Wilho Ilmari

Etunimet: 
Wilho
Muut nimet: 
Sundberg (entinen nimi)
Vilho Ilmari (muu nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
24.04.1888
Syntymäpaikka: 
Kymi
Kuolinaika: 
18.08.1983
Kuolinpaikka: 
Turku
Palkinnot: 

Pro Finlandia -mitali 1947.

Biografia

Teatteri- ja elokuvaohjaaja, näyttelijä

Wilho Ilmari oli ennen kaikkea teatterimies, joka sivutoimisesti työskenteli myös elokuvan parissa juurevana näyttelijänä ja ohjaajana.

Wilho Ilmari Ilmari (v:een 1925 Sundberg) kävi Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulun 1908-10 ja toimi vastaperustetun Teatterikoulun rehtorina 1943-63. Hän toimi näyttelijänä ja teatterinjohtajana 1901-61 mm. Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja ohjaajana Suomen Kansallisteatterissa 1937-67. Ilmari sai teatterineuvoksen arvonimen 1951 ja professorin arvon 1968.

Wilho Ilmari esiintyi 1924-55 näyttelijänä 23 elokuvassa ja ohjasi 1928-51 kaikkiaan 10 elokuvaa, ensimmäisen - kansankomedian Tukkijoella (1928) - jo mykän filmin aikaan yhdessä Axel Slanguksen kanssa ja toimi lisäksi 1929 apulaisohjaajana Erkki Karun isänmaallissävytteisessä elokuvassa Meidän poikamme. Elokuvantekijänäkin Wilho Ilmari oli ennen kaikkea teatraalinen henkilöohjaaja. Hänen ohjaustöistään merkittävimpiä ovat Waltari-filmatisointi Vieras mies tuli taloon (1938), Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1939), Venetsiassa palkittu kohtalodraama Yli rajan (1942) ja kansankomedia Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1950).

Ilmari elokuvarooleista nousevat esiin jo mykän elokuvan aikaisen Myrskyluodon kalastajan (1924) nimiosa, Jumalan tuomion (1939) pehtori, Yli rajan -elokuvan (1942) Elisa Raaskan isä ja elokuvien ...Ja Helena soittaa (1952), Näkemiin Helena (1955) ja Niskavuoren Aarne (1954) rovastin roolit.

Radiossa Wilho Ilmari tuli tunnetuksi ennen kaikkea Kalle-Kustaa Korkin seikkailuista kertovan päivittäissarjan nimiosassa 1945-61.

Wilho Ilmari tilitti näyttämötaiteen kokemuksiaan ja näkemyksiään teoksessa Teatterimiehen lokikirja (1971).

Wilho Ilmarin ensimmäinen vaimo 1914-52, näyttelijä Litja Ilmari (1890-1966) esiintyi 1924-61 näyttelijänä 15 elokuvassa lähinnä emäntä-rooleissa.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 482.

Kalevi Kalemaa: "Ilmari, Wilho". Suomen kansallibiografia 4. Helsinki: SKS 2004, 299-301.

Suomen kansallisfilmografia 1-5. Helsinki: Edita ym. 1989-1996.