Onnen maa (1993)
Tekniset tiedot
| Värillisyys: | väri | Värijärjestelmä: | Eastman Kodak |
| Ääni: | ääni | Äänijärjestelmä: | Dolby Stereo |
| Kesto: | 61 min | Kuvasuhde: | 1,66:1 |
| Laboratorio: | Finn-Lab Oy |
Musiikki
1. Vaaralliset huulet
Säv. Arvo Koskimaa, san. Solja Tuuli, sov. Kaarlo Valkama
Es. Reijo Taipale, laulu, ja yhtye (playback, Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri; alkutekstit), 2' 05".
Levytys:
Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 518, 1964.
2. Satumaa
Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen, Solja Tuuli, sov. Kaarlo Valkama
1) Es. Pertti Koivula, vihellys (100 %), 0' 05".
2) Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, levysoitin), 1' 40".
Levytys:
Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 449, 1962.
3. Virsi 342 ("Niin ihanaa on ylistää sinua, Jumalamme - -")
Säv. toisinto Raumalta, san. Mikael Nyberg, suom. san. Alpo Noponen
Es. Rääkkylän Kansanmusiikki ry, laulu (100 %), 1' 55".
4. Tango Humiko
Säv. Rauni Autio, san. Saukki, sov. Jaakko Salo
Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, levysoitin), 2' 25".
Levytys:
Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 481, 1963.
5. Kangastus
Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo
Es. Reijo Taipale, laulu, ja yhtye (playback, Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri), 2' 55".
Levytys:
Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 542, 1964.
6. Polvere / Hiekkaa
Säv. Mario Micheletti, san. Angelo Galletti, suom. san. Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo
1) Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off), 0' 50".
2) Es. Pertti Koivula, laulu (100 %), 0' 30".
Levytys:
Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 695, 1966.
7. Kesäinen muisto
Säv. Arvo Koskimaa, san. Jouko Kukkonen, sov. Jaakko Salo
Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off), 1' 10".
Levytys:
Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 481, 1963.
8. Jos jätät minut
Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo
Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, levysoitin), kaksi kertaa, yht. 2' 50".
Levytys:
Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 518, 1964.
9. Sateen tango
Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo
Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off, levysoitin), 1' 35".
Levytys:
Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 590, 1965.
10. Tähdet meren yllä
Säv. Unto Mononen, san. Unto Mononen - Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo
Reijo Taipale, laulu, ja Kullervo Linnan orkesteri (off, lopputekstit), 3' 05".
Levytys:
Reijo Taipale ja Kullervo Linnan orkesteri; Scandia KS 506, 1963.
Huomautuksia:
Musiikkinumero 3 on vuoden 1938 virsikirjassa Virsi 427.
Taisto Reimaluoto viheltelee Tapio Rautavaaran mukailemaa kansanlaulua Juokse sinä humma (100 %), 0' 15".
Elokuvan menestyksen siivittämänä Reijo Taipale levytti musiikkikappaleet uudestaan cd-albumille Lauluja elokuvasta Onnen maa (Bluebird BBCD 2545, 1993).
- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Huomautukset
Markku Pölönen (s. 1957) opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1979-83 ja ohjasi lyhyitä fiktioita (Yön yli, 1984; Taivaan lahja, 1986; Idylli, 1988) ja dokumentteja (Hoke, 1985; Flying Finn, 1987; Hiihdon apostoli, 1990) ennen puolipitkää näytelmäelokuvaa Onnen maa, joka valmistui Sparrausrinki-projektin puitteissa ja sai teatteriensi-iltansa projektin toisena elokuvana Christian Lindbladin Partyn (1991) jälkeen. Se kuvattiin super 16 mm:n materiaalille ja levennettiin laboratoriossa 35 mm:n kopioksi.
Pölönen on kotoisin Pohjois-Karjalasta, Enon Herajoelta, missä hänen sukunsa on viljellyt maata yli 300 vuoden ajan. Onnen maa kuvattiin samoilla seuduilla, Rääkkylässä, kesällä 1992, ja omaelämäkerrallinen juonne näkyy paitsi elokuvan miljöössä sen tapahtumien sijoittumisessa vuoteen 1963, 7-vuotiaan pikkupojan näkökulmassa, sekä tangokulttuurin korostuksessa. "Pohjois-Karjala on yleisinhimillisesti kauhea paikka elää, mutta olen siitä melkein ylpeä", Pölönen tilitti. "Siinä elämän kamppailussa on jotain kaunista. Se rajalla asumisesta tuleva levottomuus on mennyt geeneihin. Pohjois-Karjalan rikkinäistä maisemaa asuttavat helvetin hyvät jutunkertojat." (Helsingin Sanomat 22.9.1993).
Pölönen muistaa, miten hänen lapsuudessaan tanssilavalta kuului lauantai-iltaisin järven yli tangon poljento. Hänen mukaansa tango oli 1960-luvulla nuorisomusiikkia, täynnä raikasta eroottisuutta ja hyvää paatosta. Opiskeluaikoinaan, kovimpaan punk-aikaan, Pölönen esiintyi tangoyhtyeen laulusolistina. Pölösen mielestä kaikkien aikojen paras suomalainen tango on Unto Monosen Tähdet meren yllä Reijo Taipaleen esittämänä: "Se on onnellinen tango, mikä on hyvin harvinaista, täynnä pidäteltyä erotiikkaa ja onnen odotusta. Freudkin punastuisi niistä rohkeista mielikuvista, mutta se on kaunista." (Helsingin Sanomat 22.9.1993). Onnen maa rakentui paljolti juuri tangojen varaan: "Kun musiikki soi valmiiksi päässä, kuvista uskaltaa tehdä vahvempia. Silloin tietää että se toimii, ja sen maailman eheys on helpompi löytää." (HS, em.). Elokuvan musiikki otettiin kokonaisuudessaan Reijo Taipaleen Scandia-levytyksistä.
Onnen maan tuotantoyhtiönä toimi Dada-Filmi Oy, jonka takana olivat ohjaaja Matti Ijäs, näyttelijä Aake Kalliala, diplomi-insinööri Martti Kaukanen ja tuottaja Kari Sara. Näyttelijöistä Pertti Koivula, Taisto Reimaluoto ja Tuula Väänänen olivat Teatterikorkeakoulun tuoreita kasvatteja; Koivula oli nähty jo Mollbergin Tuntemattoman sotilaan (1985) Lahtisena ja Vääpeli Körmy -elokuvissa, mutta Onnen maa oli hänen ensimmäinen pääosansa: alun perin hänen piti esittää Aarne-veljeä, ja kertomansa mukaan hän sai Tenhon roolin laulettuaan tangoja Jouko Turkan 50-vuotissyntymäpäivillä, joilla oli läsnä myös Pölösen elokuvan apulaisohjaaja ja näyttelijävalinnoista vastannut Nadja Pyykkö.
Onnen maa sai kosolti tunnustusta laatutuen, Jussi-patsaiden ja muiden kotimaisten palkintojen muodossa. Turun Sanomien (17.2.1995) mukaan seitsemän maan tv-yhtiöt ostivat elokuvan. Ensimmäisessä kotimaisessa tv-esityksessään syyskuussa 1993 elokuva sai miljoonayleisön ja helmikuun 1998 "toiveuusintaan" liitettiin kolmiminuuttinen "esittelyvideo".
Pölönen sovitti aiheen myös näytelmäksi, jota esitettiin Lopen kesäteatterissa 2002. Heikki Kujanpää ohjasi Onnen maan musikaaliversion, joka sai ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterissa syksyllä 2003.
Pölösen seuraava elokuva, Heikki Turusen romaaniin pohjautuva Kivenpyörittäjän kylä (1995) sijoittui niin ikään Pohjois-Karjalaan, kymmenkunta vuotta myöhempään aikaan kuin Onnen maa.
Vuosina 1990-96 toteutettu Sparrausrinki oli Suomen elokuvasäätiön (SES), Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK), Yleisradion ja MTV3:n yhteinen hanke, jonka tarkoitus oli kannustaa nuoria lupaavia tekijöitä tarjoamalla rahoitus puolipitkään fiktioelokuvaan. Hankkeeseen hyväksytyille tuotannoille myönnettiin kullekin 1 300 000 mk:n budjetti, josta Elokuvasäätiön ja AVEK:n osuus oli 900 000 mk ja televisioyhtiöiden 400 000 mk. Projekti rahoitti kahtatoista vuosina 1991-97 valmistunutta elokuvaa. (Leena Louhivuori: Sparrausrinki. Helsinki: AVEK 1996). Projektissa syntyneistä elokuvista kahdeksan päätyi teatterilevitykseen ja on näin ollen sisällytetty Kansallisfilmografiaan.
- Toim. Lauri Piispa ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) pohjalta.