Verna Piponius

Etunimet: 
Verna Lydia Elisa
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
09.04.1894
Syntymäpaikka: 
Viipuri
Kuolinaika: 
26.06.1974
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja

Verna Piponius näytteli vuosina 1936-52 kolmisenkymmentä filmiroolia, jotka olivat usein sivuosien tiukkapipoisia tätejä, vanhojapiikoja ja opettajia. Farssissa Vihtori ja Klaara (1939) hän esittää naispääroolissa hurjaa Klaara Vuorenkaikua. Verna Piponius teki merkittävän uran näyttelijä-ohjaajana muun muassa Helsingin ja New Yorkin näyttämöillä sekä teatterinjohtajana Elannon Näyttämöllä Helsingissä.

Verna Lydia Elisa Piponius syntyi 1894 Viipurissa professori August Piponiuksen ja Lydia Malmströmin perheeseen. Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen hän opiskeli esiintymistekniikkaa Helsingin Ruotsalaisessa Teatterissa 1920-22 ja Dresdenissä 1922-24. Verna Piponius teki opintomatkoja Ruotsiin, Neuvostoliittoon, Saksaan, Englantiin, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin.

Hän aloitti taiteilijauransa harjoittelijana Ida Aalberg-teatterissa 1918-19, jonka jälkeen työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Viipurin Työväen Teatterissa 1924-25, Koiton Näyttämöllä 1926-28 ja Turun Teatterissa 1928-29. Verna Piponius toimi johtajana Elannon Näyttämöllä 1929-36 ja 1938-48, näyttelijä-ohjaajana Helsingin Kansanteatterissa 1936-47 ja New Yorkin Suomalaisella Työväen Näyttämöllä 1948-50 ja 1953-56.

Verna Piponiuksen merkittäviin näyttämörooleihin lukeutuvat muun muassa Hamletin Ofelia ja Romersholmin Rebekka West. Hänen huomattavia ohjauksiaan olivat mm. Viettelyksen vaunu, Nukkekoti ja Lasinen eläintarha.

Verna Piponius näytteli vuosina 1936-52 kolmisenkymmentä filmiroolia. Hän esitti usein sivuosien tiukkapipoisia tätejä, vanhojapiikoja ja opettajia. Verna Piponiuksen ainoa elokuvan naispääosa oli Teuvo Tulion ohjaamassa farssissa Vihtori ja Klaara (1939), josta näyttelijä sai erinomaiset arvostelut.

Hänen huomattavimpiin sivuosiin lukeutuvat mm. ikäneito Miina Salokannel Maria Jotuni-filmatisoinnissa Miehen kylkiluu (1937), ranskankielen kirjeenvaihtaja Kerttu Karppo eli Greta Garbo -parodia komediassa Jos oisi valtaa... (1941), Kulkurin valssin (1941) kotiopettajatar, Avioliittoyhtiön (1942) neiti von Löwen, Julia Modin draamassa Uuteen elämään (1942) Synnittömän lankeemuksen (1943) täti Augusta, vanhapiika Lindström vakoiluelokuvissa Varjoja Kannaksella (1943) ja Onnen-Pekan (1948) ynseä Raakel Björn. Verna Piponius nähtiin viimeisen kerran valkokankaalla kylmäkkönä musiikkifilmissä Kipparikvartetti (1952).

Sisko Rytkönen
8.3.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 540.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 453.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1965, 317.