Eino H. Ahti

Etunimet: 
Hannes Einar Gabriel
Muut nimet: 
Gabriel Tossu (taiteilijanimi)
Ahti H. Einola (pseudonyymi)
Hannes Einar Gabriel Andersson (entinen nimi)
Einari Ahti (pseudonyymi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
14.03.1894
Syntymäpaikka: 
Vaasa
Kuolinaika: 
02.02.1955
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, toimittaja

Eino H. Ahti oli toimittajana työväenlehdissä; hän kirjoitti myös näytelmiä ja kierteli esiintymässä työväeniltamissa. Hänen Gabriel Tossu -humoristiaan on verrattu Tatu Pekkariseen ja Matti Jurvaan. Ahti esiintyi parissa elokuvassa, muistettavimmin suutarina Nyrki Tapiovaaran ohjauksessa Varastettu kuolema (1938).

Eino H. Ahti syntyi 1894 Vaasassa esimiehen perheeseen. Hän kävi Helsingissä taideteollisuuskoulun kolmivuotisen koneosaston kurssin ja oli konepajatyöläisenä ja merimiehenä. Kotimaahan palattuaan hän hitsaajantyönsä ohessa alkoi Gabriel Tossun nimellä esiintyä työväenjärjestöjen juhlissa. Vuodesta 1915 lähtien hän kirjoitteli Työmies-lehteen ensin Einari Ahti -nimellä, myöhemmin lehdistössä kirjailijanimellä Ahti H. Einola.

Vuonna 1928 Eino H. Ahti tuli Hämeen Kansa -lehteen toimittajaksi. Vuonna 1935 hän siirtyi Elannon valistusosaston palvelukseen liikkeen historiallisen aineiston kerääjäksi ja Elanto-lehden toimittajaksi. Oltuaan puoli vuosikymmentä Pienviljelijäin liiton nuorisotyön ohjaajana Ahti palasi vuoden 1951 alussa Elantoon jälleen liikkeen historiallisen aineiston kerääjäksi. Ahti oli myös tuottelias kirjailija: hän kirjoitti näytelmiä, lauluja, lastenkirjoja ja yhden romaanin (Hämärän lintuja, 1933).

Ohjaaja Nyrki Tapiovaara oli saattanut nähdä estradihumoristi Eino H. Ahdin työväentalojen näyttämöillä ja kiinnitti hänet elokuvaansa Varastettu kuolema (1938). Päähenkilöt, aktivistit Robert ja Manja (Ilmari Mänty alias Ralph Enckell ja Tuulikki Paananen) pakenevat santarmeja, mutta pihan suutari piilottaa heidät asuntoonsa. Hämätäkseen santarmeja Ahdin (Gabriel Tossun nimellä) esittämä suutari järjestää lapsiperheen mekkalan, muka pieksääkin lastaan. Santarmit jatkavat matkaa. Suutarin ovessa on mainoslause ”Jos sä hankit kengät somat / niin on mieles huolettomat!” Valentin Vaalan ohjauksessa Neiti Tuittupää (1943) Eino H. Ahti esitti (Ahti H. Einolan nimellä) tungettelevan rivosuista Asikkalan isäntää.

Erikoisella tavalla Eino H. Ahti tulee esiin Teuvo Tulion elokuvan Sellaisena kuin Sinä minut halusit (1944) yhteydessä. Se nimittäin perustui Einolan aiheeseen, josta Tulio tilasi kuvauskäsikirjoituksen Filmimieheltä (Nisse Hirniltä). Tulio teki käsikirjoitukseen myös itse muutoksia, joita Einola paheksui lehtikirjoituksessaan viikko elokuvan ensi-illan jälkeen. Hän kirjoitti, että aihe on todellakin kehno, mutta vain alkuperäisestä muunnetussa muodossa.

Einola korosti, että hänen elokuvakertomuksensa ”tarkoitus oli halu rehellisesti, mutta julkisen arvostelun sietävästi kuvata liian hyväuskoisen neitosen elämäntarina hänen erehdyksestään johtuvine kohtalokkaine seurauksineen siinä mielessä, että siitä olisi hyötyä yhtaikaa unelmoiville luonteille ja koko yhteiskunnalle”. Einolan elokuvakertomusta ei ole löydetty; Tulio sivuuttaa asian muisteluksissaan.

Kupletöörihistoriaansa Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon (1969) Reino Hirviseppä on kirjoittanut oman luvun Ahti H. Einolasta. Hirviseppä mainitsee Einolan tunnetuimmaksi sanoitukseksi Kulkurin masurkan (”Äitini mua tuuditti, liikutti, kiikutti…”). Aarne Tarkas ohjasi omaan käsikirjoitukseensa perustuvan samannimisen elokuvan 1958. Siinä kulkuri Sakari Jurkka laulaa Einolan sanoittamaa ja Harry Bergströmin säveltämää laulua, jonka nimenä elokuvassa on Kulkurin heila.

Eino H. Ahti kuoli 66-vuotiaana 1955 Helsingissä.

Kalevi Koukkunen
26.9.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Eino H. Ahti kuollut. Nekrologi. Suomen Sosialidemokraatti 3.2.1955.

Hannes Einar Gabriel Ahti. Kuolinilmoitus. Suomen Sosialidemokraatti 3.2.1955.

Raoul Palmgren: Kapinalliset kynät. Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. I: Kaksi puoluekirjallisuutta ja muotovallankumous (1918–30). Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY 1983, 273 ja 404.

Reino Hirviseppä: Hupilaulun taitajia Pasi Jääskeläisestä Juha Watt Vainioon. Porvoo – Helsinki: WSOY 1969, 115–116.

Sakari Toiviainen (toim.): Tulio. Levottoman veren antologia. Suomen elokuva-arkiston julkaisuja. Helsinki: SKS 2002.

Sellaisena kuin sinä minut halusit -elokuvan aihe.” Kirjoitus Lähetettyjä-osastossa. Ahti H. Einola. Suomen Sosialidemokraatti 22.10.1944.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993, 344.

Suomen kirjailijat 1917–1944. Päätoimittaja Hannu Launonen. SKST 365. Helsinki: SKS 1981, 17.