Lyyra Filmi

Yhtiön nimet: 
Lyyra Filmi
Lyyra-Filmi (vaihtoehtoinen kirjoitusasu)
Filmitehdas Lyyra (vaihtoehtoinen kirjoitusasu)
Maa:
Suomi (FI)
Yrityshistoria:

Lyyra Filmi oli vuosina 1910-1922 toiminut elokuvavalmistamo, elokuvien maahantuoja ja levittäjä sekä elokuvateatteriketjun omistaja. Yhtiöllä oli myös oma elokuvalaboratorio.

Lyyra Filmin perustaja oli puutavarakaupoilla ja sahamestarina pikarikastunut Hjalmar V(iktor) Pohjanheimo (1967-1936) - alkuperäiseltä sukunimeltään vuoteen 1888 Sikanen ja sitten vuoteen 1907 Saarinen. Vuonna 1910 hän vaihtoi toimialaa ja siirtyi elokuvan pariin, aluksi eri kaupungeissa - Helsinki, Viipuri, Tampere, Turku, Kuopio, Pori - sijaitsevan, lähinnä Lyyra-nimisten elokuvateatterien ketjun omistajana ja sitten myös ulkomaisten elokuvien maahantuojana ja levittäjänä.

Oman elokuvanvalmistustoiminnan Lyyra Filmi aloitti vuonna 1911, aluksi lyhytelokuvien tekijänä. Vuoteen 1919 mennessä lyhytelokuvia valmistui kaikkiaan 30, näiden joukossa ensimmäiset suomalaiset uutiskatsaukset, neljä Lyyran Viikkolehteä keväällä 1914.

Näytelmäelokuvien valmistustoiminta alkoi vuonna 1913. Taiteellisin päämäärin tuotetuista elokuvista vastasi lähinnä teatterinjohtaja Kaarle Halme (1864-1946) - mm. Verettömät, Nuori luotsi, viihteellisistä lyhyistä pilakuvista Pohjanheimon neljä poikaa Adolf (1888-1958), Hilarius (1892-1932), Asser (1893-1937) ja Birger (1895-1936). "Filmitehdas Lyyra" valmisti vuosina 1913-15 kaikkiaan 14 näytelmäelokuvaa ja maailmansodan aiheuttaman tauon jälkeen vuosina 1920-21 vielä kolme. Nämä kolme elokuvaa ohjasi Hjalmar V. Pohjanheimo itse.

1910-luvulla Lyyra Filmi oli näytelmäelokuvien valmistamana Suomen ylivoimaisesti suurin, ja lyhytelokuvienkin tekijänä neljännellä sijalla. Hjalmar V. Pohjanheimo vetäytyi alalta syrjään vuonna 1922, jolloin hän myi viimeisen, Helsingissä sijaitsevan elokuvateatterinsa Erik Estlanderille. Lyyra Filmin koko elokuvatuotanto on tuhoutunut.

Lyyra Filmin pääkonttori sijaitsi Helsingissä Erottajan- ja Ludviginkadun kulmatalossa osoitteessa Erottajankatu 15-17.

Kari Uusitalo
2.4.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Sven Hirn: Kuvat elävät. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Hannu Salmi: Kadonnut perintö Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916. Helsinki: SKS 2002.

V. Simonen: "Kun 'filmikuningasta' luultiin presidentiksi". Elokuva-Aitta 6-7/1932, 122.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Kari Uusitalo: Eläviksi syntyneet kuvat. Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930. Helsinki: Otava 1972.

Kari Uusitalo: "Varhaiset suomalaiset uranuurtajat". Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996, 60-64.