamana. Joel Rinne ja Matti Ranin saivat osasuorituksistaan Jussi-patsaat, Leo Jokelalle oli patsas päätetty antaa jo edellisen jakokerran yhteydessä. Helge Heralan tulkitsema majuri Vadenblick on sekoitus Adolf Hitleriä, Charlie Chaplinin Diktaattoria sekä omalaatuisilla tempauksillaan hämminkiä ja kuuluisuutta herättänyttä everstiluutnantti S. O. Lindgreniä. Elokuvan lopputapahtumat poikkeavat romaanista, jossa mm. myös Annikka Vadenblick saa surmansa.

Elokuvan ruotsinkielinen nimi on alkuteksteissä oikeinkirjoituksellisesti virheellinen "Stjärnorna, kommisarie Palmu, stjärnorna .....". Vilho Kekkosen etunimi on alkuteksteissä muodossa Ville.

Tähdet kertovat, komisario Palmu. oli esitysvuotensa paras yleisömenestys - se tuotti voittoa 5 552 858 markkaa. Vuotta 1963 silmälläpitäen Waltarilta tilattiinkin jo seuraavan Palmu-elokuvan käsikirjoitus. Sen nimeksi Waltari antoi Lepäisit jo rauhassa, komisario Palmu. Kuvauskäsikirjoituksen Kassila laati tällä kertaa Eero Tuomikosken kanssa. Elokuvaa ei kuitenkaan koskaan toteutettu - tuottaja ei pitänyt käsikirjoitusta riittävän mielenkiintoisena, minkä lisäksi vuoden 1963 alussa alkanut ammattinäyttelijöiden lakko lamautti suunnitelman. Palmu-elokuvien henkilöhahmot herätettiin kuitenkin henkiin vielä vuonna 1969 elokuvassa Vodkaa, komisario Palmu, aivan uuden käsikirjoituksen pohjalta.

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.

Musiikki

1. Isänmaalle
Säv. Jean Sibelius, san. Paavo Cajander
1) Es. Helsingin poliisilaulajat, joht. Auvo Nuotio (playback), 0' 35".
2) Es. Matti Ranin, laulu (100 %), 0' 05".

2. Nuijamiesten marssi
Säv. Toivo Kuula, san. V.A. Koskenniemi
Es. Leo Jokela ja Matti Ranin, laulu (100 %), 0' 05".

3. Läksin minä kesäyönä käymään
Säv. ja san. trad.
Es. Leo Jokela ja Matti Ranin, laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 25".

4. C'est écrit dans le ciel / Tähtien kertomaa
Säv. Alex Alstone, san. André ja Georges Tabet, suom. Era (= Erkki Ainamo), sov. Bob Azzam
André Verchuren et son orchestre, laulu ranskaksi (off, jukeboxilevysoitin), 1' 30".
Levytys:
André Verchuren et son orchestre; Festival FY 45 2200 S, 1961.
Suomenkieliset levytykset:
Rauni Pekkala, Neloset ja Gösta Theseliuksen orkesteri; BFB-209, 18.2.1961.
Vieno Kekkonen, Lauluyhtye ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS-387, 22.2.1961.
Ragni Malmsten ja Ronnie Kranckin orkesteri; Decca SD-5522, 1961.

5. Suomis sång / Suomen laulu
Säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl
Es. Helsingin poliisilaulajat, joht. Auvo Nuotio (playback), 0' 40".

Huomautuksia:
Jazzmusiikkia kuullaan kahdesti orkesteriesityksenä (off), yht. 2' 05".

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.

Tarkastus- ja tekniset tiedot

Tarkastustiedot

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

13222

Päätöspäivä:

31.08.1962

Formaatti:

35 mm

Pituus:

2730 m

Kesto:

1:39:47

Veroluokka:

Leikattu metriä:

Ikäraja:

K15

Tarkastamolaji:

Trilleri

Osalukumäärä:

Muut tiedot:

Tarkastajat:
Paavo Tuomari
KS

Tarkastuttajat:

Fennada-Filmi Oy

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

A-13222

Päätöspäivä:

31.08.1962

Formaatti:

35 mm

Pituus:

2730 m

Veroluokka:

Leikattu metriä:

4 m

Ikäraja:

K16

Tarkastamolaji:

näytelmä

Perustelut:

Leikkaukset: "Astutuskohtaukset 5. osasta! 4 m".

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

13222

Päätöspäivä:

06.09.1962

Formaatti:

35 mm

Pituus:

2730 m

Kesto:

1:39:47

Veroluokka:

Leikattu metriä:

Ikäraja:

K15

Tarkastamolaji:

Trilleri

Muut tiedot:

VET:n huomautus: Leikkaukset tarkastettu ja hyväksytään.
Tarkastaja: Paavo Tuomari

Tarkastuttajat:

Fennada-Filmi Oy

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

13222

Päätöspäivä:

05.03.1985

Formaatti:

VHS

Pituus:

2685 m

Kesto:

1:34:12

Veroluokka:

Ikäraja:

Tarkastamolaji:

Trilleri

Muut tiedot:

Tarkastaja: Raimo Miettinen

Tarkastuttajat:

Opetusministeriö

Tunnistenumero:

T-13222

Päätöspäivä:

05.09.1988

Formaatti:

video

Pituus:

95 min

Ikäraja:

Tarkastamolaji:

näytelmä

Osalukumäärä:

Tarkastuttajat:

Yleisradio / Tallennepalvelu

Perustelut:

Suositusikäraja: K8

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

A-29218

Päätöspäivä:

10.07.2003

Formaatti:

VHS

Pituus:

6265 m

Kesto:

3:39:48

Ikäraja:

K11

Tarkastamolaji:

Lisämateriaali

Muut tiedot:

VET:n huomautus: Perustelut: Väkivaltaa tai sen uhkaa esim. Vieras mies tuli taloon-elokuvan näytteessä
Tarkastaja: Riitta Martsola

Tarkastuttajat:

Yleisradio / YLE Export / Tallennemyynti

Tekniset tiedot

Värillisyys:

Ääni:

ääni

Äänijärjestelmä:

Filmi-Ääni Oy

Kuvasuhde:

1,66:1

Kesto:

100 min

Pituus:

2730 m