Heinähattu ja Vilttitossu (2002)
Tekniset tiedot
| Värillisyys: | väri | ||
| Ääni: | ääni | Äänijärjestelmä: | Dolby Digital (SRD) |
| Kesto: | 75 min | Kuvasuhde: | 1,85:1 |
| Laboratorio: | Finn-Lab Oy |
Huomautukset
Kaisa Rastimo (s. 1961) valmistui ohjaajaksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta vuonna 1988. Hänen palkittuja töitään ovat puolipitkä elokuva Lauran huone (1988) ja dokumenttielokuvat Ajatusrikolliset (1989) ja Kuinka katosin karkkimaahan (1992) sekä näytelmäelokuvat Suolaista ja makeaa (1995) ja Säädyllinen murhenäytelmä (1998).
Lastenelokuva Heinähattu ja Vilttitossu perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan suosittuun lastenkirjasarjaan, jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1989. Elokuvan ensi-iltaan mennessä sarjassa oli ilmestynyt kahdeksan erillistä teosta. Elokuvaa varten luotiin uusi tarina, joka kuitenkin sisältää joitakin yksityiskohtia sarjan eri osista, eritoten teoksesta Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö (1999). Kattilakosken perhe koostuu perunatutkijaisästä, uusavuttomasta äidistä, villistä Vilttitossusta ja koulunkäyntiä odottavasta Heinähatusta. Naapuritalossa asuvat kaiken taitavat Alibullenin tädit.
Kaisa Rastimo on kertonut lasten ohjaamisesta seikkaperäisesti Lehtiset 2/2002 -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Lehteen oli laitettu ilmoitus: "Etsitään riiviöitä!" Rastimolle ilmoittautui 700 riiviötä, koekuvauksiin tuli 500 lasta. Valintaprosessi kesti viisi kuukautta. Päärooleihin valittiin 8-vuotias Katriina Tavi Helsingin Oulunkylästä ja 6-vuotias Tilda Kiianlehto Helsingin Myllypurosta. Lasten vanhempia esittävät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta ovat aviopari myös siviilissä. Elokuvan esitteessä mainittiin anekdoottina, että elokuvaa varten istutettiin 10 000 tainta ja siementä, oikeiden kukkien sekaan laitettiin 1000 muovikukkaa, täytettiin ja plätsäyteltiin 1500 vesi-ilmapalloa ja valmistettiin 8000 litraa värillistä pullataikinaa.
Heinähattu ja Vilttitossu sai pääpalkinnon Tukholmassa lastenelokuvafestivaaleilla. Lisäksi sille myönnettiin Iranin Roshdin festivaalin kultainen palkinto ja juryn erikoispalkinto festivaalin parhaasta elokuvasta. Kotimaassa elokuva palkittiin kahdella Jussi-patsaalla ja se sai Sosiaalidemokraattisen lapsi- ja varhaisnuorisotyöjärjestön Nuorten Kotkien Vuoden 2002 Lapsitekopalkinnon. Helsingin Sanomien 15.1.2003 haastattelun mukaan Rastimon ja Rauhalan tavoitteena olikin tehdä elokuva, jota pienimmätkin voisivat katsoa pelkäämättä. Rastimon esikuvia olivat Astrid Lindgrenin kirjojen filmatisoinnit Peppi Pitkätossusta ja Vaahteramäen Eemelistä.
Kaisa Rastimon ura on jatkunut lastenelokuvalla Myrsky (2008). Nopoloiden kirjojen pohjalta Mari Rantasila on ohjannut elokuvat Risto Räppääjä (2007) ja Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010).