Kaija Suonio

Etunimet: 
Karin Marie
Muut nimet: 
Karin Suonio (oikea nimi)
Karin Olenius (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
26.06.1890
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
01.08.1965
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Kaija Suonio oli helsinkiläinen teatterinäyttelijä, jolla oli runsaasti myös elokuvatehtäviä vuosina 1923-58.

Näyttelijä Kaija (Karin Maria) Suonio (o.s. Olenius) oli kiinnitetty helsinkiläiseen Koiton Näyttämöön 1913-24 ja sen jälkeen samassa kaupungissa toimivaan Kansan Näyttämöön vuoteen 1958 saakka.

Ensimmäiset elokuva-avustajan tehtävänsä Kaija Suonio sai jo mykkäfilmikaudella elokuvissa Nummisuutarit (1923) ja Murtovarkaus (1926). Rooleja kertyi vuoteen 1958 mennessä yli 30. Ensimmäinen esiintyminen äänielokuvassa oli vuonna 1931 konstaapeli Lehtisen vaimona väärinkäsityskomediassa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin - tosin repliikkejä ei vielä puhuttu, vaan ne esitettiin väliteksteinä. Valentin Vaalan rikoselokuvassa Sininen varjo (1933) Kaija Suonio oli johtaja Orman palvelijatar.

Valkokankaalla Kaija Suonio esitti ruustinnaa kaikkiaan neljästi: Valentin Vaalan elokuvissa Vaimoke (1936) ja Niskavuoren naiset (1958), Toivo Särkän ja Yrjö Norran elokuvassa Olenko minä tullut haaremiin (1938) sekä Ilmari Unhon elokuvassa Pimeänpirtin hävitys (1947). Kaija Suonion muita rooleja olivat mm. Roinilan talossa -elokuvassa Meri-Matin mielitietty Leena (1935), insinööri Lauri Honkatien äiti Valentin Vaalan komediassa Morsian yllättää (1941), valtioneuvoksetar Martin Toivo Särkän musiikkielokuvassa Ballaadi (1944), sairaanhoitajatarkurssin johtaja Hannu Lemisen valistuselokuvassa Synnin jäljet (1946) ja Ylitalon vanhaemäntä Teuvo Tulion elokuvassa Intohimon vallassa (1947). Valentin Vaalan komediassa Huhtikuu tulee (1953) Kaija Suonio esitti talousneuvoksetarta.

Kari Uusitalo
18.2.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Viipuri: Kustannusliike Opas 1930, 309.

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 564.

Suomen kansallisfilmografia 1-6. Helsinki: Edita ym. 1989-1996.