Eija Karipää

Etunimet: 
Eija Saga Margaretha
Muut nimet: 
Eija Itkonen (virallinen nimi 1944-)
Eija Karapää (virallinen nimi 1940-43)
Eija Londén (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
12.02.1920
Syntymäpaikka: 
Parikkala
Kuolinaika: 
27.12.2004

Biografia

Näyttelijä

Lea Joutsenon, Helena Karan ja eräiden muidenkin naisten tapaan Eija Karipää kuului niihin näyttelijöihin, jotka tekivät uransa vain elokuvassa, teatteritaustaa heillä ei ollut. Vuosina 1939–54 Eija Karipää näytteli lukuisia päärooleja. Hän oli aikansa suuria filmitähtiä ja yleisönsuosikkeja. Hänen puolenkymmenestä naispääosastaan ovat merkittävimmät elokuvissa Salainen ase (1943), Kohtalo johtaa meitä (1945) ja Maailman kaunein tyttö (1953). Hän näytteli elokuvissa nimillä Eija Londén, Eija Karapää ja Eija Karipää.

Eija Karipää (o.s. Londén) syntyi 1920 Parikkalassa postimestarin perheeseen. Jo 19-vuotiaana hän pääsi avustajaksi Nyrki Tapiovaaran elokuvaan Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939); hän oli yksi kolmesta uimapukuisesta säveltytöstä. Elokuvasta on säilynyt vain yli 40 minuuttia, runsas puolet, mutta Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa siitä on valmistettu tekstein ja valokuvin täydennetty rekonstruktio, jossa ei kuitenkaan ole säveltyttöjä. (Heistä on työkuva Elonetissä ja myös Suomen kansallisfilmografiassa, osa 2, 428.) Rikkaassa tytössä (1939) Eija Karipää (Londén) esitti nimihenkilön (Sirkka Sari) huomiota herättävän suorapuheista tuttavaa ja elokuvassa Kyökin puolella (1940) Astaa.

Ohjaaja Theodor Luts kiinnitti Eija Karipään (Karapää) Salaisen aseen naispääosaan (1943; toisena ohjaajana Erkki Uotila). Elokuvassa hän esitti Toini Pulkkista alias vakoilija Tanja Bulkovaa. Uuden, 1942 perustetun tuottamon Fenno-Filmin jännityselokuva sai hyvät arvostelut, samoin kuin Eija Karipää, jonka aikalaisarvostelija totesi olevan sekä ulkomuodoltaan että esitykseltään erittäin sopiva tehtäväänsä. Pieni rakkauskohtaus osoitti hänen omistavan lisäksi kauniin lauluäänen – hän olikin opiskellut laulua.

Salaista asetta seurasi neljä elokuvaa, joissa Eija Karipää näytteli naispääosaa: Erehtyneet sydämet (Karapää; 1944, johtajan sihteeri Eila Kanerva), Tähtireportterit tulevat (Karipää; 1945, toimittaja Eija Taipale), Kohtalo johtaa meitä (Karipää; 1945, Sirkka Taikavuori) ja Rikollinen nainen (Karipää; 1952, taiteilija). Eija Karipää ja Regina Linnanheimo olivat läheiset ystävät ja näyttelivät molemmat ystävänsä Teuvo Tulion ohjauksessa Rikollinen nainen. Kolmikon yhteinen, Kilpisjärvellä 1950-luvun alussa aloitettu Lappi-aiheinen elokuva Vierasta verta jäi kesken. Siitä on jäljellä vain Lapissa kuvattuja katkelmia.

Veikko Itkosen ohjaamassa elokuvassa Silmät hämärässä (1952) Eija Karipää näytteli rikollista naista. Niin ikään Itkosen ohjauksessa Maailman kaunein tyttö (1953) hän esitti päähenkilön Armin (Armi Kuuselan) ystävää ja opiskelutoveria Eija Isohonkaa. Elokuvan fiktiivisyydessä on siis sen verran todellisuutta, että opiskelutovereilla on ”oikea” etunimi.

Eija Karipää näytteli nimiosaa Veikko Itkosen ohjaamassa elokuvassa Rakastin sinua, Hilde (1954). Elokuva sai varsin nuivan vastaanoton; suomalaisen elokuvan historiaan se onkin jäänyt Suomen Neito Teija Sopasen debyyttielokuvana.

Eija Karipää näytteli neljässä miehensä Veikko Itkosen ohjaamassa elokuvassa, mutta myös Nyrki Tapiovaaran, Valentin Vaalan, Theodor Lutsin (ja Erkki Uotilan), Jorma Nortimon, Teuvo Tulion ja Sakari Jurkan ohjauksissa. Näyttelijänä häntä luonnehdittiin ”tyypilliseksi elokuvan kasvatiksi”, jolla ei ollut näyttämökokemusta. Eija Karipää oli siitä harvinainen näyttelijä, että hän on – Maire Hyvösen tavoin – esiintynyt elokuvissa kolmella nimellä: Eija Londénina, Eija Karapäänä ja Eija Karipäänä. Tekijänä hän on esiintynyt vielä neljännellä nimellä – Eila Itkosena – mm. apulaistuottajana elokuvassa Virtaset ja Lahtiset (1959).

Osoituksena Eija Karipään tähdenasemasta on sekin, että hänestä on kuvallinen henkilöartikkeli suurelle yleisölle tarkoitetussa kirjassa Elokuvan aarreaitta (1945) ja hollywoodmaisessa teoksessa Tuntisinpa tähdet (1949), jossa on tähdestä kuusi kuvaa kuhertelevan tekstin lomassa.

Eija Karipää oli 1940–43 naimisissa näyttelijä Kunto Karapään (1913–63) kanssa ja 1944–90 elokuvatuottaja Veikko Itkosen (1919–90) kanssa. Erottuaan Kunto Karapäästä Eija Karapää otti käyttöön nimen Karipää, joka siis poikkesi vain yhden kirjaimen verran hänen silloisesta sukunimestään. Eija Karipää oli miehensä elokuvayhtiöissä monitoiminaisena, joka huolehti tarvittaessa niin puvustuksesta kuin muonituksestakin. Hän kuoli 84-vuotiaana 2004. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaahan.

Veikko Itkosen ja Eija Itkosen poika Jussi Itkonen (s. 1946) osallistui jo koululaisena isänsä tuotantoihin monenlaisissa tehtävissä. Myöhemmin hän tuotti ja ohjasi rockyhtye Hurriganesista kertovan elokuvan Kuumat kundit (1976).

Kalevi Koukkunen
30.5.2016
Täydennetty 22.5.2017

Kirjallisuutta ja lähteitä

Linssi (koonnut): Elokuvan aarreaitta. Kirja suurelle elokuvayleisölle. Helsinki: Sanaseppo Oy 1945, 47–48.

Jaana Nikula: Polttava katse. Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat. Helsinki: Like 2000, 201.

Roy: Tuntisinpa tähdet. Helsinki: Kustannustalo 1949, 54–57.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 8. Helsinki: Edita ja Suomen elokuva-arkisto 1999.

Juha Seitajärven sähköpostiviesti 17.5.2017, Kalevi Koukkunen.