Vappu Elo

Etunimet: 
Vappu
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
02.05.1909
Syntymäpaikka: 
Viipuri
Kuolinaika: 
17.01.1947
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Vappu Elo saavutti teatterissa arvostetun aseman erityisesti salonkinäytelmien sankarittarena. Hänen puolenkymmenestä elokuvaroolistaan muistetuin on kauppaneuvoksetar Kaavion tyttären osa Valentin Vaalan elokuvassa Juurakon Hulda (1937).

Vappu Elo syntyi 1909 Viipurissa. Hänen kasvatusisänsä oli legendaarinen tamperelainen teatterinjohtaja Kosti Elo. Tämän johdolla hän aloittikin teatteriuransa 1927 Tampereen Työväen Teatterissa, jossa hänen roolejaan olivat mm. Romeon ja Julian Julia ja Iloisen lesken Valencienne. Vuonna 1938 Vappu Elo siirtyi Helsingin Kansanteatteriin, jossa hän saavutti mainetta salonkinäytelmissä. Häntä luonnehdittiin yhdeksi Arvi Kivimaan kauden vahvimmista näyttelijöistä, ja varsin monissa aikalaisarvosteluissa korostetaan hänen älyllistä näyttelijänlaatuaan.

Vappu Elon ensimmäinen elokuvarooli oli paronitar Silfversköldin osa Riston Orkon ohjaamassa suurmenestyksessä Siltalan pehtoori (1934). Hänen tärkeimpänä elokuvatyönään voidaan pitää kauppaneuvoksetar Kaavion (Elsa Rantalainen) Kirsti-tyttären osaa Valentin Vaalan ohjaamassa Juurakon Huldassa (1937). Rooli oli elokuvan teeman kannalta keskeinen, nimittäin kauppaneuvoksettaren ja hänen tyttärensä hienosteleva kulttuurikeskustelu innostaa Huldaa opiskelemaan. Veikkolan Annastiinan roolin Vappu Elo näytteli Roland af Hällströmin elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938), joka on historiallinen elokuva myös siinä suhteessa, että Vappu Elon kasvatusisä Kosti Elo näytteli siinä ainoan elokuvaroolinsa. Vappu Elon viimeinen elokuva oli Yrjö Nortan ohjaus Sisulla ja sydämellä (1947), jossa hän näytteli päähenkilön Lailan (Sirkka Sipilä) äitiä.

Vappu Elo kuoli pitkän, raskaan sairauden kärsittyään 37-vuotiaana 1947 Helsingissä, viikko ennen viimeisen elokuvansa ensi-iltaa, nekrologin mukaan ”[t]aiteellisen kehityksensä kaaren kohotessa parhaillaan lupaavimpiin korkeuksiin”. Hänen kuolinilmoituksessaan on surijana ”Jälleennäkemistä odottaen” näyttelijä Pentti Viljanen. Tämä oli ollut Kosti Elon oppilaana ja kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatteriin 1933–39 ja vieraili myös Helsingin Kansanteatterissa. Omassa ilmoituksessaan teatteri muistaa vainajaa ”Syvästi surren, kaunista elämäntyötä kiittäen”.

Kalevi Koukkunen
24.5.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Inhemska scenkonstnärer i ord och bild.
Viipuri: Kustannusliike Opas [1930], 378.

Pirkko Koski: Kansan teatteri II. Helsingin Kansanteatteri. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö 1987.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

”Vappu Elo.” Kuolinilmoitus. Uusi Suomi 19.1.1947.

”Vappu Elo kuollut.” Nekrologi. Uusi Suomi 18.1.1947